Kaarina kuuluu Varsinais-Suomen maakuntaan. Kaarinassa on kartalla 173 kohdetta 33 kategoriassa. Eniten kartalla on urheilu ja liikunta (73), kulttuuri ja historia (25) ja retkeily (19). Keskustasta lyhin matka on Vapari (0.1 km) ja pisin Yhdysreitti Lieto-Hepojoki-Paimio (11.9 km); mediaanietäisyys on 3.7 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat pyöräilyreitit (7) ja frisbeegolfradat (6) – niitä on 2,5-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Kaarina rajautuu Turkuun niin tiiviisti, että kuntaraja unohtuu monelta kävelyllä tai pyörällä liikkuvalta. Kartalta löytyy 170 käyntikohdetta kahdeksassa kategoriassa, ja kärkeen nousevat kolme tasaväkistä ryhmää: jäähalleja, kuntosaleja ja jalkapallokenttiä on kutakin 17. Se on tyypillinen jälki tiiviisti asutusta, Varsinais-Suomen kaupunkiseutuun kuuluvasta kunnasta, jossa liikuntapaikkaverkosto on rakennettu arkikäyttöön eikä pelkästään kesämatkailijoille. Nähtävyyksiä listalla on 14 ja kirkkoja 8, joten myös historialle on tilaa, vaikka ensivaikutelma syntyy urheilukentiltä ja saleista.
Aurajoki virtaa kunnan läpi ja tuo maisemaan saman joen, joka tunnetaan Turun keskustasta. Jokivartta seuraava Varkaantie on merkitty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi, ja rantareitillä kävely yhdistää kaupunkimaisen arjen pidempään historiaan ilman, että kunnasta tarvitsee poistua.
Maasto Kaarinassa on pääosin tasaista peltoaukeaa ja pientaajamaa, ja kunnan eteläreuna liukuu vähitellen kohti saaristomerta: Kuusiston niemi ja sen ympäristö ovat jo selvästi merellisempää maisemaa kuin keskustaajaman kerrostalot ja pientaloalueet. Tämä kahtiajako, tiivis kaupunkirakenne toisaalla ja avara rantamaisema toisaalla, on Kaarinan tunnistettavin piirre, ja se näkyy myös siinä, miten helposti eri kohdetyypit vaihtuvat lyhyelläkin ajomatkalla tai pyörälenkillä.
Kuusiston piispanlinna on kunnan tunnetuin historiallinen kohde. Museovirasto lukee rauniot ja Kuusiston kartanon valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, ja rauniomiljöö sopii lyhyeen historiakierrokseen keskellä muuten urbaania kuntaa.
Toinen kartano löytyy Piikkiön suunnalta: Ala-Lemun kartano sijaitsee Kaarinassa Varsinais-Suomen maakunnassa, ja alueella olevien talojen historiaa tunnetaan 1400-luvulta alkaen. Varsinaisen kartanon historia puolestaan tunnetaan vuodesta 1567. Kaksi kartanokohdetta samassa kunnassa kertoo, että Kaarinan historia ulottuu kauas ennen nykyistä taajamaa ja kauppakeskuksia.
Kaarinan kirkon suunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto Pitkänen, Laiho & Raunio, ja kirkkotekstiilit suunnitteli tekstiilitaiteilija Raija Rastas. Kuusiston kirkko puolestaan on Museoviraston mukaan valtakunnallisesti merkittävä sekä rakennuksena että sitä ympäröivänä avoimena viljelysmaisemana, joten kirkon ja peltoaukean yhdistelmä kannattaa katsoa samalla käynnillä.
Museopuolella erottuu Avaruuspuisto Väisälä Piikkiössä: tiedekeskuksesta löytyvät muun muassa planetaario, poikkeuksellisen suuri kaukoputki ja Yrjö Väisälä -museo. Pukkilan kartanomuseo lukeutuu niin ikään valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, ja se toimii kolmantena kartanokohteena Ala-Lemun ja Kuusiston rinnalla.
Kartalla on 173 kohdetta Kaarinassa, 33 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Jäähallit & luistelu (18), Jalkapallokentät (17), Kuntosalit (15). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.
Ulkokuntoilupaikkoja on 10 ja urheilukenttiä 8, ja suuri osa niistä on vapaasti käytettävissä ilman varausta. Keskusliikuntapuiston yleisurheilukenttä, jonka pintamateriaali on nurmi ja tarkennuksena lämmitetty nurmi, sekä Littoisten hiekkakenttä, jonka pintamateriaali on kivituhka ja mitat 65 x 35 metriä, ovat esimerkkejä kentistä, joille voi kävellä suoraan pelaamaan.
Koko jalkapallokenttien listan näkee sivulta jalkapallokentät Kaarinassa ja ulkokuntoilupaikat sivulta ulkokuntoilupaikat Kaarinassa. Myös uimarantoja on seitsemän, joten kesäisin vedelle pääsee ilman pitkää ajomatkaa, ja moni näistä kohteista ei maksa mitään. Verkosto on rakennettu asukkaiden arkiliikuntaa varten, ei matkailijoita ajatellen, mikä näkyy siinä, että kentät ja salit sijaitsevat tasaisesti eri puolilla kuntaa lähellä asuinalueita eikä yhtenä keskitettynä kokonaisuutena.
Kesällä painopiste siirtyy ulos: jalkapallokentät, uimarannat ja avoimet nähtävyydet, kuten Aurajoen ranta, palvelevat parhaiten lämpiminä kuukausina. Talvella taas jäähallit, joita on 18, kantavat suuren osan liikkumisesta sisätiloihin, joten kunta ei ole yhtä kausiluontoinen kuin moni maaseutupitäjä.
Kesäaikaan vaihtoehdoksi tarjoutuu myös Kuusisto Line, joka järjestää risteilyjä Kaarinan saaristossa ja tuo kuntaan näkökulman, jota kadulta ei saa. Syksyllä ja keväällä sää vaihtelee nopeasti rannikon läheisyyden takia, joten kerrospukeutuminen kannattaa pitää mielessä myös lyhyellä käynnillä.
Jos aikaa on vain puoli päivää, järkevin reitti kulkee Kuusiston piispanlinnalta Kuusiston kirkolle ja takaisin, koska molemmat sijaitsevat samalla niemellä ja Museoviraston luokitus koskee koko ympäristöä. Koko päivän vierailulle kannattaa lisätä Ala-Lemun kartano tai Avaruuspuisto Väisälä, jolloin historiakierros ja tiedekeskus täydentävät toisiaan.
Kaarina toimii luontevasti myös Turun-matkan jatkeena: kunta on hyvin yhteydessä naapurikaupunkiin, eikä siirtymä keskustan ja Kaarinan kohteiden välillä vaadi pitkää suunnittelua. Tämä tekee kunnasta helpon lisän kaupunkilomalle, ei omaa erillistä matkakohdettaan, ja juuri siksi moni käynti Kaarinassa syntyy sivupolkuna toiselle matkalle eikä varsinaisena päämääränä.