Nähtävyydet ja kohteet Pyhännällä

Pyhäntä on 1 646 asukkaan kunta Pohjois-Pohjanmaalla, ja sen pinta-ala on 810 neliökilometriä. Se tarkoittaa noin kahta asukasta jokaista neliökilometriä kohti — Suomen keskiarvo on kahdeksantoista.

Kartalla on 50 kohdetta: koskia ja vesiputouksia 15, hiihtolatuja kuusi, uimarantoja viisi, laavuja kolme ja frisbeegolfratoja kaksi.

Kunnan liikuntapaikat ovat keskittyneet kahteen paikkaan: museon rantaan ja koulukeskukseen.

Museon uimaranta on kunnan varustelluin uimapaikka. Kohteessa on käymälä, pukutilat ja laituri, ja käyttö on maksutonta. Ranta on vuodelta 1998.

Lapsille on rannalla keinut, hiekkalaatikko ja liukumäki, ja seurueille grillikatos.

Grillikatos maksuttomalla uimarannalla muuttaa käyntikohteen luonteen. Ilman sitä ranta on uintipaikka; katoksen kanssa se on koko iltapäivän viettopaikka, joka toimii myös sateella.

Museon uimarannan beachvolleykenttä on samalla alueella. Kenttä on hiekkaa, mitoiltaan 16 × 8 metriä, ja siinä on käymälä. Kenttä on vuodelta 2012.

Kuusitoista kertaa kahdeksan metriä on virallinen beachvolleykentän mitta. Rantahiekka on lajille luonnollinen alusta, joten kenttä syntyi paikkaan, jossa hiekka oli jo valmiina.

Museon 800 metrin latu lähtee samalta alueelta Kestiläntieltä. Ladulla voi hiihtää sekä perinteisellä että vapaalla hiihtotavalla, ja se on kunnan liikuntatoimen ylläpitämä ja maksuton.

Sama alue palvelee siis kesällä uimarantana ja talvella latuna. Se on pienelle kunnalle tehokas ratkaisu: yksi paikoitusalue, yksi käymälä ja yksi ylläpidettävä kohde kahdelle vuodenajalle.

Pyhäntä DiscGolfPark on kunnan päärata: 18 väylää ja 1 711 metriä. Heittopaikat ovat tekonurmea ja radalla on jonkin verran korkeuseroja. Käyttö on maksutonta.

Kahdeksantoista väylää on kilpailumitta, ja 1 711 metriä tarkoittaa keskimäärin 95 metrin väyliä — se on tavanomainen pituus harrasteradalle.

Autionranta DiscGolfPark on aivan toisenlainen: kuusi väylää ja 443 metriä, maastoltaan tasainen. Rata on rakennettu 2011 ja peruskorjattu 2023.

Kuuden väylän tasainen rata on ensikertalaisen ja lapsen rata. Kierros kestää noin vartin, väylät ovat lyhyitä eikä kiekkoja katoa metsään.

Kahden radan yhdistelmä toimii hyvin: aloittelija opettelee Autionrannassa ja siirtyy sitten päärataan. Peruskorjaus 2023 kertoo, että pienempääkään rataa ei ole jätetty rapistumaan.

Ukonojan kuntorata on 2,4 kilometriä ja kokonaan valaistu. Ladulla on sekä perinteisen hiihtotavan ura että luisteluhiihtoura.

Kohteen nimessä lukee 2,3 kilometriä ja mittatiedossa 2,4 — ero on mittaustapojen, ei kahden eri reitin.

Kokonaan valaistu latu molemmilla urilla on kunnan tärkein talvireitti: se toimii pimeän aikaan, ja molemmat hiihtotavat ovat käytettävissä.

Koulukeskuksen latu on 0,8 kilometriä ja vuodelta 1998. Käyttö on maksutonta, ja paikka on päiväsaikaan koulujen käytössä.

