Aura kuuluu Varsinais-Suomen maakuntaan. Aurassa on kartalla 30 kohdetta 18 kategoriassa. Eniten kartalla on urheilu ja liikunta (11), luonto (6) ja retkeily (5). Keskustasta lyhin matka on Auran seurakuntatalo (0.2 km) ja pisin Koivusaaren luontotorni, Kurjenrahkan kp (11.9 km); mediaanietäisyys on 2.3 km.
Aura on 3 937 asukkaan kunta Varsinais-Suomessa, ja sen 95 neliökilometrillä on kartalla 30 kohdetta. Koskia, kirkkoja, laavuja, jalkapallokenttiä ja ulkokuntoilupaikkoja on kolme kutakin.
Yhdeksänkymmenenviiden neliökilometrin pinta-ala tekee Aurasta yhden Manner-Suomen pienimmistä kunnista. Sen tunnetuin kohde toimii vuodenaikana, jolloin muut vastaavat ovat kiinni.
Auran Nuortentalon aukiolo on kirjattu poikkeuksellisen tarkasti.
Paikka tanssittaa talvikaudella lokakuusta huhtikuun loppuun lauantaisin kello 19–24, ja ovet avautuvat kello 18.30.
Talvikausi tanssipaikan toiminta-aikana on suomalaisittain käänteinen. Perinteinen tanssilava on kesäkohde: se on avoin tai kevytrakenteinen, sitä ei lämmitetä, ja kausi kestää juhannuksesta elokuun loppuun.
Nuortentalo on sisätila, joka lämpiää — ja siksi se toimii juuri silloin, kun lavat ovat kiinni.
Käytännössä tämä täydentää tanssikalenteria. Kesällä tanssitaan lavoilla, talvella seurantaloissa ja työväentaloissa. Aurassa se on kirjattu selvästi näkyviin.
Lauantai kello 19–24 on vakiintunut lavatanssiaika. Ovien avautuminen puoli tuntia aiemmin on käytännön järjestely: lipunmyynti, narikka ja paikan valinta ehditään hoitaa ennen kuin musiikki alkaa.
Maksuvälineinä käyvät Epassi, Smartum-liikuntasetelit ja SmartumPay-mobiilimaksu.
Liikuntaetuuksien kelpaaminen tanssilipun maksuvälineenä on huomionarvoista, ja se perustuu yksinkertaiseen tosiasiaan: tanssi on liikuntaa. Verottajan tulkinnassa tanssilippu on liikuntaetuun oikeutettu maksu.
Käytännössä se tarkoittaa, että työnantajan liikuntaetu kattaa lauantai-illan tanssit.
Auran Aarteiden synty on kirjattu tarkasti, ja se kertoo enemmän kuin liikkeen toimiala.
Kirpputori sai alkunsa 2013, kun Heidi halusi kylälle kohtaamispaikan ja mahdollisuuden kierrättää lastenvaatteita.
Perustamissyy on kaksiosainen, ja järjestys on kiinnostava: ensin kohtaamispaikka, sitten kierrätys.
Pienessä kunnassa kirpputori toimii usein juuri niin. Se on paikka, jossa poiketaan ilman erityistä ostoaikomusta ja jossa törmätään tuttuihin — samaa tehtävää hoitivat aiemmin kyläkaupat, joita on lakkautettu.
Lastenvaatteiden kierrätys on kirpputorien käytännöllisin osa-alue. Lapsi kasvaa vaatteista ulos kuukausissa, ja vaatteet ovat usein lähes käyttämättömiä — mutta niiden myyminen yksitellen on työlästä.
Toiminta on sittemmin laajentunut: yritys on kasvanut osakeyhtiöksi ja toimii nykyään isommissa tiloissa, ja liike vuokraa Vetopeli Oy:n kuomu- ja autotrailereita.
Trailerivuokraus kirpputorin yhteydessä on käytännöllinen yhdistelmä. Molemmat palvelevat samaa tarvetta: tavaran siirtämistä paikasta toiseen silloin kun elämäntilanne muuttuu.
Auran kirkon urut ovat vuodelta 1990, ja niiden tekijä on Urkurakentamo Hans Heinrich. Soitin on 15-äänikertainen, ja siinä on kaksi sormiota ja jalkio.
Sormio tarkoittaa käsille tarkoitettua koskettimistoa ja jalkio jaloilla soitettavaa. Kaksi sormiota mahdollistaa sen, että urkuri voi soittaa kahdella eri äänivärillä yhtä aikaa — melodian yhdellä ja säestyksen toisella.
Se on soittoteknisesti merkittävä ero yksisormioiseen soittimeen: kahdella sormiolla voi esittää urkukirjallisuutta, jota yhdellä ei voi.
Viidentoista äänikerran soitin kahdella sormiolla on maaseurakunnan kirkoksi hyvin varusteltu.
Alttaritaulun maalasi Arthur Heickell vuonna 1927.
Kirkossa tehtiin vuonna 2023 laaja peruskorjaus.
Vastikään peruskorjattu kirkko on kävijälle hyvä tieto: rakennus on kunnossa, eikä käyntiä estä työmaa.
