Nähtävyydet ja kohteet Oulaisissa

Oulainen on 6 978 asukkaan kaupunki Pohjois-Pohjanmaalla, ja sen 588 neliökilometrillä on kartalla 125 kohdetta. Koskia on 27, laavuja 22, hiihtolatuja yhdeksän sekä jäähalli- ja luistelupaikkoja seitsemän.

Oulaisissa on kulttuurirakenteita, joita seitsemäntuhannen asukkaan kaupungeissa harvoin on: oma taidegalleria taidelainaamoineen, elokuvateatteri anniskeluoikeuksin ja laaja ulkomuseoalue.

KoronaGalleria on taidemuseo keskeisellä paikalla. Näyttelyt vaihtuvat kuukausittain ja esittelevät eri taiteilijoiden teoksia.

Gallerian yhteydessä toimii Oulaisten kulttuuripalvelujen ylläpitämä Taidelainaamo. Taidelainaamo tarkoittaa, että teoksia voi vuokrata kotiin: taidetta ei tarvitse ostaa nähdäkseen sen omalla seinällään.

Kuukausittain vaihtuva näyttelyohjelma on tiivis tahti pienelle gallerialle. Se tarkoittaa, että sama kävijä voi palata kaksitoista kertaa vuodessa eikä näe samaa näyttelyä kahdesti.

Kinokulmassa on yksi elokuvasali, jossa on 113 asiakaspaikkaa. Elokuvien ohella ohjelmassa on livekeikkoja sekä ooppera- ja konserttitaltiointeja.

Aulassa toimii KinoPub, jolla on anniskeluoikeudet, ja samassa rakennuksessa on myös ruokapaikka.

Yhden salin teatteri elää monikäytöllä: pelkkä elokuvaohjelmisto ei riitä pitämään salia täynnä pienellä paikkakunnalla, mutta keikat, oopperataltioinnit ja ravintola samassa talossa tekevät siitä koko illan kohteen.

Wanha Woima on laaja museoalue, jolla on toistakymmentä rakennusta.

Kokonaisuuteen kuuluvat neljä hallia ja makasiinimuseo, vanha kioski ja muuntaja, navetta, Seppä-Matin paja sekä Koskelan talo savusaunoineen ja satavuotias Käpylän koulu.

Valikoima on epätavallisen arkinen: kioski, muuntaja ja navetta eivät ole tyypillistä museoaineistoa, mutta juuri ne kertovat 1900-luvun maaseudun infrastruktuurista. Muuntaja on hyvä esimerkki — sähköistyminen näkyi kylässä ensin juuri muuntajakopin muodossa.

Käpylän koulun tiloja vuokrataan juhliin, eli alue ei ole pelkkä näyttely vaan käytössä oleva rakennuskanta.

Oulaisten kirkko valmistui vuonna 1753, ja rakennustöitä johti Matti Honka. Tapuli on vuodelta 1758.

Kirkon merkittävin sisältö on maalaustyö: Erik Westzynthius nuorempi maalasi seinämaalaukset vuosina 1779–1782. Kolmen vuoden urakka tarkoittaa laajaa maalauskokonaisuutta, ei yksittäisiä kuvia.

Pohjalaisten puukirkkojen seinämaalaukset ovat kansallisesti merkittävää kirkkotaidetta, ja niitä on säilynyt vähän — moni maalattiin 1800-luvulla piiloon valkoisen maalin alle.

Alttaritaulu on huomattavasti nuorempi: sen maalasi Väinö Blomstedt vuonna 1931.

Kalliokankaan latu on 4,8 kilometriä ja kokonaan valaistu. Ladulla on sekä perinteisen hiihtotavan ura että luisteluhiihtoura, ja käyttö on maksutonta.

Sen erikoisuus on koiralatukäytäntö: latu toimii koiralatuna rajoitetusti arkisin ilmoitettuina kellonaikoina. Aikarajoitus on kompromissi, joka toimii molempiin suuntiin — koiranomistaja tietää, milloin lenkki on sallittu, ja muut hiihtäjät tietävät, milloin uralla voi olla koiria.

Honkarannan hiihtokeskuksessa on 10 kilometriä reittiä, josta valaistua viisi, ja kohteessa on suksihuolto. Honkamaja sijaitsee luonnonläheisellä paikalla ulkoilu- ja liikuntapaikkojen äärellä.

Ouluntien kuntolatu on kolme kilometriä ja kokonaan valaistu; siinä on molempien hiihtotapojen urat ja ulkokuntoilulaitteet.

Ahonperän latu on viisi kilometriä perinteisen hiihtotavan latua Pyhäjoen tieltä Ahonperän suuntaan. Latua kunnostetaan vasta riittävän lumen tultua — kylälatu ei siis ole auki heti ensilumen jälkeen.

Kolme erilaista latua kertoo kaupungin ratkaisusta: valaistu arkilenkki keskustassa, kilpakeskus omalla alueellaan ja kunnostettava kylälatu maaseudulla.

• Koiralatu on käytössä vain rajoitettuina aikoina arkisin.
• Ahonperän latua ajetaan vasta, kun lunta on riittävästi.
• Museoalueen aukiolo painottuu kesäkauteen; tiloja myös vuokrataan.
• Gallerian näyttely vaihtuu kuukausittain — tarkista ohjelma.
• Kirkko on toimiva seurakuntatila; seinämaalausten katselu vaatii aukioloajan.