Nähtävyydet ja kohteet Konnevedellä

Konnevesi on 2 499 asukkaan kunta Keski-Suomessa, ja sen 513 neliökilometrillä on kartalla 64 kohdetta. Suurin kategoria on selvä: laavuja on 20. Koskia on kuusi, uimarantoja viisi sekä nähtävyyksiä ja jalkapallokenttiä neljä.

Kaksikymmentä laavua alle kahdenkymmenenviidensadan asukkaan kunnassa tarkoittaa yhtä laavua noin 125 asukasta kohti. Retkeilyrakenteita on rakennettu järjestelmällisesti, ja ne ovat keskenään hyvin erilaisia.

Silmu-saunamökki on Konneveden erikoisin retkeilykohde. Silmutsaaren saunamökki toimii varaustupa-periaatteella ja on varattavissa yöpymiseen.

Varustus on täysimittainen: tuvassa on perusastiasto, kaasuliesi, puuhella ja levitettävä vuodesohva.

Varaustupa tarkoittaa maksullista tupaa, joka varataan etukäteen ja on varausaikana vain varaajan käytössä. Se on eri asia kuin autiotupa, joka on kaikille avoin.

Saunamökki saaressa yhdistää kaksi asiaa, jotka harvoin ovat samassa paikassa: saunan ja majoituksen keskellä vesistöä. Kaasuliesi ja puuhella tarkoittavat, että ruoanlaitto onnistuu ilman sähköä.

Saareen pääsee vain vesitse — kesällä veneellä, talvella jäätä pitkin. Varaa kulkuyhteys etukäteen ja tarkista jäätilanne talvella.

Taikinaisen laavulla on tulipaikka, polttopuuvarasto ja esteetön puucee. Käyttö on maksutonta, ja pysäköintipaikalta johtaa polku laavulle.

Esteetön puucee laavulla on harvinaisuus, joka kannattaa panna merkille. Se tarkoittaa leveämpää oviaukkoa, tasaista kulkua ja tukikahvoja — asioita, joita retkeilykohteissa ei yleensä ole.

Ylläpitäjä on epätavallinen: laavua hallinnoi Kellankosken Voima Oy.

Voimayhtiö retkeilyrakenteen ylläpitäjänä on Suomessa vakiintunut käytäntö. Vesivoiman rakentaminen muuttaa vesistöä ja rantoja, ja yhtiöt ylläpitävät virkistyskohteita osana vastuutaan alueen asukkaille.

Käytännössä se on hyvä asia retkeilijälle: yhtiöllä on resurssit huoltaa rakenteet ja tuoda polttopuut, mikä ei aina onnistu talkoovoimin.

Hakolanrannassa on iso keittokatos, joka sopii ryhmille. Alueella on myös uimiseen soveltuva ranta, veneensäilytyspaikka ja kunnostettu telttailualue. Käyttö on maksutonta ja kohteessa on käymälä.

Iso keittokatos ryhmille on eri asia kuin laavu: se on katettu tila, jossa mahtuu kokkaamaan useampi seurue yhtä aikaa. Yhdessä telttailualueen ja rannan kanssa se tekee paikasta leirikohteen.

Ahvenisen laavu on toisenlainen: pieni ja syrjäinen, Ahvenislammen rannalla.

Reittiohje on annettu poikkeuksellisen tarkasti: polku laavulle lähtee Vasamoisen vanhan autotallin kohdalta Pyhälahdentie 821, matkaa on noin 400 metriä, ja polku on merkattu maastoon.

Vanha autotalli maamerkkinä on maaseudun tyypillinen ja usein tarkin mahdollinen ohje — se löytyy varmemmin kuin karttamerkki.

Metsäpolku on seitsemän kilometriä pitkä, ja se on kuljettavissa 3 km, 4 km tai 7 km reittinä. Käyttö on maksutonta.

Lähtöpiste on Konneveden museon pihapiiristä, ja auton voi jättää museon parkkialueelle.

Museon pihasta lähtevä luontopolku on hyvä yhdistelmä: sama käynti kattaa kulttuurikohteen ja metsälenkin, ja pysäköinti on valmiiksi järjestetty.

Kolme eri mittaa samasta pisteestä tarkoittaa, että matkan valitsee lähtiessä — kolmen kilometrin lenkki on tunnin kävely, seitsemän kilometriä puolen päivän retki.

Partiomajan luontopolku on kahden kilometrin reitti kahdella taukopaikalla. Se tunnetaan myös nimellä Koskikaran luontopolku ja kiertää Karinkosken ympäristössä.

Koskikara on lintu, joka talvehtii sulina pysyvillä koskilla ja sukeltaa virtaavaan veteen ravinnon perässä. Sen mukaan nimetty polku kertoo, mitä kosken varrella kannattaa tarkkailla — erityisesti talvella.

Lapunmäen hiihtoladut kattavat kuusi kilometriä, josta valaistua kaksi kilometriä. Ladulla on molempien hiihtotapojen urat ja käyttö on maksutonta.

Lenkit on merkitty pituuksina 2 km, 3 km, 5 km ja 10 km — neljä vaihtoehtoa samasta lähtöpisteestä.

Samalla mäellä toimii Konneveden kuntosali, joka sijaitsee Lapunmäen koululla ja on avoinna päivittäin kello 6.30–21.30.

Hinnat on ilmoitettu tarkasti: kausikortti maksaa 30 euroa kuukaudelta, 50 euroa kolmelta kuukaudelta, 75 euroa puolelta vuodelta ja 140 euroa vuodelta.

Hintaportaikko on käyttäjän kannalta selkeä ja poikkeuksellisen edullinen: vuosikortti 140 eurolla tarkoittaa alle kahtatoista euroa kuukaudessa.

Viidentoista tunnin päivittäinen aukiolo koulun tiloissa tarkoittaa, että sali on käytettävissä sekä ennen työpäivää että sen jälkeen.

Jouhtisvuoren ampumarata sijaitsee riistanhoitoyhdistyksen omistamalla alueella, ja sitä hallinnoivat Konneveden riistanhoitoyhdistys ja Suolahti-Sumiainen riistanhoitoyhdistys yhdessä.

Kahden yhdistyksen yhteinen rata on harvaan asutulla alueella järkevä ratkaisu: kummankaan jäsenmäärä ei yksin riittäisi kattamaan ylläpitoa.

Radalla on hirvirata 75 metriä, luodikkorata 100 metriä, pistoolirata ja traprata — eli neljä eri lajia samalla alueella.

Pieni-Selkiäisen lintutornin opastuspisteessä on kääntöpaikka ja parkkialue, ja se on rakennettu vuonna 2016.

Kääntöpaikan mainitseminen on käytännön tietoa: kapealla metsätiellä auton kääntäminen on todellinen ongelma, ja merkitty kääntöpaikka kertoo, ettei tarvitse peruuttaa kilometriä.

Neiturin uimapaikka Vesannontiellä on kunnan ylläpitämä ja vuodelta 1989.

• Silmu-saunamökki on varattava etukäteen; saareen pääsee vain vesitse tai jäätä pitkin.
• Taikinaisen laavulla on esteetön puucee — muissa kohteissa ei välttämättä.
• Ahvenisen laavulle on 400 metriä merkittyä polkua vanhan autotallin kohdalta.
• Kuntosalin kausikortti maksaa 30–140 euroa jakson pituudesta riippuen.
• Laavuja on 20 — vie roskat pois ja jätä puita seuraavalle.