Multia kuuluu Keski-Suomen maakuntaan. Multialla on kartalla 77 kohdetta 23 kategoriassa. Eniten kartalla on luonto (40), retkeily (18) ja urheilu ja liikunta (9). Keskustasta lyhin matka on Kotiseutumuseo (0.1 km) ja pisin Koskelankoski (27.4 km); mediaanietäisyys on 7.8 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat kosket ja vesiputoukset (33) ja hiihtoladut (9) – niitä on 3,7-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Multia on 1 430 asukkaan kunta Keski-Suomessa, ja sen 733 neliökilometrillä on kartalla 77 kohdetta. Koskia on 33, hiihtolatuja yhdeksän ja vaellusreittejä viisi.
Alle puolentoista tuhannen asukkaan kunnassa on 21-väyläinen frisbeegolfrata, 22 kilometrin laturetkireitti ja yhdeksän kilometrin kirjallisuusaiheinen polku. Palvelujen määrä suhteessa väkilukuun on poikkeuksellinen.
Multian frisbeegolfradalla on 21 väylää ja pituutta 2 470 metriä. Heittopaikat ovat tekonurmea (TeePad), radalla on jonkin verran korkeuseroja, ja käyttö on maksutonta.
Rata on rakennettu 2015 ja laajennettu 2019–2020.
Kaksikymmentäyksi väylää on harvinainen määrä. Kilpailut pelataan 18 väylällä, joten kolme ylimääräistä väylää tarkoittaa joko vaihtoehtoisia väyliä tai sitä, että maastosta löytyi enemmän hyviä paikkoja kuin kilpailumitta vaatii.
Lähes kahden ja puolen kilometrin kierros on pitkä. Se on selvästi enemmän kuin tavallinen 18 väylän rata, ja kierrokseen kannattaa varata pari tuntia.
Laajennus 2019–2020 osuu aikaan, jolloin frisbeegolf kasvoi Suomen harrastetuimmaksi ulkoilulajiksi. Radat, jotka rakennettiin 2015, kävivät nopeasti liian pieniksi.
Runoilijan polku on yhdeksän kilometriä pitkä, ja sillä on kaksi taukopaikkaa. Käyttö on maksutonta.
Reitin päät on kirjattu tarkasti: polun alkupäässä on Multian seurakunnan partiomaja ja Keuruun puoleisessa päässä kirjailijakoti Vuorela.
Reitti on siis nauhareitti kahden kohteen välillä, ei rengas — matka kuljetaan takaisin tai kyyti järjestetään päätepisteeseen. Yhdeksän kilometriä yhteen suuntaan on 18 kilometriä edestakaisin.
Reitti ylittää kuntarajan Keuruulle, ja juuri se on sen idea: polku yhdistää kaksi kohdetta, jotka ovat eri kunnissa.
Kosteilla kohdilla on rakenteita — Keski-Suomen metsämaastossa se tarkoittaa pitkoksia soisilla painanteilla.
Laturetkilatu Multia–Keuruu on 22 kilometriä pitkä perinteisen hiihtotavan latu, ja käyttö on maksutonta.
Ladulla on erikoinen käytäntö: laturetkipäivinä, jotka ovat yksi viikonloppu maaliskuussa, lauantaina ajetaan luistelulatu ja sunnuntaina toinen vaihtoehto.
Toisin sanoen latu on olemassa ympäri talven perinteisen hiihtotavan latuna, mutta yhtenä viikonloppuna vuodessa se ajetaan erikseen laturetkeä varten.
Laturetki on suomalainen hiihtotapahtuman muoto: pitkä latu ajetaan kuntoon, varrelle järjestetään huoltopisteet, ja sadat hiihtäjät kulkevat sen läpi yhtenä päivänä. Kahdenkymmenenkahden kilometrin retki kahden kunnan välillä on juuri tällainen tapahtuma.
Jos suunnittelet hiihtämistä koko matkan, kannattaa ajoittaa käynti laturetkiviikonloppuun — silloin latu on parhaassa kunnossa ja huolto järjestetty.
