Nähtävyydet ja kohteet Uuraisilla

Uurainen on 3 615 asukkaan kunta Keski-Suomessa, ja sen 348 neliökilometriä on kartalla poikkeuksellisen retkeilypainotteista: 67 kohteesta yhdeksän on laavuja, seitsemän koskia, seitsemän hiihtolatuja ja viisi luontopolkuja. Kaupunkimaisia palveluita ei juuri ole, ja se on tässä pikemminkin ansio kuin puute.

Uuraisten kohteita yhdistää yksi asia, joka näkyy jopa paikannimissä: ne on tehty itse. Kunnan tunnetuin luontopolku on nimeltään Talkoovuorten–Miehinkäisen luontopolku, ja sen rakenteista ja opasteista vastaavat yhteisvastuullisesti Uuraisten kunta, Keski-Suomen ELY-keskus ja Höytiän kyläyhdistys. Reitti on kolme kilometriä, merkitty maastoon sinisillä maalitäplillä, ja sen varrella on infotauluja ja levähdyspenkkejä. Polun voi kulkea myös kahtena erillisenä noin 1,5 kilometrin lenkkinä. Se valmistui 1997 ja on yhä käytössä.

Jos Uuraisilta pitää valita yksi kohde, se on Esan petäjä. Kyseessä on yli 400 vuotta vanha mänty, jonka läpimitta rinnankorkeudelta on 95 senttimetriä. Puulle vie merkitty polku, jonka pituus on vain 0,4 kilometriä, ja lähtöpaikassa on parkkipaikka.

Neljänsadan vuoden ikä tarkoittaa, että puu oli täysikasvuinen jo silloin kun Uuraisten ensimmäistä kirkkoa ei vielä ollut olemassa. Lyhyt matka tekee siitä kohteen, joka sopii myös pienten lasten kanssa tai välipysähdykseksi matkalla muualle — harvinaista yhdistelmä, kun kyse on näin vanhasta puusta.

Kyynämöisten jäälatu on Uuraisten talvinen erikoisuus. Latua on 13 kilometriä, se on maksuton ja kunnan ylläpitämä, ja lähtö on Talasniemestä. Järven jäällä hiihtäminen on maisemallisesti eri laji kuin metsälatu: näkyvyys on avoin joka suuntaan eikä maasto nouse. Talasniemen laavu on hiihtäjien käytössä, ja ladulla saa liikkua myös koirien kanssa.

Metsälatua kaipaavalle Aittovuoren hiihtokeskus tarjoaa 10 kilometriä reittiä, josta neljä kilometriä on valaistua. Ladulla on sekä perinteisen hiihtotavan ura että luisteluhiihtoura. Keskus rakennettiin 1991, ja päiväsaikaan se on koulujen käytössä — iltavuoro on siis rauhallisin. Jäälatu ja metsälatu ovat käytännössä kaksi eri talvea samassa kunnassa, ja saman viikonlopun aikana ehtii kokea molemmat.

Laavuista Minnan laavu kertoo kunnan luonteesta eniten: sen omistaa ja ylläpitää Jokihaaran kyläyhdistys. Paikalle pääsee Konttilan kautta hiihtäen noin kahden kilometrin matkan tai Antinmäeltä kävellen vain 300 metriä — kesällä siis hyvin lyhyt kävely. Aittovuoren alakatos osoitteessa Kuukanpolku 5 on kunnan omistama katos, jossa on tulentekopaikka.

Huutoniemen jäkäläpolku on 1,8 kilometrin reitti, jonka erikoisuus on aihe: luontotaulut käsittelevät jäkäliä, ja reitin varrella on nuotiopaikka. Polku on vuodelta 1999. Se kuuluu Huutoniemen ulkoilu- ja virkistysalueeseen, joka on kaikkiaan 82 hehtaaria ja jossa on luontopolun lisäksi uimaranta ja vuokrattava mökki. Uimarantaa vastapäätä on parkkipaikka.

Lintuja tarkkaileva löytää Särkilammen lintutornin, jolle johtaa polku Kintaudentieltä; lähtöpaikassa on parkkipaikka. Torni valmistui 2005. Kolmas luontopolku Kontionjälki on kolme kilometriä ja vuodelta 2000.

Uuraisten kirkko valmistui 1905 seurakunnan ensimmäisen kirkon paikalle. Edellinen kirkko oli vuodelta 1803 ja samanmuotoinen kuin nykyinen. Suunnittelijana toimi rakennusmestari J. Wigren, ja mukana oli myös arkkitehti Yrjö Blomstedt; erillisen kellotapulin suunnitteli arkkitehti Alfred Cavén ja rakensi Juho Jaakko Kuorikoski. Kirkossa on aumakatto. Viimeisimmän kunnostuksen suunnitteli arkkitehti Tuija Ilves.

Hevosista kiinnostuneelle Hiirolan Hevosurheilukeskuksen ravirata on kilometrin mittainen kivituhkarata, jonka yhteydessä on hiittisuora ja ratsastuskenttä. Keskus rakennettiin 1985, ja rataa sekä ratsastuskenttää voivat käyttää myös seuran ulkopuoliset; hinnasto on seuran omilla sivuilla.

• Jäälatu on käytössä vain kun jää kantaa — kunnan tiedotusta kannattaa seurata ennen lähtöä.
• Osa laavuista on kyläyhdistysten ylläpitämiä: jätä paikka siihen kuntoon jossa sen löysit ja tuo omat polttopuut jos otat.
• Hiihtokeskus ja urheilukenttä ovat päiväsaikaan koulujen käytössä.
• Esan petäjä on vanha puu: pysy merkityllä polulla, jotta juuristo säilyy.