Sauvo kuuluu Varsinais-Suomen maakuntaan. Sauvossa on kartalla 42 kohdetta 25 kategoriassa. Eniten kartalla on urheilu ja liikunta (12), kulttuuri ja historia (11) ja retkeily (9). Keskustasta lyhin matka on Sauvon tori (0.1 km) ja pisin Grelsbölen tila (14.3 km); mediaanietäisyys on 3.8 km.
Sauvo on 2 974 asukkaan kunta Varsinais-Suomessa, ja sen 253 neliökilometrillä on kartalla 42 kohdetta. Ulkokuntoilupaikkoja, kartanoita, leirintäalueita ja jalkapallokenttiä on kolme kutakin sekä jäähalli- ja luistelupaikkoja kaksi.
Kolme kartanoa alle kolmentuhannen asukkaan kunnassa kertoo Varsinais-Suomen historiasta: tämä on Suomen vanhinta asuttua ja varakkainta viljelysseutua, ja sen rakennuskanta on sen mukainen.
Karunan kartanon päärakennuksesta on kirjattu vuosiluku, joka pysäyttää.
Kaksikerroksinen, tiilestä ja kivestä muurattu paritupapohjainen päärakennus valmistui 1566.
Vuosi 1566 on Suomen rakennushistoriassa hyvin varhainen. Tuolta ajalta on säilynyt lähinnä kirkkoja ja linnoja — maallisia asuinrakennuksia on kourallinen.
Syy on yksinkertainen: 1500-luvun Suomessa rakennettiin puusta. Kivi- ja tiilirakentaminen oli kirkon ja kruunun asia, ja yksityinen kivitalo tarkoitti poikkeuksellista varallisuutta.
Paritupapohja tarkoittaa pohjakaavaa, jossa kaksi tupaa sijaitsee keskellä olevan porstuan eli eteisen molemmin puolin. Se on suomalaisen rakentamisen perusjäsennys, ja sen käyttäminen kivirakennuksessa yhdistää eurooppalaisen materiaalin ja paikallisen tilajaon.
Kaksikerroksisuus oli 1500-luvulla sekin harvinaista. Tavallinen talo oli yksikerroksinen; toinen kerros merkitsi asemaa.
Karunan kartano kuuluu Museoviraston luokittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.
Luokitus koskee ympäristöä eikä yksittäistä rakennusta: merkittävää on kartanon, sen pihapiirin ja ympäröivän maiseman muodostama kokonaisuus.
Kartano on yksityisomistuksessa oleva kohde. Pihapiiriin ei mennä ilman lupaa, ja rakennusta katsellaan tieltä.
Sauvon Pyhän Klemensin kirkon urkujen tarina on poikkeuksellisen karu.
Ensimmäiset urut saatiin 1671 aatelisten lahjoittamin varoin, ja ne kuuluivat maakunnan vanhimpiin.
Vuoden 1671 urut olivat siis yli 250 vuotta vanhat, kun ne päätettiin siirtää turvaan.
Vanhat urut paloivat Turun linnassa vuonna 1941 sinne siirtämisen jälkeen.
Tämä on sodanaikaisen kulttuuriomaisuuden suojelun surullisin ironia. Arvoesineitä siirrettiin pommitusten alta turvallisemmiksi katsottuihin paikkoihin — ja Turun linna, paksuseinäinen keskiaikainen kivilinna, oli looginen valinta.
Turun linna kuitenkin vaurioitui pommituksissa vuonna 1941, ja sen sisälle varastoitu aineisto tuhoutui. Kirkkoon jätettyinä urut olisivat todennäköisesti säilyneet.
Nykyiset urut ovat vuodelta 1896 — siis vanhemmat kuin useimmissa suomalaisissa kirkoissa, mutta silti korvaaja eivätkä alkuperäinen soitin.
Kirkko itse on kivikirkko, ja se on omistettu Pyhälle Klemensille. Klemens on merenkulkijoiden suojeluspyhimys, ja hänelle omistetut kirkot ovat Suomessa poikkeuksetta rannikolla tai vesireittien varrella — kuten Sauvo.
Sauvon kierros on 58,7 kilometriä pitkä ja kokonaan asfaltoitu pyöräilyreitti. Käyttö on maksutonta.
Reitin luonteesta on kirjattu: Sauvon mutkittelevilla teillä pääset nauttimaan rauhallisista maalaismaisemista, ja reitin varrella on virkeää kylätoimintaa.
Kokonaan asfaltoitu lähes kuudenkymmenen kilometrin reitti on pyöräilijälle merkittävä asia: se sopii maantiepyörälle, sähköpyörälle ja tavalliselle retkipyörälle ilman rengasvalinnan pohtimista.
Kuusikymmentä kilometriä on koko päivän matka rauhallisella vauhdilla — tai kolmen tunnin lenkki tottuneelle.
Mutkittelevat pikkutiet tarkoittavat myös, että reitti ei kulje vilkkaan liikenteen seassa. Se on maalaisteiden verkosto, ei valtatien piennar.