Vekurinlammen hiihtolatu on kahdeksan kilometriä perinteisen hiihtotavan latua, ja sen varrella on kaksi taukopaikkaa, iso kota ja laavu. Latu on vuodelta 1999.
Iso kota ladun varrella on retkiladun paras varuste: siellä voi lämmitellä ja syödä eväät suojassa, mikä tekee kahdeksan kilometrin lenkistä koko iltapäivän retken.
Siltalamminkankaan hiihtolatu on lähempänä arkea: 3,8 kilometriä ja kokonaan valaistu, molempien hiihtotapojen urilla ja käymälällä varustettuna. Käyttö on maksutonta.
Kokonaan valaistu lähes neljän kilometrin latu on 1 430 asukkaan kunnassa merkittävä perusrakenne — se kattaa arki-illan lenkin kokonaan.
Multian kirkko on Mats Åkergrenin suunnittelema ja rakentama tasavartinen sisäviisteinen ristikirkko, joka valmistui vuonna 1796.
Kirkko vihittiin 11. joulukuuta 1796 Loviisa Charlottan kirkoksi mecklenburgilaissyntyisen ruhtinattaren mukaan.
Kirkon nimeäminen hallitsijasuvun jäsenen mukaan oli Ruotsin vallan aikana tavallinen kunnianosoitus. Käytäntö katosi Suomen siirryttyä Venäjän yhteyteen vuonna 1809, joten tällaiset nimet ovat aina vanhempia kuin autonomian aika.
Sisäviisteinen ristikirkko tarkoittaa rakennetta, jossa ristin haarojen väliset nurkat on viistetty sisäänpäin. Ratkaisu parantaa näkyvyyttä saarnastuolille ja tekee tilasta yhtenäisemmän — se oli 1700-luvun lopun pohjalaisen kirkonrakennustaidon huippua.
Sama mies sekä suunnitteli että rakensi kirkon, mikä oli ajan kirkonrakentajille tyypillistä.
Kissalahden uimapaikalla on pukutilat, laituri, hyppytorni ja kota. Käyttö on maksutonta, ja opastus lähtee infopisteen luota.
Käytännön tieto kannattaa huomata: WC on käytettävissä viereisessä infopisteessä sen aukioloaikana — eli käymälää ei ole erikseen uimarannalla.
Hyppytorni maksuttomalla uimapaikalla on nykyään harvinaisuus: monet kunnat ovat purkaneet torninsa vastuusyistä. Tornia käytetään omalla vastuulla, ja veden syvyys kannattaa tarkistaa ennen hyppäämistä.
Kartalla on 77 kohdetta Multialla, 23 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Kosket ja vesiputoukset (33), Hiihtoladut (9), Vaellus- ja retkeilyreitit (5). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.
Kirkonkylän kaukalo on 58 × 26 metriä hiekkapohjalla, ja siinä on pukutilat. Käyttö on maksutonta ja paikka on päiväsaikaan koulujen käytössä.
Kaukalolla on kausikäytäntö: kenttä puretaan kesäksi, jonka jälkeen se on jalkapallokäytössä.
Laitojen purkaminen kesäksi on työlästä mutta järkevää: sama pohja palvelee kahta lajia, ja puulaidat kestävät pidempään, kun ne eivät ole ympäri vuoden säässä.
Kuntotalon ja koulukeskuksen pallokenttä on 70 × 35 metriä hiekkaa, valaistu ja varustettu pukutiloilla, ja käyttö on maksutonta.
Kuntotalon yleisurheilutila on pieni mutta erikoistunut: 55 neliötä kumipintaa, korkeutta neljä metriä. Se on heittolajien harjoituspaikka, ja siellä on pieni painimatto. Tila on ohjaajien valvonnassa.
Neljän metrin korkeus on heittolajien sisäharjoittelun minimivaatimus: kuulantyöntö ja kiekonheiton alkuvaiheet onnistuvat, korkeampaa kaarta vaativat lajit eivät.
Kuntotalon kuntosali Pihlajatiellä on vuodelta 1981 ja peruskorjattu 2009; se on kunnan omistama.