Kiuruvesi kuuluu Pohjois-Savon maakuntaan. Kiuruvedellä on kartalla 92 kohdetta 25 kategoriassa. Eniten kartalla on luonto (30), urheilu ja liikunta (26) ja retkeily (11). Keskustasta lyhin matka on Kiuruveden pyhän Nikolaoksen kirkko (0.1 km) ja pisin Murronkoski (25.5 km); mediaanietäisyys on 4.5 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat ratsastustallit (5) ja vesiputoukset & kosket (27) – niitä on 3,4-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Kiuruvesi on 7 475 asukkaan kaupunki Pohjois-Savossa, ja sen 1 328 neliökilometrillä on kartalla 92 kohdetta. Koskia on 27, jalkapallokenttiä 11, hiihtolatuja kuusi sekä jäähalli- ja luistelupaikkoja ja kuntosaleja viisi kumpiakin.
Kiuruveden merkittävin yksittäinen rakennus on ortodoksinen kirkko, ja sen historia liittyy suoraan sotien jälkeiseen Suomeen.
Kiuruveden pyhän Nikolaoksen kirkko on ortodoksinen kirkkorakennus, joka kuuluu Iisalmen ortodoksiseen seurakuntaan.
Sen erityisasema on kirjattu tarkasti: kirkko oli ensimmäinen jälleenrakennuslain mukaan rakennettu kirkko, jonka seinät ja katto täytettiin kokonaan ikoniaiheilla.
Jälleenrakennuslaki koski sodissa menetetyn omaisuuden korvaamista. Luovutetun Karjalan ortodoksiset seurakunnat menettivät kirkkonsa rajan taakse, ja evakkoväestön mukana ortodoksisuus levisi sinne, minne ihmiset asutettiin — muun muassa Pohjois-Savoon.
Uudet kirkot rakennettiin niukkoina aikoina, ja useimmat niistä olivat aluksi hyvin koruttomia. Kokonaan ikoneilla peitetty sisätila oli siis poikkeus: se palautti ortodoksisen kirkon täyden kuvamaailman aikana, jolloin siihen ei olisi ollut varaa.
Ortodoksisessa perinteessä ikoneilla täytetty tila ei ole koristelua vaan teologiaa — koko kirkkohuone on kuva taivaasta.
Paljakan luontopolku on 1,6 kilometriä pitkä, ja sen varrella on kaksi taukopaikkaa ja laavu. Käyttö on maksutonta.
Kohteessa on käytäntö, joka kannattaa lukea ennen lähtöä: lähtöpaikalla on info, puuvaja ja WC — ja jos teet tulet laavulle, kanna itse puut lähtöpaikalta.
Järjestely on käytännöllinen ja reilu. Puuta ei tarvitse tuoda kotoa, koska sitä on lähtöpisteessä. Mutta puut eivät kulje itsestään laavulle: kantaminen jää kävijälle.
Malli ratkaisee suomalaisen retkeilyn yleisimmän ongelman. Laavun puuvarasto tyhjenee aina, koska huoltoauto ei pääse perille — mutta lähtöpaikalle, jonne tie menee, puita voidaan tuoda. Kilometrin kantomatka on pieni hinta lämpimästä nuotiosta.
Huvikallion luontopolku Palojärventiellä on toinen maksuton vaihtoehto: reitin varrella on viisi rastitaulua ja taukopaikkoja. Rastitaulut tekevät polusta itseopastavan — tieto tulee paikan päällä eikä esitteestä.
Mykkälänmäen kierros on 4,4 kilometriä ja kulkee monipuolisessa metsämaastossa Mykkälänmäen alueella. Käyttö on maksutonta.
Hovin latu on 6,5 kilometriä ja kokonaan valaistu. Pinta on kivituhkaa, ladulla on molempien hiihtotapojen urat, ja kohteessa on ulkokuntoilulaitteet.
Kuusi ja puoli kilometriä täysin valaistua latua on merkittävä määrä. Useimmissa kunnissa valaistua on kilometri tai kaksi, ja loput hiihdetään pimeässä.
Kivituhkapohja tarkoittaa, että sama reitti toimii kesällä kuntoratana — ulkokuntoilulaitteet reitin varrella tukevat juuri sitä käyttöä.
Latu Palosmäki–Hovi on vuodelta 1981 ja niin ikään kivituhkapohjainen; sillä on yksi taukopaikka. Se yhdistää Palosmäen suunnan Hovin latuverkkoon.
Puistorinne on Kiuruveden Teräksen käytössä oleva tanssilava, ja se on perinteinen mutterilava.
Mutterilava tarkoittaa monikulmaista, tavallisesti kuusi- tai kahdeksankulmaista lavaa. Muoto ei ole koriste: se jakaa tanssilattian tasaisesti ja ohjaa tanssijat kiertämään lavaa samaan suuntaan. Muterilavat ovat suomalaisen kesäkulttuurin omaperäisin rakennustyyppi.
Lavaa käytetään kesäisin tanssien pitopaikkana, ja talvisin tanssitoiminta siirtyy sisätiloihin — eli toiminta jatkuu ympäri vuoden vaikka lava on kesäkäytössä.
Kiuruveden yleisurheilukenttä on 105 × 68 metriä novotan-nurmea, ja sisäradan pituus on 400 metriä. Käytettävissä ovat käymälä ja äänentoisto, ja käyttö on maksutonta.
Neljänsadan metrin sisärata on virallinen kilpailumitta — toisin kuin monien pienten kuntien 300 metrin harjoitusradat. Yhdessä äänentoiston kanssa se tarkoittaa, että kentällä voidaan järjestää oikeita kilpailuja.
Novotan on hiekkatekonurmen tyyppi, joka kestää kovaa käyttöä ja on nurmea helpompi hoitaa pohjoisissa oloissa.
Kiuruveden helluntaiseurakunnan rukoushuone valmistui vuonna 1982 ja vihittiin käyttöön 1983. Sen suunnitteli arkkitehti Veikko Gröhn.
Rakennuksessa on 1 170 neliömetriä ja istumapaikkoja 400, vaikka seurakunnan jäsenmäärä on suurimmillaan ollut noin 170 henkeä.
Suhde kertoo rakentamisen logiikasta: tila mitoitettiin tilaisuuksia varten, joihin osallistui muitakin kuin jäseniä. Herätyskristillisissä yhteisöissä isot kokoukset ja vierailevat puhujat täyttivät salin, vaikka arkiväki oli pienempi.
Kartalla on 92 kohdetta Kiuruvedellä, 25 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Vesiputoukset & kosket (27), Jalkapallokentät (11), Hiihtoladut (6). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.
Ladut, luontopolut ja yleisurheilukenttä ovat maksuttomia.
Yläkoulun monitoimiareena on 26 × 13 metriä bergo-liikunta-alustaa ja valaistu. Käyttö on maksutonta ja paikka on päiväsaikaan koulujen käytössä.
Bergo on muovinen, klikkaamalla asennettava modulialusta, joka päästää veden läpi ja kuivuu nopeasti. Se on kestävä ratkaisu pienelle pelialueelle, jossa käyttö on tiivistä.
Laukanmäen tallin kenttä Paasmäentiellä on 60 × 30 metriä hiekkaa ja valaistu; se on yksityisen yrityksen omistama ja ylläpitämä.