Kolme latua — 0,8, 0,8 ja 2,4 kilometriä — kattavat lapsen ensimmäisen hiihtolenkin ja aikuisen arki-iltalenkin. Pitkiä latuja Pyhännällä ei ole, mutta lyhyet ovat aivan asutuksen vieressä.

Pyhännän koulun lähiliikuntapaikka on hiekkatekonurmipintainen, valaistu ja maksuton, ja se on päiväsaikaan koulujen käytössä. Alueella on miniareena, jonka pinta on niin ikään hiekkatekonurmea.

Rekisteriin kirjattu pinta-ala on 60 000 neliötä eli kuusi hehtaaria. Luku on lähiliikuntapaikaksi poikkeuksellisen suuri, ja se kattaa käytännössä koko koulun liikunta-alueen eikä pelkkää miniareenaa.

Miniareena on laidoilla rajattu pieni pelikenttä, jossa pallo pysyy pelissä eikä kierrä hakemassa. Se on lähiliikuntapaikan tärkein osa: sillä pelataan jalkapalloa, sählyä ja koripalloa ilman että peli katkeaa jatkuvasti.

Pyhännän nurmikenttä on 100 × 65 metriä nurmea ja vuodelta 1998. Kenttä on päiväsaikaan koulujen käytössä.

Sata kertaa 65 metriä on täysimittainen jalkapallokenttä. Nurmipintainen täysimittainen kenttä alle 1 700 asukkaan kunnassa on hyvä varustus.

Tavastkengän koulun kaukalo on kunnan omistama ja mitoiltaan 40 × 23 metriä. Pinta on kivituhkaa ja kaukalo on vuodelta 1986.

Neljäkymmentä metriä on selvästi virallista kaukaloa lyhyempi. Se on kyläkaukalo: sillä luistellaan ja pelataan pienpeliä, ei täysimittaista jääkiekkoa.

Kaukalon sijainti Tavastkengällä, erillään kirkonkylästä, on olennaista 810 neliökilometrin kunnassa — muuten jää olisi kymmenien kilometrien päässä.

Pyhännän kirkon alttaritaulu Hyvä paimen on maalattu vuonna 1916, ja sen tekijä oli Kaarlo Metsävainio.

Metsävainion myöhempi ura on epätavallinen kirkkotaiteilijalle: hänestä tuli Oulun suomalaisen yhteiskoulun rehtori.

Alttaritaulun maalaaminen ei siis ollut hänelle elämänura vaan vaihe. Se oli 1900-luvun alun Suomessa tavallisempaa kuin nyt — sivistyneistön edustaja saattoi olla samaan aikaan opettaja, taiteilija ja seurakunta-aktiivi.

Hyvä paimen on alttaritauluaiheena yleinen ja lohdullinen: Kristus kantaa lammasta harteillaan. Vuonna 1916 maalattuna se sijoittuu vuotta ennen itsenäisyyttä ja kahta vuotta ennen sisällissotaa.

Urut hankittiin vuonna 1979 sotkamolaiselta Urkurakentamo Tuomelta, ja niissä on yhdeksän äänikertaa.

Äänikerta tarkoittaa yhtä pilliriviä, jolla on oma sointivärinsä. Yhdeksän äänikertaa on pienen maaseurakunnan kirkon tavanomainen koko: se riittää virsisäestykseen ja yksinkertaiseen urkumusiikkiin.

• Museon ranta toimii kesällä uimarantana ja talvella latuna — sama paikoitus molempiin.
• Autionrannan kuuden väylän rata sopii aloittelijalle; Pyhäntä DiscGolfPark on 18-väyläinen pääratana.
• Koulun kentät ja lähiliikuntapaikka ovat päiväsaikaan koulujen käytössä.
• Tavastkengän kaukalo on 40 metriä pitkä — luisteluun ja pienpeliin, ei täysimittaiseen kiekkoon.
• Kirkko on toimiva seurakuntatila; sisälle pääsy vaatii aukioloajan.