Nähtävyydet ja kohteet Rautalammilla

Rautalampi on 2 933 asukkaan kunta Pohjois-Savossa, ja sen 539 neliökilometrillä on kartalla 83 kohdetta. Nähtävyyksiä on 14, koskia 10, laavuja yhdeksän ja jalkapallokenttiä viisi.

Rautalampi on pyöräilijän kunta. Kolme Savo Gravel -reitistön kierrosta kattavat yhteensä yli 130 kilometriä — enemmän kuin kunnassa on asukkaita kymmenkertaisesti laskettuna kilometriä kohti.

Rautalammin pyöräreitit ovat osa Savo Gravel -reitistöä, ja ne kaikki ovat digitaalisesti opastettuja.

Vaajasalmen kierros on pisin, 54,2 kilometriä. Myhinkosken kierros on 42,9 kilometriä ja Kiesimän kierros 35,5 kilometriä. Kaikki ovat maksuttomia.

Digitaalinen opastus tarkoittaa, ettei reittiä ole viitoitettu maastoon vaan se ladataan puhelimeen tai pyörätietokoneeseen. Ratkaisu on gravel-pyöräilyssä yleistynyt nopeasti, ja sillä on selkeät edut: reitin voi päivittää ilman uusia kylttejä, ja pyöräilijä näkee koko ajan, missä on menossa.

Haittapuoli on yhtä selvä: ilman toimivaa laitetta ja ladattua reittiä matkaa ei voi seurata. Lataa reitti etukäteen ja varmista akun riitto — viidenkymmenen kilometrin lenkki vie useita tunteja.

Kolme eri mittaista kierrosta samalla alueella tarkoittaa, että päivän voi valita kunnon mukaan: 35 kilometriä on aamupäivä, 54 kilometriä koko päivä.

Niinivesi on kunnan suurin järvi, ja sen mitat on kirjattu tarkasti: pituutta 37,3 kilometriä, leveyttä 5,0 kilometriä ja pinta-alaa 7 566 hehtaaria eli 75,7 neliökilometriä.

Lähes neljäkymmentä kilometriä pitkä ja viisi kilometriä leveä järvi on muodoltaan tyypillinen savolainen pitkä ja kapea vesistö — jääkauden kulutuksen tulos, jossa järvet noudattavat kallioperän murroslinjoja.

Järven suurin saari Kotasaari on 2,2 × 1,1 kilometriä ja pinta-alaltaan 116 hehtaaria.

Pitkä ja kapea järvi on veneilijälle ja melojalle huomionarvoinen: tuuli pääsee kiihtymään pitkällä ulapalla, ja aallokko kasvaa nopeasti järven suuntaisessa tuulessa.

Rajasaaren laavu sijaitsee Hankaveden saaristossa, ja sinne on neljän kilometrin matka Törmälän loma- ja kurssikeskuksesta.

Laavun lisäksi alueella on kota, puucee, puuvarasto ja polttopuut. Käyttö on maksutonta.

Saarilaavu, jossa on sekä laavu että kota ja valmiit polttopuut, on poikkeuksellisen hyvin varusteltu. Puuhuolto saareen tarkoittaa, että puut on kuljetettu vesitse — se on työlästä ja kertoo, että kohdetta hoidetaan tosissaan.

Neljän kilometrin matka tehdään kesällä veneellä tai kanootilla ja talvella jäätä pitkin. Kummassakin tapauksessa kannattaa varmistaa olosuhteet etukäteen: saaristossa sää muuttuu nopeasti, eikä jään kantavuus ole itsestään selvää.

Kuorekoski sijaitsee Rautalammin reitin Myhin sivureitillä, ja Myhin reitti yhtyy Rautalammin reittiin Hankavedessä.

Kosken pudotus on kirjattu tarkasti: Keskisen vedenpinta on 104,0 metriä merenpinnan yläpuolella ja Pieni-Myhin 97,2 metriä, eli kosken pudotus on 6,8 metriä.

Lähes seitsemän metrin pudotus on Suomen oloissa huomattava. Se selittää, miksi juuri tällaisiin koskiin rakennettiin myllyjä ja sahoja — pudotuskorkeus on suoraan verrannollinen saatavaan voimaan.

Rautalammin reitti on Kymijoen vesistön latvareitti ja yksi Suomen tunnetuimmista melontareiteistä.

Karjalan kartano rakennettiin vuosina 1873–1874, ja sen kiinnostavin piirre on sisällä: sisäkatoissa on harvinaisia vanhoja kattomaalauksia, jotka restauroitiin 1970-luvulla.

Kattomaalaukset ovat suomalaisissa asuinrakennuksissa harvinaisia. Ne olivat kalliita ja vaativat ammattimaalarin, joten niitä tehtiin vain varakkaisiin taloihin — ja useimmat on maalattu myöhemmin piiloon.

Rakennukseen on tehty muutoksia: uunit on purettu, seiniin lisätty lämpöeristeitä ja keittiö uudistettu. Muutokset ovat tavallisia asuinkäytössä säilyneissä kartanoissa — rakennus on elänyt eikä jäätynyt museoksi.

Korholan kartanon perusti Birger Westzynthius (k. 1877) nimellä Korholan hovi. Tilan maat olivat laajimmillaan 1900-luvun alussa, jolloin niiden koko oli 2 061 hehtaaria.

Kaksituhatta hehtaaria on yli kaksikymmentä neliökilometriä — noin neljä prosenttia koko kunnan pinta-alasta yhden tilan hallussa.

Kartanoon liittyy myös museohistoria: Heikki Peuran vaimo Aina Peura perusti Rautalammin museon. Kartanon väki oli siis paikkakunnan kulttuurityön taustalla.

Rautalammin kirkkoon hankittiin ensimmäiset urut vuonna 1877.

Saarnastuoli siirrettiin nykyiselle paikalleen kirkon etuosaan vuoden 1927 ensimmäisessä laajassa korjauksessa, ja alttaritaulu vihittiin käyttöön pyhäinpäivänä 1940.

Alttaritaulun vihkiminen marraskuussa 1940 osuu talvisodan ja jatkosodan väliin — ajankohtaan, jolloin Suomi eli välirauhaa. Pyhäinpäivä on vainajien muistopäivä, ja vihkiminen juuri silloin sai väistämättä lisämerkityksen.