Vesanto kuuluu Pohjois-Savon maakuntaan. Vesannolla on kartalla 45 kohdetta 19 kategoriassa. Eniten kartalla on retkeily (17), urheilu ja liikunta (10) ja kulttuuri ja historia (5). Keskustasta lyhin matka on Vesannon kirkko (0.1 km) ja pisin Närhilän pallokenttä (13.3 km); mediaanietäisyys on 3.0 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat uimarannat ja uimapaikat (5) ja laavut & autiotuvat (8) – niitä on 2,5-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Vesanto on 1 895 asukkaan kunta Pohjois-Savossa, ja sen 422 neliökilometrillä on kartalla 45 kohdetta. Laavuja on kahdeksan, uimarantoja viisi sekä hiihtolatuja, koskia ja jalkapallokenttiä neljä kutakin.
Vesannolla on kaksi kohdetta, joiden tarina on tavallista kiinnostavampi: kirkon alttaritaulu ja kallionhalkeamaan syntynyt luola.
Vesannon kirkon alttaritaulun tarina on kirjattu poikkeuksellisen tarkasti.
Kirkon alttaritaulu Kutsuva Jeesus on venäläistä alkuperää. Sotilas Toivo Jäntti löysi taulun poisheitettynä vuonna 1941 Suistamon Grisinskajan kylästä ja toi sen kotikirkkoonsa.
Suistamo oli Laatokan Karjalan pitäjä, joka luovutettiin Neuvostoliitolle talvisodan päätteeksi. Vuonna 1941 alue oli jatkosodan alkuvaiheessa hetken suomalaisten hallussa, ja siellä liikkui suomalaisia sotilaita.
Poisheitetty ikoni tai kirkkotaulu kertoo omaa tarinaansa: alueen ortodoksisia kirkkoja oli suljettu ja niiden esineistöä hävitetty 1930-luvulla.
Se, että yksittäinen sotilas otti taulun mukaansa ja vei sen kotipitäjänsä kirkkoon, on tavallisen ihmisen tekemä pelastusoperaatio. Ilman häntä taulua ei olisi.
Taulu on tänään Vesannon kirkossa — venäläistä alkuperää oleva teos suomalaisen luterilaisen maalaiskirkon alttarilla, mikä on jo itsessään harvinaista.
Tarina on tullut tunnetuksi myös lehdistön kautta: Elina Karjalainen kirjoitti siitä Suomen Kuvalehteen vuonna 1962. Karjalainen oli toimittaja ja kirjailija, joka tuli myöhemmin tunnetuksi Uppo-Nalle-kirjoistaan.
Ilveskolo on Vesannon erikoisin luontokohde, ja sen synty on epätavallinen.
Luola on kallioon syntyneessä halkeamassa. Se syntyi jääkauden jälkeisessä maanjäristyksessä.
Suomessa ei nykyään juuri ole maanjäristyksiä, mutta jääkauden päätyttyä niitä oli. Kilometrien paksuinen jäätikkö oli painanut maankuorta alas, ja kun jää suli, kuori alkoi kohota takaisin — nopeasti ja epätasaisesti. Kohoaminen aiheutti jännityksiä, jotka purkautuivat järistyksinä ja halkoivat kallioita.
Tällaisia järistysten synnyttämiä rakoluolia on Suomessa useita, ja ne eroavat kalkkiluolista: niissä ei ole tippukiviä eikä veden liuottamia käytäviä, vaan suoria ja jyrkkiä halkeamia.
Kohteen mitat on kirjattu: suuaukko on ahdas, ja sen takana avautuu ainakin 20 metriä syvä syvennys.
Kahdenkymmenen metrin syvyys ahtaan suuaukon takana tarkoittaa, että kohde on vaarallinen. Ahtaaseen aukkoon ei pidä kiivetä sisään ilman kokemusta ja varusteita, eikä lapsia pidä päästää suuaukon lähelle ilman valvontaa.
Nimen alkuperä on kirjattu: nimi juontuu kertomuksista, joiden mukaan paikalla on joskus nähty ilves.
Kolo tarkoittaa vanhassa kielessä pesäkoloa, ja ilveksen pesäpaikaksi kalliohalkeama sopisikin. Ilves on Suomen ainoa villi kissaeläin ja hyvin arka — sen näkeminen on yhä harvinaista, vaikka kanta on kasvanut.
Humalavuoren ladut ovat 5,9 kilometriä pitkät, ja niissä on sekä perinteisen hiihtotavan ura että luisteluhiihtoura. Alueella on ulkokuntoilulaitteet, ja käyttö on maksutonta.
Ratkaiseva yksityiskohta on kuitenkin toinen: kohteessa on 20 ampumapaikkaa.
