Nähtävyydet ja kohteet Pyhtäällä

Pyhtää on 5 065 asukkaan kunta Kymenlaaksossa, ja sen 325 neliökilometrillä on kartalla 69 kohdetta. Koskia on kahdeksan, nähtävyyksiä seitsemän, kansallispuistokohteita kuusi ja uimarantoja viisi.

Pyhtää ulottuu mantereelta saaristoon, ja kunnan kaksi merkittävintä kohdetta ovat molemmissa ääripäissä: suokansallispuisto sisämaassa ja saaristolaismuseo ulkosaarilla.

Valkmusan kansallispuisto perustettiin vuonna 1996, ja sen pinta-ala on 19,5 neliökilometriä, josta 87 prosenttia on suota.

Puisto käsittää poikkeuksellisen edustavaa suoluontoa Etelä-Suomen oloissa, ja alueelta on luokiteltu yli 40 erilaista suotyyppiä.

Nämä luvut kannattaa lukea yhdessä. Etelä-Suomen soista valtaosa on ojitettu metsätalouden käyttöön 1900-luvun aikana — luonnontilaisia soita on jäljellä hyvin vähän. Siksi lähes kokonaan suosta koostuva kansallispuisto juuri täällä on poikkeuksellinen.

Yli neljäkymmentä suotyyppiä 19,5 neliökilometrillä on tieteellisesti merkittävä luku. Suotyyppi määräytyy vesitalouden, ravinteisuuden ja kasvillisuuden mukaan, ja niin monen tyypin esiintyminen samalla alueella tarkoittaa poikkeuksellisen monipuolista kokonaisuutta.

Suolla liikutaan pitkospuita pitkin. Suon pintakasvillisuus — rahkasammalet ja varvut — kuluu jalan alla nopeasti eikä palaudu vuosikymmeniin.

Suokansallispuisto on parhaimmillaan keväällä ja alkukesällä, jolloin linnusto on aktiivisimmillaan, sekä syksyllä ruskan aikaan.

Saaristolaismuseo kuuluu Kaunissaaren nähtävyyksiin, ja sen synty on kahden sukupolven työtä.

Esineistön keräämisen oli aloittanut Lennart Rekonen 1940-luvulla, ja keräilyn seurauksena varsinaisen museotoiminnan käynnisti 1960-luvulla Veli-Pekka Rekonen.

Kaksi vuosikymmentä keräilyä ennen museon perustamista on tavallinen kaari. Ensin joku alkaa säilyttää sitä, mitä muut heittävät pois; vasta myöhemmin kokoelmasta tulee museo.

Ajoitus on merkityksellinen. 1940-luku oli saaristossa murroksen aikaa: kalastuselinkeino muuttui, moottorit korvasivat purjeet ja nuoriso muutti mantereelle. Juuri silloin vanhat välineet olivat menossa roskiin.

Kaunissaari on ulkosaari, jonne pääsee vain vesitse. Tarkista yhteysalus- tai vesibussiaikataulut ennen matkaa — museo on kesäkohde.

Heinlahden Veneveistämöllä on lähes sadan vuoden kokemus veneenrakennuksesta.

Veistämön Tiiskeri-veneet on suunniteltu pohjoismaisiin olosuhteisiin.

Pohjoismaisiin olosuhteisiin suunnittelu tarkoittaa käytännössä kolmea asiaa: veneen on kestettävä lyhyt jyrkkä aallokko, toimittava matalassa saaristovedessä ja selvittävä lyhyestä käyttökaudesta ja pitkästä talvisäilytyksestä.

Venevalmistuksen lisäksi tarjolla on talvisäilytys-, korjaus- ja huoltopalveluja, ja säilytystilaa on sekä sisällä että ulkona.

Talvisäilytys on suomalaisen veneilyn perusedellytys: vene on vedessä neljä–viisi kuukautta ja maissa loput vuodesta.

Klåsarön vesivoimalaitoksen kosken putouskorkeus on 2,7–3,5 metriä ja laitoksen teho 4,6 megawattia.

Alle neljän metrin putouskorkeudella saatava 4,6 megawatin teho kertoo suuresta virtaamasta: Kymijoen haara kuljettaa paljon vettä, jolloin pienikin pudotus riittää.

Yhtiön historia on suoraviivainen: Klåsarö Oy perustettiin vuonna 1975 nimenomaan voimalan rakentamista varten, ja voimala valmistui 1983.

Kahdeksan vuotta perustamisesta valmistumiseen kertoo vesivoimahankkeen aikajänteestä: luvat, suunnittelu ja rakentaminen vievät vuosia.

Koskessa oli ollut voimala jo aiemmin — eli 1983 rakennettu laitos korvasi vanhemman. Kymijoen koskissa on hyödynnetty vesivoimaa satojen vuosien ajan, ensin myllyinä ja sahoina, sitten sähköntuotantona.

Huutjärven alueelle on koottu kunnan maksuttomat liikuntapaikat.

Huutjärven tenniskenttä on 24 × 11 metriä tekonurmea, valaistu — ja maksuton.

Maksuton valaistu tenniskenttä on Suomessa harvinainen. Useimmat kentät ovat seurojen hallinnassa ja vuoroperusteisia, joten lajin kokeileminen vaatii yleensä rahaa ja varauksen.

Huutjärven uimaranta on vuodelta 1960, ja siinä on käymälä, pukutilat ja laituri. Käyttö on maksutonta.

Huutjärven kuntoportaat ovat puurakenteiset ja vuodelta 2022. Huomaa rajoitus: portailla ei ole talvikunnossapitoa, eli lumiset ja jäiset portaat ovat käytännössä pois käytöstä.

Huutjärven koulun skeittiparkki on asfalttipintainen ja vuodelta 2007, ja Huutjärven urheilukentän pallokenttä on 75 × 60 metriä nurmea vuodelta 1963.

Kaikki ovat maksuttomia ja päiväsaikaan koulujen käytössä. Viisi eri kohdetta samalla alueella tarkoittaa, että yksi pysäköinti riittää koko perheen erilaisiin harrastuksiin.

Purolan hiihtolatu on 1,3 kilometriä ja kokonaan valaistu, molempien hiihtotapojen urilla. Käyttö on maksutonta ja paikka on päiväsaikaan koulujen käytössä.

Etelärannikolla lumitilanne on epävarma, joten lyhyt valaistu latu on realistinen mitoitus — se saadaan auki niinäkin talvina, jolloin lunta on vähän.

Millcreek Ranchin ratsastuskenttä on 55 × 35 metriä hiekkaa, ja siinä on katettu katsomo noin 70 henkilölle.

Katettu katsomo ratsastuskentällä tarkoittaa, että paikalla järjestetään kilpailuja: yleisö tarvitsee sadesuojan, kun tapahtuma kestää tunteja.

• Kansallispuistossa liiku pitkospuilla — suon pinta kuluu herkästi.
• Kaunissaareen pääsee vain vesitse; museo on kesäkohde.
• Kuntoportailla ei ole talvikunnossapitoa.
• Koulujen kentät ja ladut ovat päiväsaikaan koulujen käytössä.
• Tenniskenttä on maksuton ja valaistu.