Pyhäjoki kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan. Pyhäjoella on kartalla 97 kohdetta 23 kategoriassa. Eniten kartalla on retkeily (49), luonto (17) ja urheilu ja liikunta (17). Keskustasta lyhin matka on Pyhäjoki (0.0 km) ja pisin Metsänvartijan polku (26.9 km); mediaanietäisyys on 5.9 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat vaellus- ja retkeilyreitit (28) ja laavut & autiotuvat (17) – niitä on 8,6-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Pyhäjoki on 2 980 asukkaan kunta Pohjois-Pohjanmaalla Perämeren rannalla, ja sen 543 neliökilometrillä on kartalla 97 kohdetta. Suurin kategoria on poikkeuksellinen: vaellusreittejä on 28. Laavuja on 17, koskia 12 ja nähtävyyksiä kuusi.
Kahdeksankolmatta reittiä alle kolmentuhannen asukkaan kunnassa ei ole sattumaa vaan järjestelmällisen työn tulos. Reitit eivät ole erillisiä polkuja vaan yhtenäinen verkosto, jossa reitit liittyvät toisiinsa.
Pyhäjoen reitistön logiikka näkyy reittikuvauksissa: ne kertovat, mistä reitti lähtee ja mihin toiseen reittiin se yhtyy.
Rautiperän lenkki on verkoston keskus. Se on 16,9 kilometriä, ja kohteessa on käymälä.
Kupuliskosken reitti on viisi kilometriä ja alkaa Rautiperän lenkiltä. Viirretjärven reitti on 13,2 kilometriä ja lähtee niin ikään Rautiperän reitiltä ylittäen Viirreojan.
Tervanevan reitti on seitsemän kilometriä ja lähtee läheltä keskustaa Hourunkoskelta yhtyen siinä Halusen reittiin.
Yhdistyvät reitit tarkoittavat kävijälle vapautta: matkan pituuden voi valita kesken lenkin eikä vain lähtiessä. Se on verkoston suurin etu yksittäisiin rengasreitteihin verrattuna.
Pisin on Rajaniemen reitti, 19,8 kilometriä kolmella taukopaikalla ja käymälällä.
Helaakosken reitti on 12,1 kilometriä ja lähtee Pirttikosken kylän koululta; Elävisluodon reitti on 9,8 kilometriä ja lähtee Yppäristä. Molemmilla on kaksi taukopaikkaa ja käymälä.
Useimmat reitit on merkitty sekä maastopyöräily- että kävelyreiteiksi. Se on olennainen tieto: pohja on riittävän leveä ja tasainen pyörälle, mutta kävelijän on syytä varautua kohtaamaan pyöräilijöitä.
Syölätin reitti on 9,7 kilometriä, josta valaistua 3,5 kilometriä.
Reitti lähtee Pyhäjoen kunnantalolta ja menee Pyhäjokivartta Kaukon vanhoille kalamajoille jatkuen Matinsaaren ohi.
Kalamajat ovat rannikon rakennusperintöä: pieniä majoja, joissa kalastajat yöpyivät pyyntikauden aikana. Reitti, joka vie kunnantalolta suoraan niille, yhdistää nykyisen keskustan ja vanhan elinkeinon samalla lenkillä.
Valaistu osuus keskustan päässä tekee reitin alusta arki-illan lenkin, vaikka koko matka on retkimittainen.
Pyhäjoella järjestetään vuosittain 134 kilometrin Pyhäjoki-melonta.
Sadanneljänkymmenen kilometrin melontatapahtuma on Suomen mittakaavassa pitkä. Jokimelonta on eri laji kuin järvimelonta: virta auttaa eteenpäin, mutta kosket ja matalikot vaativat reitin tuntemusta — ja siksi järjestetty tapahtuma on paras tapa meloa koko joki.
Alue on ollut oma seurakuntansa poikkeuksellisen kauan: itsenäiseksi seurakunnaksi se erotettiin Saloisista vuonna 1573, ja ensimmäinen kirkko nousi 1586.
Pyhäjoen omalaatuisin perinne on kilpailulaji, jota ei ole muualla: ensimmäiset joulukuusenhaun SM-kilpailut pidettiin joulukuussa 2005, ja lajissa on kilpailtu myös MM-tasolla.
Joulukuusen hakeminen metsästä on suomalaisen joulun perusrituaali, ja sen tekeminen kilpailulajiksi on juuri sitä huumoria, jolle pohjoiset pikkupaikkakunnat ovat rakentaneet tunnettuutta — samaan sarjaan kuuluvat eukonkanto ja suopotkupallo.
Tapahtuma ajoittuu joulukuulle, eli se on talvikohde. Tarkista järjestämisajankohta ennen matkaa.
Pyhäjoen kirkon kellotapulin suunnitteli Simo Knup eli Johan Simonsson Knubb, ja se rakennettiin vuonna 1739 ensimmäisen kirkon yhteyteen.
Tapuli on siis vanhempi kuin nykyinen kirkko: se rakennettiin sen kirkon viereen, joka valmistui 1586 pienenä goottilaistyylisenä, tornillisena kirkkona.
Vanhan tapulin säilyminen uuden kirkon rinnalla on Pohjanmaalla tavallinen mutta arvokas asia. Tapuli oli usein pitäjän vanhin säilynyt rakennus, koska kirkkoja uusittiin väestön kasvaessa mutta tapulia ei tarvinnut suurentaa.
Kirkonrakentaja Simo Knup kuului pohjalaisiin puurakentajiin, joiden nimet tunnetaan yhä yksittäisistä rakennuksista.
Kartalla on 97 kohdetta Pyhäjoella, 23 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Vaellus- ja retkeilyreitit (28), Laavut & autiotuvat (17), Kosket ja vesiputoukset (12). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.
Kaikki reitit ja laavut ovat maksuttomia.
Rautiperän valaistu latu on 4,2 kilometriä ja kokonaan valaistu. Pinta on kivituhkaa, ladulla on molempien hiihtotapojen urat, ja käytettävissä ovat käymälä ja ulkokuntoilulaitteet.
Kivituhkapohja tarkoittaa, että latu aukeaa vähällä lumella ja toimii kesällä kuntoratana — sama pohja on siis käytössä ympäri vuoden. Rautiperä on näin sekä kesäreitistön keskus että talven päälatu.