Sauvon kyläidylli on aivan toisen mittakaavan reitti: 2,7 kilometriä asfalttia ja maksuton.
Sisältö on kirjattu: reitti tarjoaa nimensä mukaisesti vanhaa kylämaisemaa, puutaloja ja katsauksen Sauvon historiaan.
Alle kolmen kilometrin asfaltoitu kylälenkki on kaikille avoin: se on kuljettavissa rattaiden, rollaattorin ja pyörätuolinkin kanssa, ja se on tunnin kävely.
Vanha puutalokylä on Varsinais-Suomessa harvinaistuva näky. Kirkonkylien puutalokannat on monin paikoin purettu 1960- ja 70-luvuilla, joten säilynyt kokonaisuus on itsessään nähtävyys.
Hiirmetsän tonttupolku on kilometrin mittainen metsäpolku, ja se kulkee kauniilla kalliomännikköllä. Käyttö on maksutonta.
Kohteesta on kirjattu tärkeä varaus: ei sovi lastenvaunujen kanssa kuljettavaksi.
Tämä on juuri se tieto, joka pitää sanoa ääneen. Tonttupolku on nimensä perusteella lapsille suunnattu kohde, ja moni vanhempi lähtisi sinne vaunujen kanssa olettaen, että polku on tasainen.
Kalliomännikkö selittää syyn. Kallioinen mäntykangas tarkoittaa paljasta kalliota, juurakkoa ja korkeuseroja — kaunista kävellä, mahdotonta työntää.
Kävelevän lapsen kanssa kilometri on hyvä matka, ja kalliomännikkö on maastona helppo hahmottaa: puut ovat harvassa ja näkyvyys hyvä.
SFC-Sarapisto on merellinen SF-Caravan-alue Sauvossa, vastapäätä Kemiön saarta.
Rannasta on kirjattu perheen kannalta ratkaiseva tieto: ranta on loivasti syvenevä ja sopii pienillekin lapsille.
Ison hiekkarannan yläpuolella hiekkaisessa mäntymetsässä sijaitsee vaunualue.
Hiekkainen mäntymetsä on leirintäalueelle paras mahdollinen pohja. Se kuivuu nopeasti sateen jälkeen, mäntyjen varjo on kevyt eikä maasto muutu mudaksi.
Sarapiston uimapaikassa on sauna ja laituri.
Käyttöoikeudesta on kirjattu selvä ehto: Sarapiston uimaranta ja sauna ovat sauvolaisten ja vapaa-ajan asukkaiden käytössä, ja sauna on kuntalaisille avoinna ja lämmin kesäaikaan.
Kunnan tarjoama lämmin yleinen sauna rannalla on nykyään harvinaisuus. Ehto, että se on kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden käytössä, on syytä lukea: kyseessä ei ole yleinen matkailijoille avoin palvelu.
Vuorot ja aukioloajat kannattaa tarkistaa etukäteen.
Kartalla on 42 kohdetta Sauvossa, 25 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Leirintäalueet (4), Ulkokuntoilupaikat (3), Linnat & kartanot (3). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.
Ässäkenttä on lähiliikuntapaikka, jonka pinta-ala on 252 neliötä ja pinta hiekkatekonurmea.
Varustus on kirjattu tarkasti: pelikenttä 12 × 21 metriä, kaksi maalia, tolpat lentopalloverkolle ja koripallokori.
Kolmen lajin varustus samalla pienellä kentällä on tehokasta tilankäyttöä. Kaksitoista kertaa 21 metriä ei riitä jalkapallo-otteluun, mutta se on hyvä koko pienpelille, koripallolle ja lentopallolle.
Valmiit tolpat lentopalloverkolle ovat yksityiskohta, joka ratkaisee: ilman niitä verkkoa ei saa pystyyn, ja laji jää pelaamatta.
Paikka on päiväsaikaan koulujen käytössä.
Suojalan valaistu latu on kaksi kilometriä ja kokonaan valaistu, ja siinä on molempien hiihtotapojen urat. Latu on vuodelta 1984, ja sen pinta on sahanpuru.
Sahanpurupohja on kuntoradan vanha ja hyvä ratkaisu. Se joustaa askeleen alla, kuivuu nopeasti ja muodostaa talvella tasaisen pohjan, jolle latu syntyy ohuellakin lumella.
Varsinais-Suomessa ohut lumi on sääntö eikä poikkeus, joten pohjan laatu ratkaisee hiihtokauden pituuden.
Marjaniemi DiscGolfPark on yhdeksänväyläinen ja 541 metriä, heittopaikat tekonurmea ja käyttö maksutonta. Rata on vuodelta 2022.
Reilun viidensadan metrin yhdeksän väylän rata on nopea kierros: noin puoli tuntia. Se on aloittelijan ja perheen rata.
Sauvon koulukeskuksen kenttä on kivituhkapintainen, 54 × 38 metriä ja vuodelta 1996. Kenttä on päiväsaikaan koulujen käytössä.