Iitti kuuluu Päijät-Hämeen maakuntaan. Iitissä on kartalla 138 kohdetta 35 kategoriassa. Eniten kartalla on urheilu ja liikunta (28), retkeily (23) ja kulttuuri ja historia (20). Keskustasta lyhin matka on Vieterinpuisto (0.4 km) ja pisin Juustopolku (Iitti) (30.9 km); mediaanietäisyys on 7.1 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat melonta & sup (7) ja venesatamat (5) – niitä on 6,5-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Iitti on 6 329 asukkaan kunta Päijät-Hämeessä, ja sen 590 neliökilometrillä on kartalla 138 kohdetta. Nähtävyyksiä on 27, uimarantoja 11, koskia 10 ja melontakohteita seitsemän.
Kaksikymmentäseitsemän nähtävyyttä alle 600 neliökilometrillä on tiheä määrä, ja syy on selvä: Iitin järvimaisemassa on poikkeuksellisen paljon kivikautisia kalliomaalauksia.
Iitin kalliomaalaukset ovat esimerkki siitä, että Suomen esihistoriaa ei ole löydetty pelkästään ammattiarkeologien toimesta.
Kotojärven Haukkavuoren kalliomaalauksen löysivät vuonna 1970 Ushio Maeda sekä Sinimarja ja Lasse Ojonen mökkinsä lähistöllä. Maalaus on Haukkavuoren pystykalliossa, ja sen ajoitukseksi on annettu kivikausi.
Vuotta myöhemmin sama pariskunta löysi lisää: Mertakallion kalliomaalaukset Märkjärvellä ovat kaksi pientä maalausta kallion eri kohdissa, ja ne löytyivät vuonna 1971. Maalaukset näkyvät edelleen selvästi, ja kalliossa on tietystä kulmasta katsottuna ihmiskasvojen profiilin piirteitä.
Karhusaaren kalliomaalauksen löysi Timo Miettinen vuonna 1976. Sen säilyminen selittyy muodolla: kalliojyrkänteen hieman kovera muoto suojaa maalausta haalistavalta säävaikutukselta. Maalaus sijaitsee järven pinnasta noin 2,5 metrin korkeudella, ja kallion pintaväri on vaalean harmaa.
Kovera kallio toimii siis luonnollisena katoksena — se on yksi tärkeimmistä syistä, miksi jotkin maalaukset ovat säilyneet tuhansia vuosia ja toiset kadonneet.
Kymenkäänteen kalliomaalauksesta ei enää erotu tunnistettavia kuvioita, mutta väri ja sijainti viittaavat aidon kalliomaalauksen jäänteeseen. Paikka on Kettujärven niemenkärki, jota kutsutaan Kymenkäänteeksi, ja löytövuosi on 1971.
Neljä maalausta samassa kunnassa kertoo, että alue oli kivikaudella asuttu ja että vesireitit kulkivat tästä. Kalliomaalaukset tehtiin lähes aina vesiltä näkyville pystykallioille.
Marlebäckin kartano on Iitin kansainvälisin kohde. Heinä–lokakuussa 1940 Bertolt Brecht vietti perheineen aikaa kartanossa Suomen-pakolaisuutensa aikana.
Kartanon hankki 1920-luvulla Hella Wuolijoki, ja hän rakennutti päärakennuksen uudelleen arkkitehti Carolus Lindbergin suunnitelmin.
Neljä kuukautta Iitissä oli Brechtin Euroopan-pakomatkan yksi pysähdys — hän oli matkalla natsi-Saksasta pois ja jatkoi myöhemmin Yhdysvaltoihin. Kartano ei siis ole vain paikallinen kohde vaan osa 1900-luvun eurooppalaista kirjallisuushistoriaa.
Vuolenkosken mylly on kartan harvinaisuus, koska sen henkilöhistoria on kirjattu tarkasti. Ensimmäinen mylläri oli Evert Lindfors, ja häntä seurasivat Leo Porkka 1970–1995 ja Teuvo Sarkkinen 1995–2010; vuodesta 2011 myllärinä on toiminut Eero Savinainen.
Nykyinen sähkökäyttöinen mylly rakennettiin Kymen rannalle vuonna 1951. Neljä nimettyä mylläriä yli seitsemänkymmenen vuoden ajalta tarkoittaa, että kyseessä ei ole museoitu rakennus vaan jatkunut ammatti.
Iitin kirkon alttaritaulu on Felix Frangin vuoden 1917 maalaus Ristiinnaulitseminen, joka hankittiin korjaustöiden jälkeen.
Sitä ennen käytössä oli itseoppineen taidemaalari Carl Peter Elfströmin vuoden 1830 alttaritaulu. Itseoppinut maalari kirkon alttaritaulun tekijänä kertoo 1800-luvun alun maaseudusta: taideteos tilattiin siltä, joka osasi maalata, ei akatemiasta valmistuneelta.
Karralan kotiseutumuseon historia ulottuu kauas: vuonna 1543 taloa piti viljelyksessä kolme perhekuntaa, ja 1700-luvulla kruunun ratsutila jaettiin kuudeksi Karralaksi, jotka toimivat yhteistalojärjestelmän mukaisesti.
Yhteistalojärjestelmä tarkoitti, että kuusi taloa jakoivat maat ja työt sovitun järjestyksen mukaan. Museo aukeaa sopimuksen mukaan, ja ajankohdista kerrotaan paikallislehdessä.
Iitin kotiseutumuseon pysyvä näyttely esittelee etenkin 1800- ja 1900-luvun vaihteen maatalousvälineitä, kodinkoneita ja sisustusesineitä. Museonmäellä sijaitsee muun muassa viljamakasiini.
Iitti Golfin Niskaportin kenttä sijaitsee maalaismaisemassa Kirkkojärven ja Urajärven välisellä kannaksella. Suunnittelijana toimi Lassi-Pekka Tilander, jonka lähtökohtana oli tehdä mahdollisimman miellyttävä kenttä kaikentasoisille pelaajille.
Juhlatila Calla Kausalassa toimi ennen kukkakauppana, ja tilat remontoitiin juhla- ja kokouskäyttöön vuoden 2024 alussa. Tilaan mahtuu enintään 40 henkeä. Omaa pitopalvelua ei ole, eli tarjoilut järjestetään itse.
Kartalla on 138 kohdetta Iitissä, 35 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Nähtävyydet (27), Uimarannat ja uimapaikat (11), Kosket ja vesiputoukset (10). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.