Nähtävyydet ja kohteet Lapinjärvellä

Lapinjärvi on 2 449 asukkaan kunta Uudellamaalla, ja sen 330 neliökilometrillä on kartalla 53 kohdetta. Koskia on 10 sekä kartanoita, nähtävyyksiä, uimarantoja ja kuntosaleja neljä tai viisi kutakin.

Lapinjärvi on kaksikielinen kunta, jonka kartalla on kohde, joka kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon.

Porlom II ja Tornikallio ovat sama paikka: kallio, joka tunnetaan Struven ketjuun kuuluvasta Porlom II -mittapisteestä.

Struven ketju on 1800-luvun alkupuolella toteutettu mittausketju, jonka avulla määritettiin maapallon koko ja muoto. Se ulottuu Jäämereltä Mustallemerelle kymmenen maan halki, ja se on Unescon maailmanperintökohde.

Suomessa ketjuun kuuluvia säilyneitä pisteitä on kuusi, ja Porlom II on yksi niistä.

Mittaus tehtiin kolmiomittauksena: maastoon valittiin korkeita pisteitä, joilta näkyi seuraaville pisteille, ja niiden väliset kulmat mitattiin. Ketjun kokonaispituus on yli 2 800 kilometriä, ja se oli aikansa suurin tieteellinen mittaushanke.

Paikalla seisoi 1980-luvulle asti Maanmittauslaitoksen kolmiomittaustorni.

Ympäristö on Struven aikojen jälkeen kasvanut metsäksi, mutta paikka on yhä suosittu näköalapaikka.

Metsittyminen on Struven pisteillä yleinen ilmiö ja samalla ironinen: pisteet valittiin nimenomaan siksi, että niiltä näki kauas — ja juuri sen ominaisuuden metsä on peittänyt.

Rutumin kartanon synty on kirjattu tarkasti: kapteeni Henrik Sebastian Hasselblatt kokosi kartanon vuonna 1743 hankkimalla isovihan jälkeen useita kylän rälssitiloja.

Ajoitus kertoo paljon. Isoviha eli Venäjän miehitys 1713–1721 hävitti Uudenmaan maaseudun perusteellisesti. Sen jälkeen maata oli halvalla saatavissa, ja upseerit sekä virkamiehet kokosivat tiloja kartanoiksi.

Päärakennus on osittain vuodelta 1794; laajennus tehtiin 1800-luvulla ja kunnostus vielä 2000-luvulla.

Kolmessa vaiheessa rakennettu päärakennus on kartanoissa tavallista: rakennus kasvoi omistajan varallisuuden ja perheen mukana.

Porlammin kartanon historia ulottuu vielä kauemmas: 1500-luvun lopulla Porlammi kuului Arvid Tönnessonille, ja Porlammin säteri ja Lapinjärven säteri muodostettiin 1600-luvulla.

Nykytila on elävä maatila: kartanon laitumilla laiduntaa ylämaankarjaa. Omistajana on agrologi Georg Ehrnrooth.

Ylämaankarja eli highland-nauta on skotlantilainen rotu, joka kestää ulkona ympäri vuoden ja soveltuu luonnonlaidunten hoitoon. Se on Suomessa yleistynyt juuri maisemanhoidossa: karja pitää niityt avoimina, mikä säilyttää perinnemaiseman ja sen lajiston.

Kartanon laitumilla laiduntava karja tarkoittaa siis, että maisema on hoidettu eikä vain säilytetty.

Lapinjärven kirkko on tasaristin muotoinen rakennus, jossa on noin 450 istumapaikkaa.

Kirkon historiaan on kirjattu tarkka päivämäärä: ensimmäisen saarnan uudistetussa kirkossa piti Henrik Porthan 3. heinäkuuta 1744.

Alttaritaulun maalasi Alexandra Såltin vuonna 1895, ja lasimaalaukset ovat Lennart Segerstrålen käsialaa.

Alexandra Frosterus-Såltin oli 1800-luvun tuotteliaimpia alttaritaulujen maalaajia Suomessa ja aikana, jolloin naisten pääsy julkisiin taidetilauksiin oli rajattua, poikkeuksellisen menestynyt.

Lennart Segerstråle taas oli 1900-luvun suomalaisen kirkkotaiteen keskeisimpiä nimiä, tunnettu erityisesti lasimaalauksistaan ja freskoistaan.

Kahden eri vuosisadan merkittävän kirkkotaiteilijan työt samassa kirkossa tekevät siitä katsomisen arvoisen.

Porlammin kotiseutumuseon esinekokoelmat on kerätty neljään rakennukseen, joista kolmessa on avoin näyttelytila. Makasiini kunnostettiin museoksi, ja avajaiset olivat vuonna 1965.

Kycklingsin kotiseutumuseo on vanha maatila, joka on nykyään museokäytössä keskellä Kirkonkylää.

Nimi juontuu henkilöstä: Erik Bertelsson Kycklings otti talon haltuunsa 1660-luvulla, ja samoihin aikoihin tilasta tuli rakuunatila.

Rakuunatila oli ruotujakolaitoksen osa: tila vastasi yhden ratsuväen sotilaan eli rakuunan varustamisesta ja ylläpidosta. Vastineeksi tila sai verohelpotuksia.

Järjestelmä muovasi suomalaista maaseutua kahden vuosisadan ajan, ja rakuunatilan tunnistaminen kertoo tilan asemasta yhteiskunnassa.

Brofogdas on vanhimpia rakennuksia Lapinjärven Kirkonkylän alueella, ja se toimii nykyään näyttelytilana.

Rakennus on alun perin toiminut siltavoudin asuntona, josta koko rakennus on saanut nimensä.

Siltavouti oli virkamies, joka vastasi teiden ja siltojen kunnossapidosta ja kokosi tienteon velvoitteet talollisilta. Virka oli maaseudulla merkittävä, koska tiet olivat kaiken liikkumisen edellytys.

Lapinjärven kunnan kuntosali on 150 neliötä, ja siinä on 20 kuntolaitetta ja 10 nostopaikkaa. Käyttö on maksutonta, ja paikka on päiväsaikaan koulujen käytössä.

Kymmenen nostopaikkaa on poikkeuksellisen paljon. Nostopaikka eli levytankoalue on voimaharjoittelun perusta, ja useimmissa pienten kuntien saleissa niitä on yksi tai kaksi.

Kymmenen nostopaikkaa tarkoittaa, että kokonainen ryhmä voi harjoitella yhtä aikaa — se on urheiluseuran tai koululuokan mitoitus.

Betonilattia sopii nostopaikkaan: se kestää levytangon pudotukset, joita puulattia ei kestäisi.

Maksuton kuntosali tällä varustuksella on 2 449 asukkaan kunnassa merkittävä palvelu — se poistaa kynnyksen kokonaan.