Nähtävyydet ja kohteet Mänttä-Vilppulassa

Mänttä-Vilppula on 9 271 asukkaan kaupunki Pirkanmaalla, ja sen 535 neliökilometrillä on kartalla 104 kohdetta. Nähtävyyksiä ja jalkapallokenttiä on 13 kumpiakin, kuntosaleja ja koskia yhdeksän sekä jäähalli- ja luistelupaikkoja kahdeksan.

Mänttä on teollisuuden rakentama kaupunki, jossa taide on osa perusinfrastruktuuria. Se ei ole yleinen yhdistelmä, ja se selittää, miksi alle kymmenentuhannen asukkaan kaupungissa on kansainvälisen tason taidekokoelma.

Serlachius Kartanon kokoelmassa on noin sata arvoteosta vanhaa eurooppalaista maalaustaidetta.

Taidemuseota ylläpitää Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, joka perustettiin vuonna 1933. Museo on järjestyksessään kahdeksas taidemuseo Suomessa.

Kahdeksas taidemuseo tarkoittaa, että Mänttä sai oman museonsa ennen useimpia suomalaisia maakuntakeskuksia. Taustalla on paperiteollisuuden suvun keräämä kokoelma, joka jäi paikkakunnalle sen sijaan, että se olisi siirtynyt pääkaupunkiin.

Vanhan eurooppalaisen maalaustaiteen kokoelma on Suomessa harvinainen: useimmat museomme keskittyvät kotimaiseen taiteeseen, koska vanhojen mestareiden hankkiminen oli mahdollista vain harvoille kerääjille.

Mäntänvuoren luontopolut lähtevät hiihtomajalta, josta portaat johtavat rinnettä ylös Vuorentornille.

Metsän ikä on kohteen merkittävin luontoarvo: noin 10 prosenttia metsistä on vanhaa mäntymetsää, jonka vanhimmat puut ovat noin 200-vuotiaita.

Kaksisataavuotias mänty on Etelä-Suomessa harvinainen. Talousmetsä hakataan yleensä 70–100 vuoden iässä, joten vanhat puut ovat säilyneet vain paikoissa, joita ei ole hakattu — ja niiden ympärille syntyy lajistoa, jota nuoresta metsästä ei löydy.

Vuoren lakialueelle valmistui näkötorni vuonna 2005, ja vuonna 2006 rakennettiin Ilves-polku. Torni ja polku peräkkäisinä vuosina kertovat, että aluetta kehitettiin suunnitelmallisesti eikä sattumanvaraisesti.

Vilppulan kirkko on puinen päätytornillinen pitkäkirkko, joka valmistui vuonna 1900.

Alttaritaulun Vapahtaja palestiinalaisen vuoristomaiseman keskellä maalasi Pekka Halonen vuonna 1914. Kuori-ikkunassa on lasimaalaus Alfa ja Omega.

Halonen oli suomalaisen kultakauden keskeisiä maalareita, ja hänet tunnetaan ennen kaikkea talvisista maisemistaan ja työtä tekevistä ihmisistä. Palestiinalainen vuoristomaisema on hänen tuotannossaan poikkeus — ja juuri siksi taulu on kiinnostava.

Vilppulan kotiseutu- ja koulumuseo toimii Pappilan kivinavetassa.

Museon synty on dokumentoitu tarkasti: Vilppula-Seura ryhtyi kunnostamaan navettaa museotiloiksi vuonna 1981, ja yleisölle ovet avautuivat 1983. Kaksi vuotta talkootyötä navetan muuttamiseksi museoksi on realistinen aikataulu — kivinavetta on kylmä ja kostea rakennus, jonka kunnostaminen näyttelykäyttöön vaatii paljon.

Kesänäyttelyt pidetään museon taakse siirretyssä Akulan vanhassa aitassa, eli näyttelytilaa on kaksi eri rakennusta.

Mäntän Jääareena on kilpajäähalli, jonka pinta-ala on 1 624 neliötä ja katsomossa 675 paikkaa.

Hallissa on myös asioita, joita jäähallista ei odota: paikallisen urheilun näyttely, darts-heittopaikat sekä kokouksiin ja tapahtumiin vuokrattava tila.

Monikäyttöisyys on pienen kaupungin jäähallin selviytymiskeino. Jää maksaa ympäri vuoden, joten mitä useampi käyttäjä samaan rakennukseen mahtuu, sitä paremmin talous kestää. Urheilunäyttely taas tekee hallista käyntikohteen myös silloin, kun peliä ei ole.