Latu ja parikymmenen paikan ampumarata samassa paikassa tarkoittaa ampumahiihtoaluetta. Se on huomattavan mittava rakenne alle 1 900 asukkaan kunnassa: kaksikymmentä ampumapaikkaa riittää kilpailun järjestämiseen, ei pelkkään harjoitteluun.
Ampumahiihdossa ammutaan viiteen tauluun 50 metrin päästä, makuulta ja pystystä. Rata vaatii turvavallit, taulumekanismit ja huoltotilan — se ei ole halpa rakenne.
Latujen pintamateriaaliksi on merkitty hake. Hakepohja tarkoittaa, että latupohja on käytössä myös sulan maan aikaan: hake on pehmeä juoksualusta, joka kestää kulutusta ja pysyy kuivana.
Vesannon valaistu latu on 1,4 kilometriä ja kokonaan valaistu, ja siinä on molempien hiihtotapojen urat. Kohteessa on käymälä ja ulkokuntoilulaitteet.
Pintamateriaaliksi on merkitty sahanpuru.
Sahanpurupohja on vanha ja hyvä ratkaisu kuntoradalle. Se joustaa, säästää niveliä ja kuivuu nopeasti sateen jälkeen. Talvella se on tasainen pohja, jolle latu syntyy ohuellakin lumella.
Reilun kilometrin valaistu lenkki keskustassa on arki-illan perusreitti — ja kun samassa paikassa on ulkokuntoilulaitteet ja käymälä, siitä tulee kokonainen kuntoilupaikka eikä pelkkä latu.
Kaksi latukokonaisuutta — keskustan 1,4 kilometriä ja Humalavuoren 5,9 kilometriä — palvelevat eri tarkoitusta: toinen lyhyttä arki-ulkoilua, toinen harjoittelua.
Vesantojärven ympäri on 46,69 kilometriä pitkä pyöräilyreitti, ja sen pintamateriaali on asfaltti. Reitin omistaa kunta.
Kokonaan asfaltoitu järvenkiertoreitti on pyöräilijälle merkittävästi parempi kuin sorapohjainen. Se sopii maantiepyörälle, sähköpyörälle ja tavalliselle kaupunkipyörälle — eikä rengasvalinta rajaa ketään pois.
Neljäkymmentäseitsemän kilometriä on hyvä puolen päivän matka: rauhallisella vauhdilla noin kolme tuntia taukoineen.
Järven ympäri kiertävä reitti on myös helppo hahmottaa: siitä ei voi eksyä, ja se palaa aina lähtöpisteeseensä.
Kartalla on 45 kohdetta Vesannolla, 19 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Laavut & autiotuvat (8), Uimarannat ja uimapaikat (5), Jalkapallokentät (4). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.
Vesannon koulun lähiliikuntapaikka on 1 200 neliötä, ja sen monitoimikentän pinta on hiekkatekonurmea. Kohteessa on leikkipaikka, alue on valaistu ja käyttö on maksutonta. Paikka on päiväsaikaan koulujen käytössä.
Monitoimikenttä ja leikkipaikka samassa on perheen kannalta toimiva yhdistelmä: isompi lapsi pelaa, pienempi leikkii, ja vanhempi näkee molemmat.
Kirkonkylän yleisurheilukentän nurmikenttä on 102 × 68 metriä luonnonnurmea, ja kohteessa on käymälä. Käyttö on maksutonta.
Sata kaksi kertaa 68 metriä on täysimittainen jalkapallokenttä. Luonnonnurmi tarkoittaa aitoa ruohoa: se on pehmeämpi kuin tekonurmi mutta vaatii leikkuuta ja kestää vähemmän käyttöä.
Niiniveden pallokenttä Koulupolulla on hiekkaa, 60 × 40 metriä ja vuodelta 1978. Sen ylläpitäjäksi on merkitty yksityinen yhdistys — kyläkenttä siis, ei kunnan.
Vesannon tenniskenttä on kivituhkapintainen, 24 × 11 metriä, valaistu ja maksuton. Rekisteriin on merkitty myös, että tarvittaessa on lisäkenttiä.
Maksuton ja valaistu tenniskenttä on harvinaisuus. Useimmissa kunnissa tenniskentät ovat seuran hallinnassa ja vuoro maksaa.
Niiniveden uimapaikassa Kempinniementiellä on käymälä ja pukutilat. Kohde on kunnan ja vuodelta 1975.
Vesannon helluntaiseurakunta hankki oman rukoushuoneen vuonna 1984. Toimintaan kuuluu jumalanpalvelusten ohella lapsi- ja nuorisotyötä sekä teetupatoimintaa.
Teetupa on matalan kynnyksen kokoontumispaikka, jonne voi tulla ilman uskonnollista sitoutumista. Pienessä kunnassa se on myös sosiaalinen palvelu.