Auran helluntaiseurakunnan historiaan kuuluu yhdistyminen: Auranmaan helluntaiseurakunta yhdistyi baptistilähetystä edustaneen Liedon lähetysseurakunnan kanssa.
Helluntailiike ja baptistit ovat eri taustoista tulevia vapaakristillisiä suuntia, joita yhdistää muun muassa aikuiskaste. Seurakuntien yhdistyminen on pienillä paikkakunnilla tavallista: jäsenmäärät ovat pieniä, ja toimintaa on helpompi ylläpitää yhdessä.
Toimintaan kuuluvat pyhäkoulu, lasten ja nuorten tilaisuudet, musiikkitapahtumat, viikoittaiset rukouskokoukset ja jumalanpalvelukset.
Auran tekonurmikenttä on 87 × 43 metriä ja kirjattu rakennetuksi vuonna 1986. Paikka on päiväsaikaan koulujen käytössä.
Vuosiluku on huomionarvoinen. Tekonurmi yleistyi suomalaisilla jalkapallokentillä vasta 1990- ja 2000-luvuilla; 1980-luvun puolivälissä se oli harvinaisuus.
Varhaiset tekonurmet olivat myös aivan erilaisia kuin nykyiset: lyhyttä, kovaa ja hiekattomiakin. Nykyiset kentät ovat pitkänukkaisia ja täytettyjä, mikä tekee niistä pehmeämpiä ja jalkapallolle sopivampia.
Kahdeksankymmentäseitsemän kertaa 43 metriä on täysimittaista kenttää pienempi mutta pelikelpoinen — pienpeliin ja junioreille sopiva mitta.
Tekonurmen etu Varsinais-Suomen oloissa on kausi. Luonnonnurmi on pelikunnossa touko–syyskuun; tekonurmella pelataan niin kauan kuin lunta ei ole.
Kirkonkulman pallokenttä on 93 × 50 metriä nurmea ja vuodelta 1956.
Lähes seitsemänkymmentä vuotta käytössä ollut nurmikenttä on kunnan liikuntahistorian vanhin rakenne. Luonnonnurmen säilyminen niin kauan edellyttää jatkuvaa hoitoa: leikkuuta, lannoitusta ja lepojaksoja.
Auran yhtenäiskoulun kaukalo on 61 × 30 metriä kivituhkaa ja maksuton. Paikka on päiväsaikaan koulujen käytössä.
Kuusikymmentäyksi kertaa 30 metriä vastaa virallista jääkiekkokaukalon mittaa, joten koululla voi pelata täysimittaista peliä.
Kirkonkulman jääkiekkokenttä on selvästi pienempi: 42 × 20 metriä kivituhkaa, valaistu ja vuodelta 1981.
Neljäkymmentäkaksi kertaa 20 metriä on kyläkaukalon mitta. Siinä luistellaan ja pelataan pienpeliä — se on rakennettu sinne, missä lapsia on, eikä sinne, missä pelataan sarjapelejä.
Kaksi kaukaloa kunnan eri osissa tarkoittaa, että jää on kävelymatkan päässä useammasta suunnasta. Kivituhkapohja on molemmissa syy siihen, että jää saadaan aikaan: se jäätyy tasaisesti ja läpäisee veden.
Kartalla on 30 kohdetta Aurassa, 18 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Jalkapallokentät (3), Ulkokuntoilupaikat (3), Kosket ja vesiputoukset (3). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.
Kuntorata Maijantien päästä on 3,3 kilometriä, josta valaistua 2,5 kilometriä. Ladulla on sekä perinteisen hiihtotavan ura että luisteluhiihtoura, ja käyttö on maksutonta.
Kahden ja puolen kilometrin valaistu osuus kattaa arki-illan lenkin, ja loppuosa on hiihdettävissä valoisaan aikaan.
Varsinais-Suomessa hiihtokausi on lyhyt ja epävarma, joten valaistus on erityisen tärkeä: kun lunta on, se on käytettävä myös pimeinä iltoina.
Kesällä sama pohja on kuntorata.
Auran frisbeegolfrata on yhdeksänväyläinen ja 600 metriä, ja radalla on jonkin verran korkeuseroja. Rata on vuodelta 2018 ja maksuton.
Kuudensadan metrin yhdeksän väylän rata on nopea: kierros kestää noin puoli tuntia. Keskimäärin 67 metrin väylät ovat lyhyitä ja vaativat tarkkuutta pituuden sijaan.
Aseman yleisurheilukentällä Kisatiellä on kaksi pituushyppypaikkaa ja yksi kiekonheittopaikka, ja sisäradan pituus on 350 metriä. Kenttä on kunnan liikuntatoimen ylläpitämä.
Kolmensadanviidenkymmenen metrin sisärata poikkeaa kilpailukentän 400 metristä, joten kenttä on harjoitusalue.
Kiekonheittopaikka on huomionarvoinen: se vaatii ison turva-alueen ja usein häkin, eikä sitä ole kaikilla pienten kuntien kentillä. Kaksi pituushyppypaikkaa taas tarkoittaa, että koululuokka voi harjoitella kahdessa ryhmässä ilman jonoa.