Pieksämäki kuuluu Etelä-Savon maakuntaan. Pieksämäellä on kartalla 184 kohdetta 34 kategoriassa. Eniten kartalla on urheilu ja liikunta (51), retkeily (47) ja luonto (23). Keskustasta lyhin matka on ViaDia-tori ja -kahvio (0.1 km) ja pisin Motopark (34.0 km); mediaanietäisyys on 4.6 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat ratsastuskentät ja tallit (7) ja hiihtoladut (18) – niitä on 2,4-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Savon radan museo tiivistää yhden puolen paikkakunnan tarinasta: rakennus valmistui 1889, museo avattiin yleisölle 1.10.1989, ja se keskittyy Savon radan ja Pieksämäen seudun rautatiehistoriaan. Toinen puoli näkyy suoraan kartan lukemista: hiihtoladut ovat suurin yksittäinen kategoria 18 kohteella, ja kosket ja vesiputoukset seuraavat lähes yhtä suurella 17 kohteella. Laavuja ja autiotupia on 15, joten retkeily talvella ja kesällä ovat molemmat hyvin katettuja.
Kartalla on kaikkiaan 179 kohdetta kahdeksassa kategoriassa. Uimarantoja on 12 ja nähtävyyksiä 10, joten kesäisin vaihtoehtoja riittää vesistöjen äärellä, ja jalkapallokenttiäkin löytyy 10. Alue on tyypillistä Järvi-Suomea: metsää, vesistöjä ja niiden välissä kulkevia teitä ja latuja.
Pieksämäki on tunnettu risteysasemakaupunkina, jossa rautatiehistoria kulkee käsi kädessä ympäröivän järviluonnon kanssa. Kaupungin ympäristö vaihtelee metsäisistä harjuista avoimempiin viljelysmaisemiin, ja vesistöt pilkottavat lähes joka suunnasta. Tämä yhdistelmä tekee alueesta sopivan sekä lyhyelle luontoretkelle että pidemmälle, useamman päivän kiertelylle. Kaupunkiin on hyvät yhteydet sekä junalla että maanteitse, mikä sopii yhteen sen rautatiehistorian kanssa, ja saapuminen junalla suoraan keskustaan on monelle kävijälle luonteva tapa aloittaa vierailu.
Kirkkoja on kartalla yhdeksän. Pieksämäen vanha kirkko lukeutuu Itä-Suomen vanhimpiin säilyneisiin puukirkkoihin, ja siihen mahtuu 600-800 henkeä. Ristikiven kirkko on toisenlainen tapaus: sen omistaa Partaharju-säätiö, ja kirkko sijaitsee Partaharjun toimintakeskuksessa. Pieksämäen vapaaseurakunta puolestaan tunnetaan vilkkaasta lapsi- ja nuorisotyöstään, joka on ollut aktiivista alusta lähtien. Kirkkojen kirjo, vanhasta puukirkosta säätiön omistamaan toimintakeskuksen kirkkoon ja vapaaseurakuntaan, kertoo, että hengellinen elämä paikkakunnalla on ollut moni-ilmeistä läpi vuosikymmenten. Koko kirkkolistan näkee sivulta kirkot Pieksämäellä.
Teittilän tallin alakenttä on esteratsastukseen suunniteltu kenttä. Motopark Raceway puolestaan on rata, jonka toiminnasta tehdyt valitukset hylättiin aina korkeinta hallinto-oikeutta myöten. Kontiopuiston liikuntahalli sopii sisäliikuntaan: kentän mitat ovat 36 x 20 metriä ja korkeus seitsemän metriä. Kolme kohdetta yhdessä näyttävät, että lajikirjo ulottuu ratsastuksesta ja moottoriurheilusta aina kuntosaliharjoitteluun asti, eikä yksi laji hallitse karttaa liikaa.
Kartalla on 184 kohdetta Pieksämäellä, 34 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Hiihtoladut (18), Kosket ja vesiputoukset (17), Laavut & autiotuvat (15). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.
Suuri osa kartan kohteista on maksuttomia ulkoilupaikkoja. Hiekanpään padelkenttä rakennettiin 2021, ja sen omistaa kunta, ylläpitäjänä kunnan liikuntatoimi. Harjun koulun jääkenttä on pintamateriaaliltaan hiekkaa, ja sekin on kunnan omistuksessa. Hiihtolatujen koko listan löytää sivulta hiihtoladut Pieksämäellä, kosket ja vesiputoukset sivulta kosket ja vesiputoukset Pieksämäellä ja laavut sivulta laavut ja autiotuvat Pieksämäellä. Nämä kolme kategoriaa muodostavat ison osan koko kartan luontokohteista, joten niistä kannattaa aloittaa, jos haluaa nähdä alueen luonnon monipuolisimmillaan.
Talvi on luonteva aika hiihtolatujen ansiosta, ja 18 latukohdetta antavat runsaasti vaihtoehtoja niin lyhyeen iltalenkkiin kuin pidempään päiväretkeen. Kevät tuo mukanaan sulamisvedet ja lintujen paluun, mikä näkyy sekä koskilla että rauhallisemmilla vesistöalueilla. Kesällä painopiste siirtyy uimarannoille ja koskille, ja 12 uimarantaa jakautuvat ympäri kuntaa, joten lähin ranta löytyy useimmiten läheltä. Syksyllä kosket ja vesiputoukset näyttävät toiselta, kun vedenpinta vaihtelee sateiden mukaan, ja laavuilla riittää tilaa tauolle retken varrella. Järviseudulle tyypillinen vuodenaikojen vaihtelu näkyy myös siinä, miten valo muuttuu: kesän pitkät illat sopivat pitkälle patikalle, kun taas talven lyhyt päivä kannattaa aikatauluttaa niin, että paluu ehtii ennen pimeän tuloa. Rauhallinen maaseutumainen tunnelma leimaa suurinta osaa kohteista, ja kiireetön liikkuminen on koko alueen luonteva tahti.
Jos retkipäivä on lyhyt, hiihtolatu tai lähin vesiputous on nopein tapa päästä luontoon, sillä niitä on eniten kartalla. Historiasta kiinnostuneelle Savon radan museo ja vanhat kirkot antavat hyvän läpileikkauksen paikkakunnan menneisyydestä. Kartta näyttää jokaisen kohteen sijainnin, joten reitin voi suunnitella etukäteen ja yhdistää saman päivän aikana esimerkiksi ladun, laavun ja museon. Ensikertalaiselle kannattaa varata aikaa myös pelkkään ajeluun tai kävelyyn ilman tarkkaa suunnitelmaa, sillä maisema vaihtelee usein nopeasti seuraavan mutkan takana. Moni kohde on saavutettavissa myös ilman omaa autoa, sillä taajama ja lähikylät ovat kytköksissä toisiinsa teitä ja kevyen liikenteen väyliä pitkin, ja autolla liikkuvalle useimmilla kohteilla on maksuton pysäköinti aivan lähellä. Kartta ei kata ravintoloita eikä majoitusta, joten niiden osalta kannattaa tarkistaa tiedot muualta.