Siikalatva kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan. Siikalatvalla on kartalla 134 kohdetta 26 kategoriassa. Eniten kartalla on luonto (55), urheilu ja liikunta (27) ja retkeily (22). Keskustasta lyhin matka on Pulkkilan taistelun muistomerkki (0.2 km) ja pisin Hevoshaan tallin ratsastuskenttä (42.7 km); mediaanietäisyys on 18.2 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat kosket ja vesiputoukset (53) ja laavut & autiotuvat (15) – niitä on 3,4-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Siikalatva on 4 931 asukkaan kunta Pohjois-Pohjanmaalla, ja sen pinta-ala on 2 173 neliökilometriä. Kartalla on 134 kohdetta, joista koskia 53, laavuja 15 sekä jäähalli- ja luistelupaikkoja kahdeksan.
Asukastiheys on noin kaksi ihmistä neliökilometrillä. Kunta syntyi vuonna 2009, kun Kestilä, Piippola, Pulkkila ja Rantsila yhdistyivät — ja siksi kartalla on neljä erillistä kirkonkylää eikä yhtä keskustaa.
Viisikymmentäkolme koskea on kunnan luontokohteiden ylivoimaisesti suurin ryhmä. Ne ovat pääosin Siikajoen ja sen sivu-uomien koskia, ja ne selittävät myös kunnan nimen.
Piippola on kirjailija Pentti Haanpään (1905–1955) synnyinseutu, ja hänen nimensä kantaa yhä paikallinen koulu: Pentti Haanpään koulun kaukalo on 40 × 21 metriä soraa, valaistu ja maksuton, ja se on rakennettu vuonna 1993.
Haanpää oli 1900-luvun suomalaisen proosan keskeisiä nimiä, ja hänen kertomuksensa sijoittuvat juuri tähän maisemaan: Pohjanmaan takamaille, jätkien ja pientilallisten maailmaan. Koulun nimi on paikkakunnan tapa pitää kirjailija näkyvissä arjessa.
Pulkkilan kirkon historiaan liittyy poikkeuksellisen suorasukainen aikalaiskommentti.
Toinen kirkko purettiin senaatin suostumuksella uuden tieltä vuonna 1908. Purkaminen närkästytti Heikki Klemettiä, joka rinnasti muutoksen purjehdusseuran paviljonkiin herranhuoneen raunioilla.
Klemetti oli säveltäjä ja kirjoittaja, joka puolusti vanhaa suomalaista puurakentamista aikana, jolloin vanhoja kirkkoja purettiin surutta. Hänen kärjekäs vertauksensa on esimerkki siitä, että rakennussuojelusta kiisteltiin Suomessa jo yli sata vuotta sitten.
Maksinharjun kilpahiihtokeskus on kunnan suurin talvikohde: reittiä on 22 kilometriä, josta valaistua kolme kilometriä, ja ladulla on sekä perinteisen hiihtotavan ura että luisteluhiihtoura. Varustukseen kuuluvat käymälä, pukutilat ja suihku.
Pukutilat ja suihku ladun päässä ovat se ero, joka tekee harjualueesta kilpahiihtokeskuksen eikä pelkän ladun: harjoitukset voi tehdä ilman, että märkiä varusteita joutuu kuljettamaan autossa.
Maksinharjun valaistu latu on kolme kilometriä, kokonaan valaistu ja vuodelta 1979. Keinonkankaan valaistu latu on 1,5 kilometriä ja niin ikään kokonaan valaistu. Molemmat ovat maksuttomia ja molemmissa on kummankin hiihtotavan urat.
Lyhyt mutta kokonaan valaistu latu on tarkoitettu arki-illan lenkkiin — ei retkeen. Kahden mitan yhdistelmä kattaa molemmat tarpeet.
Rahka-ahon ampumarata on 100 metriä pitkä ja siinä on 10 ampumapaikkaa. Radalla ammutaan kiväärillä, pistoolilla ja pienoiskiväärillä, ja siellä on mahdollisuus ampua myös liikkuvaan tauluun. Kohteessa on käymälä ja tulostaulu.
Rantsilan ampumarata on Rantsilan Riistamiehet ry:n ylläpitämä, ja sitä käyttävät sekä seuran jäsenet että ulkopuoliset. Käytäntö on kuitenkin tarkka: seuran ulkopuolisen on tultava radalle jäsenen kanssa, joka vastaa vieraistaan ja maksuista.
Tämä on olennainen ero kahden radan välillä. Rantsilaan ei voi mennä omin päin, vaikka rata on ulkopuolisillekin avoin — käynti vaatii isännän.
Hevoshaan tallin ratsastuskenttä Jokikyläntiellä on 60 × 40 metriä hiekkaa ja valaistu. Kentällä harjoitetaan esteratsastusta, ja se on yrityksen omistama.
Kartalla on 134 kohdetta Siikalatvalla, 26 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Kosket ja vesiputoukset (53), Laavut & autiotuvat (15), Luistelukentät ja kaukalot (8). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.
Ladut, laavut ja koulujen liikuntapaikat ovat maksuttomia.
Aleksanterin koulun luistelukenttä on 90 × 45 metriä kivituhkaa ja valaistu — huomattavan iso ulkojää, käytännössä kaksi kaukaloa vierekkäin. Käyttö on maksutonta ja paikka on päiväsaikaan koulujen käytössä.
Koulutuskeskus JEDU Piippolan kuntosali on 75 neliötä ja siinä on 14 kuntolaitetta. Käyttö on maksutonta, ja paikka on päiväsaikaan koulujen käytössä. Maksuton kuntosali on pienelle kunnalle merkittävä palvelu.
Kestilän koulun kaukalo on 59 × 28 metriä tiilimurskaa. Huomaa, että kaukalon lopullinen paikka ei ole vielä varmistunut, koska pihatyöt ovat kesken uuden koulun takia — tarkista tilanne ennen käyntiä.