Pielavesi kuuluu Pohjois-Savon maakuntaan. Pielavedellä on kartalla 80 kohdetta 22 kategoriassa. Eniten kartalla on luonto (31), urheilu ja liikunta (19) ja retkeily (14). Keskustasta lyhin matka on Pielaveden tori (0.1 km) ja pisin Pyykkilähde (36.9 km); mediaanietäisyys on 6.8 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat kosket ja vesiputoukset (31) – niitä on 3,4-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Pielavesi on 4 073 asukkaan kunta Pohjois-Savossa, ja sen 1 153 neliökilometrillä on kartalla 80 kohdetta. Koskia on 31 sekä jalkapallokenttiä ja laavuja viisi kumpiakin.
Pielaveden tunnetuin kohde on pieni torppa — ja siihen liittyy yksi suomalaisen politiikan kiinnostavimmista kuvatarinoista.
Lepikon torppa on presidentti Urho Kekkosen synnyinkoti, ja Museovirasto on luokitellut kohteen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
Torppaan liittyy dokumentoitu yksityiskohta, joka kertoo enemmän politiikasta kuin rakennuksesta:
Vuonna 1949, Kekkosen ensimmäisen presidenttiehdokkuuden aikaan, torpan valokuvasta poistettiin savupiippu, jotta kuva tukisi savupirttitarinaa.
Savupirtti on savupiiputon asumus, jossa savu poistuu räppänästä. Se oli 1900-luvun alkupuolella jo vanhentunut asumismuoto ja symboloi äärimmäistä köyhyyttä. Piipullinen torppa taas oli tavallinen, kohtuullinen asumus.
Piipun poistaminen kuvasta muutti siis tarinan: vaatimattomista oloista noussut mies muuttui kuvassa savupirtissä syntyneeksi. Ero on pieni yksityiskohta katolla mutta suuri ero kertomuksessa.
Tapaus on varhainen ja hyvin dokumentoitu esimerkki poliittisesta kuvankäsittelystä Suomessa — vuosikymmeniä ennen kuin kuvien muokkaamisesta tuli arkipäivää.
Kohteessa käydessä kannattaa katsoa kattoa: rakennus itse kertoo, mikä kuvasta poistettiin.
Pielaveden kirkossa on poikkeuksellisen suuri soitin: Kangasalan urkutehdas rakensi 47 + 2 -äänikertaiset urut vuonna 1955.
Lähes viidenkymmenen äänikerran urut ovat kaupunkiseurakuntien kokoluokkaa. Neljäntuhannen asukkaan kunnan kirkossa se on huomattava panostus, ja se kertoo sekä seurakunnan koosta 1950-luvulla että musiikin asemasta siinä.
Äänikerta tarkoittaa yhtä pilliriviä, jolla on oma sointinsa. Neljäkymmentäseitsemän äänikertaa tarkoittaa tuhansia pillejä ja mahdollisuutta soittaa käytännössä koko urkukirjallisuutta.
Vuoden 1990 peruskorjaus tehtiin Aulis Jääskeläisen suunnitelmin: silloin uusittiin sähkölämmitys ja sisätiloja sekä maalattiin kirkko.
Pielaveden pyöräreitit kuuluvat Savo Gravel -reitistöön, ja molemmat ovat digitaalisesti opastettuja.
Pielaveden pohjoinen kierros on 55,1 kilometriä, ja Jautlandia 49,5 kilometriä. Jautlandia on rakennettu vuonna 2025, eli se on aivan uusi reitti.
Digitaalinen opastus tarkoittaa, että reitti ladataan puhelimeen tai pyörätietokoneeseen eikä sitä ole viitoitettu maastoon. Lataa reitti ja varmista akun riitto ennen lähtöä — viidenkymmenen kilometrin lenkki vie useita tunteja.
Kaksi noin viidenkymmenen kilometrin kierrosta samassa kunnassa tarkoittaa, että viikonlopun voi ajaa eri reittiä molempina päivinä.
Pielaveden kirkonkylän ladut ovat yhteensä 9,4 kilometriä, josta valaistua kolme kilometriä.
Verkosto on jaettu selkeästi: ladut ovat 1,7 km, 3,5 km, 5,0 km ja 9,4 km, joista kaksi lyhyintä on valaistu.
Jako on toimiva ja looginen. Lyhyet ladut ovat arki-illan lenkkejä, ja ne on valaistu juuri siksi. Pidemmät ovat viikonlopun ja valoisan päivän reittejä, joissa valaistus ei ole tarpeen.
Neljä eri mittaa samasta lähtöpisteestä on latuverkoston paras ominaisuus: matkan valitsee lähtiessä eikä kesken lenkin.
Vaaraslahden latu on kylän oma 1,3 kilometrin perinteisen hiihtotavan latu vuodelta 1980. Se on maksuton ja päiväsaikaan koulujen käytössä.
Kakkomäen ulkoilualueen laskettelurinne on vuodelta 2000. Hissejä on yksi, ja rinteessä on halfpipe.
Halfpipe yhden hissin rinteessä on epätavallinen panostus. Se on lumilautailun ja freestyle-laskun rakenne, jonka muotoilu ja ylläpito vaativat erikoiskalustoa — pienissä rinteissä siihen ei useinkaan ryhdytä.
Rinne on kunnan omistama mutta yksityisen yhdistyksen ylläpitämä. Se on Suomen pikkurinteiden tavallinen malli: kunta omistaa rakenteet, seura pyörittää toimintaa talkoilla.
Suojalan juhlatalon omistaa Pielavesi-Seura, ja se peruskorjattiin vuosina 1993–96.
Talossa pidetään tanssien lisäksi juhlia, näyttelyitä, huutokauppoja, kokouksia, konsertteja ja teatteriesityksiä.
Käyttöluettelo on olennainen: talo ei ole tanssilava vaan kulttuuritalo, jota käytetään ympäri vuoden. Huutokaupat listalla kertovat aidosta paikallisesta käytöstä — se ei ole ohjelmapaikka vaan kylän oma tila.
Kolmen vuoden peruskorjaus kotiseutuyhdistyksen voimin on iso urakka, ja se selittää, miksi talo on yhä käytössä.
Kartalla on 80 kohdetta Pielavedellä, 22 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Kosket ja vesiputoukset (31), Laavut & autiotuvat (5), Jalkapallokentät (5). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.
Tenniskentät ovat maksuttomia: kenttiä on kaksi, ne ovat 24 × 11 metriä hiekkatekonurmea ja vuodelta 2021, ja kohteessa on käymälä.
Maksuton tenniskenttä on Suomessa harvinaisuus. Useimmat kentät ovat seurojen tai yritysten hallinnassa ja vuoroperusteisia, joten lajin kokeileminen vaatii yleensä rahaa ja varauksen. Kaksi vapaasti käytettävää kenttää madaltaa kynnyksen olennaisesti.
Pielavesi DiscGolfPark on yhdeksänväyläinen ja 846 metriä pitkä, heittopaikat ovat tekonurmea (TeePad) ja radalla on jonkin verran korkeuseroja. Rata on vuodelta 2017 ja maksuton.