Kemiönsaari kuuluu Varsinais-Suomen maakuntaan. Kemiönsaaressa on kartalla 185 kohdetta 35 kategoriassa. Eniten kartalla on retkeily (49), urheilu ja liikunta (44) ja kulttuuri ja historia (25). Keskustasta lyhin matka on Rehab Center Kemiö (0.1 km) ja pisin Yxskärin opastaulu (49.4 km); mediaanietäisyys on 19.5 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat lossi & yhteysalukset (6) ja luontopolut (14) – niitä on 18,9-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Kemiönsaari on saaristokunta Varsinais-Suomessa, jossa mantere pirstoutuu saariksi, niemiksi ja kapeiksi salmiksi ja jossa vesi on lähes aina näköpiirissä. Kartalta löytyy 185 käyntikohdetta kahdeksassa kategoriassa, ja kärkikategoriat kertovat suoraan, millaista tekemistä saarelta löytyy: laavuja ja autiotupia on 19, luontopolkuja 14 ja uimarantoja 14. Näiden kolmen kategorian kohteet kattavat yhdessä 45 merkintää kartalla, eli iso osa kohteista liittyy ulkoiluun rannalla tai polulla. Nähtävyyksiä on 11, ja kuvaus on kirjoitettu 20 kohteeseen koko kunnan alueelta.
Saarelta toiselle kuljetaan siltoja ja lossiyhteyksiä pitkin, ja matka voi vaihdella lyhyestä sillanylityksestä pidempään lossimatkaan riippuen siitä, mihin suuntaan saaristossa liikkuu. Etäisyydet kylien välillä ovat pidempiä kuin monessa manner-Suomen kunnassa, joten päivän reitti kannattaa suunnitella etukäteen. Kesällä saaristo täyttyy veneilijöistä ja rantalomailijoista, kun taas keväällä ja syksyllä maisema on rauhallisempi ja luontopolut hiljaisempia.
Kemiönsaarella liikutaan pääosin omalla autolla, ja matkat sillalta toiselle voivat viedä yllättävän kauan, sillä saaristotiestö mutkittelee rantaviivan mukaan. Moni matkailija yhdistää käynnin useampaan saareen samalla reissulla, koska etäisyydet keskuksesta pienempiin kyliin ovat pitkiä eikä julkinen liikenne kata koko saaristoa yhtä tiheästi kuin mantereen taajamissa. Kesäisin veneily on monelle luonteva tapa täydentää autoilua, ja pienemmät satamat toimivat käytännössä välietappeina saarelta toiselle.
Strömma on rälssisäteri, joka mainitaan lähteissä vanhimmillaan jo vuonna 1434. Maanviljelysneuvos Karl Alfred Wasastjerna omisti kartanon vuosina 1888-1931 ja vuokrasi myynnin jälkeen sen maita vuoteen 1945 saakka, joten yhden suvun jälki näkyy tilan historiassa vuosikymmenten ajan. Högsåra puolestaan tunnetaan suuriruhtinas Aleksanteri III:n vierailuista: hän vietti osan kesistä 1885-1894 saarella, paikallinen kalastajaeukko Serafina tuli tunnetuksi lempinimellä Kejsar-Fina, ja poukama sai nimekseen Keisarinsatama.
Saariston museokohteista Sagalund kuuluu Suomen lastenkulttuurin liittoon ja on Vihreä lippu -toimija, joka on palkittu ympäristökasvatustyöstään. Kartanot, lossit ja museot muodostavat yhdessä kuvan saaristosta, jossa historiaa on kerätty talteen yhtä huolellisesti kuin luontokohteitakin. Kartanoiden ja pienten kylien yhdistelmä tekee alueesta kiinnostavan myös niille, joita historia ei sinänsä erityisesti kiinnosta: maisema vaihtuu jatkuvasti pellosta metsään ja metsästä rantaan, ja jokainen saari tuntuu hieman erilaiselta kuin edellinen.
Kemiönsaaren kirkkoja on kartalla kahdeksan, ja useampi niistä on virallisesti tunnustettu osaksi kansallista kulttuuriperintöä. Dragsfjärdin kirkko ympäristöineen kuuluu Museoviraston mukaan Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, ja sama status on annettu myös Västanfjärdin vanhalle kirkolle. Kemiön kirkon kunnostuksen vuosina 1920-1922 kustansi Amos Anderson yhdessä Armas Lindgrenin kanssa, jonka käsialaa ovat myös kirkon alttarilasimaalaukset. Taalintehtaan kirkossa puolestaan akustiikka on hyvä, ja tilaa käytetään myös konsertteihin.
Kirkkojen kokonaisuus koko kunnassa löytyy sivulta kirkot ja katedraalit Kemiönsaaressa, ja se sopii hyvin päivän mittaiseksi kiertoajeluksi, jos kulttuurihistoria kiinnostaa enemmän kuin luontokohteet.
Kartalla on 185 kohdetta Kemiönsaaressa, 35 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Laavut & autiotuvat (19), Uimarannat ja uimapaikat (14), Luontopolut (14). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.
Suurin osa saariston ulkoilukohteista on maksuttomia. Laavut ja autiotuvat, joita on 19, löytyvät sivulta laavut ja autiotuvat Kemiönsaaressa, ja niille pääsee jokamiehenoikeuksien nojalla. Luontopolkuja on 14, kootusti sivulla luontopolut Kemiönsaaressa, ja uimarantoja 14, sivulla uimarannat Kemiönsaaressa. Frisbeegolfista kiinnostuneelle löytyy kaksi rataa: Örön frisbeegolf ja Vänö Frisbeegolf, jonka radalla on Lipaksen mukaan jonkin verran korkeuseroja.
Jalkapallokenttiä on 12, ja yksi niistä on Björkbodan nurmikenttä, jonka mitat ovat 100 x 70 metriä ja jolla on pukutilat. Talvella liikkumisen painopiste siirtyy hiihtoladuille, joita on yhdeksän, sivulla hiihtoladut Kemiönsaaressa.
Kesä on saariston vilkkain aika: vedet ovat lämpimimmillään, uimarannat täynnä ja luontopolut helppokulkuisia. Kevät ja alkukesä sopivat hyvin kartanoiden ja kirkkojen kiertämiseen, kun taas syksyllä ruska ja hiljentyvä saaristo tekevät luontopoluista rauhallisempia. Talvella osa lossiyhteyksistä ja pienemmistä reiteistä voi olla haastavampia sään vuoksi, joten matkan ajankohta kannattaa suhteuttaa siihen, liikkuuko autolla, veneellä vai jalan. Sama koskee veneilijää: tuulennopeus ja aallokko vaihtelevat saariston eri puolilla nopeasti, joten sääennuste kannattaa tarkistaa juuri sille reitille, jota on aikeissa kulkea.
Koska kartta kattaa käyntikohteet ja liikuntapaikat mutta ei ravintoloita eikä majoitusta, kannattaa ruokailut ja mahdollinen yöpyminen suunnitella erikseen ja lossiaikataulut varmistaa ennen matkaa.