Hamina kuuluu Kymenlaakson maakuntaan. Haminassa on kartalla 223 kohdetta 35 kategoriassa. Eniten kartalla on urheilu ja liikunta (71), retkeily (47) ja luonto (36). Keskustasta lyhin matka on Haminan Lippumaailma (0.0 km) ja pisin Itäisen Suomenlahden kansallispuisto (31.6 km); mediaanietäisyys on 5.2 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat leirintäalueet (7) ja venesatamat (5) – niitä on 2,5-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Haminassa kartta tuntee 223 käyntikohdetta 35 kategoriassa, ja jokaisesta on kirjoitettu kuvaus. Suurin ryhmä on kosket ja vesiputoukset, joita on 26, ja toiseksi eniten nähtävyyksiä, 22 kappaletta. Laavuja ja autiotupia on 21, jalkapallokenttiä 19 ja kuntosaleja 17, luistelukenttiä ja kaukaloita 13, ulkokuntoilupaikkoja 12 ja vaellusreittejä 8.
Jakauma kertoo kahdesta puolesta samaa kuntaa: sisämaan puolella vesiputoukset, kosket ja laavut houkuttelevat retkeilijää, kun taas rannikko tuo mukaan Suomenlahden saariston kansallispuistoineen. Jalkapallokenttien ja kuntosalien suuri määrä kertoo lisäksi vilkkaasta seuratoiminnasta ja arkiliikunnasta. Kaksi puolta, sisämaa ja rannikko, tekevät kunnasta paikan, jossa yhden päivän aikana ehtii sekä metsäretkelle että saariston suuntaan avautuvalle näköalapaikalle.
Kaikki 223 kohdetta löytyvät kartalta kategorioittain, ja jokaisen kohdesivulla on sijainti ja lyhyt kuvaus. Raja-alueen historia näkyy kartalla myös yksittäisinä kulttuurikohteina, kuten kartanoina, jotka tuovat oman lisänsä muuten luontopainotteiseen tarjontaan. Kahdeksan kategorian yhdistelmä, luonnosta liikuntaan ja historiaan, tarkoittaa käytännössä sitä, että kartalta löytyy tekemistä hyvin erilaisille kävijöille samalla kertaa.
Suomenlahden saaristosta kiinnostuneelle kartalla on kolme kansallispuistoluokan kohdetta: Ulko- ja Sisä-Nuokkosaaret, ulkoilu- ja virkistysalue Haminassa, Majasaari ja Riisiö, niin ikään ulkoilu- ja virkistysalue, sekä Itäisen Suomenlahden kansallispuisto, joka sijaitsee Haminassa. Kolmen saaristokohteen yhdistelmä tekee kunnasta hyvän lähtöpisteen niille, jotka haluavat tutustua Suomenlahden ulkosaaristoon. Kaikki kolme ovat ulkoilu- ja virkistysalueita, joten niissä voi kävellä, retkeillä ja nauttia merimaisemasta ilman erillistä varausta tai lipun ostoa. Saariston sisällä sijainti vaihtelee kohteesta toiseen, joten oma reitti kannattaa suunnitella kartan sijaintitietojen avulla ennen matkaan lähtöä.
Kulttuurihistoriasta kiinnostuneelle kartalla on Poitsilan kartano. Theodor Deckerin suunnittelema, kartanon empiretyylinen päärakennus valmistui vuonna 1867, ja se on yksi kartan selkeimmistä rakennushistoriallisista kohteista. Harrastajalle löytyy myös Lupinmäen ampumaurheilukeskus, joka sijaitsee Haminassa, ja kalastajalle Pikku Mustan kalastusalue, kalastuspaikka samassa kunnassa. Kuusi nostettua kohdetta, kolme kansallispuistoluokan aluetta, kartano, ampumakeskus ja kalastuspaikka, näyttävät hyvän läpileikkauksen koko kunnan 219 kohteesta.
Kategoriajakaumassa Haminassa kosket ja vesiputoukset, nähtävyydet ja laavut ja autiotuvat muodostavat kartan suurimman kokonaisuuden. Jalkapallokentät, kuntosalit, jäähallit ja ulkokuntoilupaikat täydentävät tarjontaa arkiliikunnan puolelta. Kulttuuria edustavat lähinnä nähtävyydet-kategorian 22 kohdetta, kuten Poitsilan kartano, mutta myös saariston ulkoilualueet tuovat oman historiallisen kerroksensa maisemaan. Kokonaisuutena Hamina sopii sekä sisämaan retkeilijälle että saaristosta kiinnostuneelle veneilijälle. Kartan kategoriasuodattimet auttavat rajaamaan valikoiman nopeasti sen mukaan, kiinnostaako kävijää enemmän metsä, meri vai historia.
Kartalla on 223 kohdetta Haminassa, 35 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Kosket ja vesiputoukset (26), Nähtävyydet (22), Laavut & autiotuvat (21). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.
Kesällä saaristokohteet, kuten Ulko- ja Sisä-Nuokkosaaret sekä Majasaari ja Riisiö, ovat parhaimmillaan, kun vesillä liikkuminen on helpointa. Kosket ja vesiputoukset virtaavat runsaimmin keväällä sulamisvesien aikaan ja uudelleen syyssateiden jälkeen, joten putouskäynti kannattaa ajoittaa jommallekummalle näistä kausista. Kesän kuivimpina jaksoina moni koski virtaa selvästi hiljaisemmin, mikä kannattaa ottaa huomioon, jos putouksen voima on käynnin pääsyy, ja tämä koskee erityisesti pienempiä koskikohteita. Laavuretket ja vaellusreitit sopivat parhaiten kesään ja alkusyksyyn, kun polut ovat kuivia ja hyönteisiä on hieman vähemmän kuin keskikesällä.
Talvella painopiste siirtyy jäähalleihin ja kuntosaleille, sillä saaristokohteiden tavoittaminen riippuu tuolloin jääolosuhteista ja vesiliikenteen kausiaikatauluista, jotka kannattaa tarkistaa ennen matkaa. Poitsilan kartanon kaltaiset rakennuskohteet toimivat käyntikohteina ympäri vuoden riippumatta säästä. Kevät ja syksy ovat hyviä ajankohtia niille, jotka haluavat välttää kesän vilkkaimman saaristoliikenteen ja nauttia rauhallisemmasta retkestä.
Kosket ja vesiputoukset, nähtävyydet, laavut ja autiotuvat sekä saariston ulkoilu- ja virkistysalueet ovat pääosin maksuttomia käyntikohteita, ja niitä on kartalla yhteensä yli 65. Jalkapallokentillä ja ulkokuntoilupaikoilla voi harrastaa omatoimisesti ilman erillistä maksua. Maksullista on lähinnä ampumaurheilukeskuksen käyttö sekä osa kalastuskohteista, joissa voi olla lupamaksu vesialueen omistajalle. Jäähallien vuorot ja osa kuntosaleista voivat myös olla maksullisia, joten tarkat ehdot kannattaa tarkistaa kohdesivulta. Kartta ei kata ravintoloita eikä majoitusta, joten ne kannattaa varata erikseen omista lähteistä. Edullisin päiväreitti syntyy yhdistämällä yksi saariston ulkoilualue ja yksi sisämaan vesiputous tai laavu samalle matkalle, jolloin koko käynti maksaa vain matkakulut ja omat eväät.