Lahti kuuluu Päijät-Hämeen maakuntaan. Lahdessa on kartalla 452 kohdetta 42 kategoriassa. Eniten kartalla on urheilu ja liikunta (199), kulttuuri ja historia (76) ja retkeily (46). Keskustasta lyhin matka on Eetu Salin (0.1 km) ja pisin Ulkoilureitti / Kesäkäyttö (28.1 km); mediaanietäisyys on 3.4 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat ulkokuntoilupaikat (44) ja kirpputorit (12) – niitä on 2,7-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Lahti on kartalla 452 käyntikohteen kaupunki, ja kohteet jakautuvat 42 kategoriaan. Suurimmat ryhmät ovat kuntosalit (54 kohdetta), ulkokuntoilupaikat (44) ja nähtävyydet (44). Palloilijaa palvelevat jalkapallokentät (32) ja urheilukentät (21), talviliikkujaa jäähallit ja luistelupaikat (30). Kesällä käyttöön tulevat uimarannat (25), ja rakennusperintöä edustavat kirkot (20).
Kartta vastaa kysymykseen, mitä nähdä ja mitä tehdä. Se kattaa käyntikohteet, eli liikuntapaikat, museot, luontokohteet ja nähtävyydet, mutta ei ravintoloita tai menovinkkejä. Kohteista 173 on kirjoitettu tarkempi kuvaus. Jokaisen kohteen sivulta näet sijainnin kartalla ja saatavilla olevat perustiedot, joten päivän ohjelman voi suunnitella etukäteen.
Kategoriajakauma paljastaa kaupungin luonteen: liikuntapaikkoja on selvästi enemmän kuin perinteisiä matkailunähtävyyksiä. Urheilukaupungin maine näkyy siis myös kartalla, ja siksi tämä sivu esittelee tekemistä sekä vierailijalle että paikalliselle arkiliikkujalle.
Liikuntahistorian keskus on Lahden urheilukeskus, jonka reiteillä kesäisin ulkoillaan, suunnistetaan ja pyöräillään maastossa, ja talvella samat reitit toimivat hiihtolatuina. Alue palvelee siis ympäri vuoden, ja sinne kannattaa suunnata riippumatta siitä, mihin vuodenaikaan kaupunkiin saapuu.
Hiihdon historiaan pääsee syvemmälle Hiihtomuseossa, jonka pohjakerroksen Sisulla sankariksi -näyttely käsittelee kilpahiihdon kultakautta 1950- ja 1960-luvulta 1970-luvulle. Esiin nousevat muun muassa Siiri Rantanen, Helena Takalo, Veikko Hakulinen ja Eero Mäntyranta. Jääurheilun perintöä vaalii Lahden jäähalli, jonka viereen paljastettiin syksyllä 2017 Erkki Laineen näköispatsas, lähteen mukaan maan ensimmäinen jääkiekkoilijalle omistettu nimikkopatsas.
Palloilun keskittymä on Lahden kisapuisto, jonne kaksi ensimmäistä tenniskenttää valmistuivat samoihin aikoihin kuin vuoden 1952 olympialaisia varten noussut liikuntapuiston jalkapallostadion. Urheilupaikkojen historia on kaupungissa poikkeuksellisen näkyvää, ja moni kohde on samalla sekä käyntikohde että aktiivisessa käytössä oleva liikuntapaikka. Siksi vierailun voi tehdä joko katsojana tai omat välineet mukana.
Historian kaari on pitkä: Ristolan muinainen asuinpaikka on eräs Suomen vanhimmista kivikautisista kohteista. Muinaisjäännöksellä liikutaan jälkiä jättämättä, ja kohteen arvo aukeaa parhaiten paikan päällä opastetekstien kautta. Käynti ei maksa mitään, ja kohde sopii hyvin yhdistettäväksi lähialueen ulkoiluun.
Teollista perintöä edustaa Immilän mylly, josta on säilynyt ainoastaan vuonna 1901 rakennettu Immilän piirin myllyrakennus. Kaupunkielämän keskipiste on Kauppatori: ensimmäinen tori, nimeltään Aleksanterin tori, valmistui 1880-luvulla kooltaan puolet nykyisestä eli 0,65 hehtaaria. Tori on maksuton käyntikohde, joka elää markkinapäivien mukaan.
Arkiliikkujan valikoima on laaja: 54 kuntosalia tarkoittaa, että sali löytyy läheltä, ja 44 ulkokuntoilupaikkaa mahdollistavat maksuttoman treenin ympäri vuoden. Ulkokuntoilupaikat sopivat myös aloittelijalle, sillä laitteet ohjaavat liikkeen suoritusta ja harjoittelun voi mitoittaa oman kunnon mukaan.
Kenttien ja hallien vuorokäytännöt vaihtelevat ylläpitäjän mukaan, joten aukiolot ja varaukset kannattaa tarkistaa kohteen tiedoista ennen ensimmäistä käyntiä. Talvella 30 jäähallia ja luistelupaikkaa pitävät kauden käynnissä, ja yleisövuorot ovat helpoin ja edullisin tapa päästä jäälle ilman seurajäsenyyttä tai omia varusteita.
Helppo luontokohde on Linnaistensuon luontopolku, jonka mitta on 1,5 kilometriä. Lyhyt polku sopii myös lasten kanssa kuljettavaksi, ja suomaisema on omimmillaan aamulla tai iltahämärässä. Kesällä 25 uimarantaa tarjoavat vaihtoehtoja niin keskustan tuntumassa kuin kauempana, ja rantojen varustelu, kuten laiturit ja pukukopit, selviää kohteen tiedoista ennen lähtöä.
Talvi kääntää urheilukeskuksen reitit laduiksi, ja muut talvikauden lajit löytyvät talviaktiviteettien oppaasta. Kevät ja syksy sopivat museoihin ja muinaiskohteille, kun sisäkohteissa on väljää ja maasto on lumeton. Ulkoiluvarusteiksi riittävät säänmukainen vaatetus ja hyvät kengät, ja uimarannoilla kesän parhaat viikot osuvat tavallisesti heinäkuulle.
Lapsiperheen päivä rakentuu maksuttomista kohteista: luontopolku, ranta, tori ja ulkokuntoilupaikka eivät vaadi pääsylippuja. Sadepäivänä Hiihtomuseo ja muut sisäkohteet pelastavat ohjelman, ja talvella luisteluvuoro on edullinen tapa liikkua yhdessä. Lyhyet välimatkat helpottavat pienten kanssa liikkumista, ja ohjelman voi mitoittaa jaksamisen mukaan.
Nähtävää etsivälle toimiva reitti alkaa torilta, jatkuu urheilukeskukseen ja päättyy museoon. Kohteet sijaitsevat niin lähellä toisiaan, että ohjelma taittuu jalan tai pyörällä. Suodata kartalta kiinnostavat kategoriat ja katso, mitkä kohteet osuvat matkasi varrelle, olitpa liikkeellä puoli päivää tai koko viikonlopun. Kartta näyttää myös lähikuntien kohteet, jos päivä jatkuu naapuriin.
Kartalla on 452 kohdetta Lahdessa, 42 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Kuntosalit (54), Ulkokuntoilupaikat (44), Nähtävyydet (44). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.