Nähtävyydet ja kohteet Kärsämäellä

Kärsämäki on 2 440 asukkaan kunta Pohjois-Pohjanmaalla, ja sen 697 neliökilometrillä on kartalla 99 kohdetta. Laavuja on 31, koskia 18, pyöräilyreittejä seitsemän ja hiihtolatuja kuusi.

Alle kahdenkymmenenviidensadan asukkaan kunnassa on kaksi arkkitehtonisesti poikkeuksellista kirkkoa. Toinen niistä on kansainvälisesti tunnettu.

Paanukirkko on Kärsämäen tunnetuin rakennus, ja sen tunnustukset ovat merkittäviä.

Kirkko sai vuonna 2004 Pohjois-Suomen paras rakennusteko -palkinnon ja vuonna 2005 toisen sijan eurooppalaisessa puujulkisivukilpailussa.

Rakennus syntyi kilpailun kautta: voittajaksi valittiin Anssi Lassilan ehdotus Kärsämäen kantaatti. Rakennus on nykyaikainen mutta rakennettu perinteisin menetelmin.

Paanu on käsin veistetty puinen kate, jollaisella suomalaiset puukirkot katettiin ennen peltikattoja. Paanukatteen tekeminen on hidasta käsityötä, ja sen käyttäminen uudessa rakennuksessa on tietoinen valinta — se sitoo modernin arkkitehtuurin vanhaan rakennustapaan.

Toinen sija eurooppalaisessa puujulkisivukilpailussa on kertoo, ettei kyseessä ole paikallinen kuriositeetti vaan kansainvälisesti arvioitu työ.

Kärsämäen kirkko Junnonkankaalla on puurakennus, joka edustaa empireä ja on lähes tasavartinen ristikirkko.

Sen erikoisuus on rakenteellinen: kirkon ja tapulin yhdistävä silta on ainutlaatuinen.

Suomalaisissa puukirkoissa kellotapuli on lähes aina erillinen rakennus kirkon vieressä — usein muutaman kymmenen metrin päässä. Kirkon ja tapulin yhdistävä silta on siis poikkeus koko maan mittakaavassa.

Kellotapuli nousi samana vuonna Ernst Lohrmannin suunnitelmien pohjalta. Lohrmann oli valtion arkkitehti ja Carl Ludvig Engelin seuraaja, ja hänen kirkkojaan ja tapuleitaan on ympäri Suomea.

Kaksi kirkkoa — 1800-luvun empirekirkko siltoineen ja 2000-luvun paanukirkko — tekevät Kärsämäestä poikkeuksellisen kohteen kirkkoarkkitehtuurista kiinnostuneelle.

Taidetalo Nahkurin nimi juontuu sen historiasta: talossa asui aikoinaan Nahkuri Kangas, jonka perhe eli nahan parissa.

Nahkuri oli maaseudun välttämätön ammattilainen: hän parkitsi nahat, joista tehtiin kengät, valjaat ja työvaatteet. Ammatti katosi teollisen tuotannon myötä lähes kokonaan.

Nykyään tiloissa pidetään näyttelyitä, tapahtumia ja yhdistysten kokouksia, ja rakennus toimii paikkakunnan kulttuuritoimijoiden olohuoneena.

Kuvaus on tarkka. Kyseessä ei ole museo eikä galleria vaan monikäyttöinen kokoontumistila — juuri se, mitä pieni paikkakunta tarvitsee enemmän kuin yhtä erikoistunutta laitosta.

Kärsämäellä on kolme yhdeksänväyläistä frisbeegolfrataa, ja kaikki ovat maksuttomia ja tekonurmiheittopaikoilla varustettuja.

Saviselkä DiscGolfPark valmistui kesällä 2021 Saviselän kylälle, ja se on 846 metriä pitkä. Rata sijaitsee mäntymetsässä.

Venetpalon hiihtomajan rata on 676 metriä ja kuvattu aloittelijoille hyvin soveltuvaksi.

Frosteruksen koulun rata on pisin, 711 metriä, ja päiväsaikaan se on koulujen käytössä.

Kolme rataa kolmessa eri paikassa on pienelle kunnalle tietoinen valinta: kylissä on omat ratansa sen sijaan, että olisi rakennettu yksi iso keskitetty rata. Sama logiikka näkyy latuverkossa.

Suomela–Hatuperän latu on 6,5 kilometriä, josta valaistua 1,3 kilometriä. Ladulla on molempien hiihtotapojen urat ja kohteessa on ulkokuntoilulaitteet, eli sama paikka palvelee kesällä ja talvella.

Ruhankankaan hiihtolatu on niin ikään 6,5 kilometriä, ja lisäksi siihen kuuluu kahden kilometrin osuus. Ladulla on perinteisen hiihtotavan ura ja kaksi taukopaikkaa, ja maasto on vaihtelevaa.

Frosteruksen koulun hiihtolatu on kaksi kilometriä ja kokonaan valaistu, ja Venetpalon hiihtomajan latu on 1,8 kilometriä ja niin ikään kokonaan valaistu.

Jako on toimiva: pitkät ladut ovat viikonlopun retkiä, lyhyet valaistut ladut arki-illan lenkkejä. Kaikki ovat maksuttomia.

Liikuntakeskus Buusti Kärsämäki on yksi neljästä Buusti-kuntokeskuksesta Haapajärven, Haapaveden, Oulaisten ja Kärsämäen alueella.

Sali on auki 24 tuntia vuorokaudessa joka päivä, ja sisään pääsee pin-koodilla — ja sama koodi toimii kaikissa ketjun saleissa.

Tämä on käytännössä merkittävä etu harvaan asutulla seudulla. Neljän kunnan alue kattaa kymmeniä kilometrejä, ja moni työskentelee eri kunnassa kuin missä asuu. Yksi jäsenyys, joka toimii työmatkan molemmissa päissä, poistaa juuri sen esteen.

Ympärivuorokautinen aukiolo koodilla on pienten paikkakuntien kuntosalien vakiintunut malli: henkilökuntaa ei tarvita, ja vuorotyötä tekevä pääsee treenaamaan silloin kun ehtii.

• Paanukirkko on museokohde — tarkista aukioloajat ennen käyntiä.
• Kirkot ovat toimivia seurakuntatiloja; aukiolot vaihtelevat.
• Frisbeegolfradat ovat kylissä: valitse lähin kartalta.
• Koulujen radat ja ladut ovat päiväsaikaan koulujen käytössä.
• Laavuja on 31 — vie polttopuut ja roskat mukanasi.