Joroinen kuuluu Pohjois-Savon maakuntaan. Joroisissa on kartalla 84 kohdetta 29 kategoriassa. Eniten kartalla on urheilu ja liikunta (23), retkeily (16) ja kulttuuri ja historia (11). Keskustasta lyhin matka on Joroisten seurakuntatalo (0.1 km) ja pisin Varkauden Ratsastuskeskuksen kenttä (17.6 km); mediaanietäisyys on 4.0 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat pyöräilyreitit (5) – niitä on 3,7-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Joroinen on 4 494 asukkaan kunta Pohjois-Savossa, ja sen 575 neliökilometrillä on kartalla 84 kohdetta. Nähtävyyksiä on yhdeksän, koskia kahdeksan sekä jäähalli- ja luistelupaikkoja ja jalkapallokenttiä kuusi kumpiakin.
Joroinen on vanhaa kulttuuriseutua Savon ja Hämeen rajamailla, ja se näkyy kunnan kirkossa: sen vanhin esine on peräisin ajalta ennen isoavihaa.
Joroisten kirkon vanhin muisto on sakastissa: viipurilaisen Valentin Betgen alttaritaulu vuodelta 1667.
Taulun lahjoitti kolmas kirkkoherra Tuomas Laurinpoika Iskanius.
Vuoden 1667 maalaus on Itä-Suomessa harvinaisen vanha säilynyt taideteos. Isoviha 1710-luvulla tuhosi Savon ja Karjalan kirkkojen esineistöä laajasti, ja se, mitä 1600-luvulta on jäljellä, on usein piilotettu tai evakuoitu sotien ajaksi.
Viipurilainen maalari kertoo aikansa taidekaupasta: Viipuri oli itäisen Suomen merkittävin kaupunki, ja sieltä tilattiin se, mitä maaseurakunnat tarvitsivat.
Kirkon historia on ollut alkuun vaikea: ensimmäinen kirkko rakennettiin 1640-luvulla, mutta se rappeutui parissa vuosikymmenessä. Nopea rappeutuminen kertoo hätäisestä rakentamisesta ja huonoista puista — 1600-luvun rajaseudulla rakennettiin sillä, mitä oli.
Karhulahden kotiseutumuseo on tila, jonka historia on jäljitettävissä 1500-luvulle.
Kaksi yksityiskohtaa tekevät siitä enemmän kuin kotiseutumuseon. Ensinnäkin Karhulahdessa toimi vuosina 1802–1806 Joroisten ensimmäinen postikonttori. Toiseksi tilalla oli nimismiehen asunto 1800-luvulla.
Postikonttori ja nimismiehen asunto samassa talossa tarkoittavat, että Karhulahti oli pitäjän hallinnollinen keskus ennen kuin kunnallishallinto syntyi. Posti ja järjestysvalta olivat 1800-luvun alun valtion näkyvimmät toiminnot maaseudulla, ja molemmat hoidettiin yksityistaloista.
Neljä vuotta kestänyt postikonttori on lyhyt jakso, mutta se on tarkasti dokumentoitu — ja juuri sellaiset yksityiskohdat tekevät kotiseutumuseosta kiinnostavan.
Päärakennus rakennettiin 1829, ja ristipääty lisättiin 1920-luvun alussa.
Kanavan frisbeegolfrata on kunnan päärata: 18 väylää ja 1 807 metriä, tekonurmiheittopaikat ja paljon korkeuseroja. Käyttö on maksutonta ja rata on vuodelta 2015.
Yksi tieto kannattaa lukea ennen matkaa: rata on suljettu talvikaudella.
Talvisulku on frisbeegolfradoilla harvinainen — useimmat ovat auki ympäri vuoden omalla vastuulla. Sulku selittyy todennäköisesti maastolla: paljon korkeuseroja tarkoittaa jyrkkiä rinteitä, jotka ovat jäisinä vaarallisia.
Rapilan frisbeegolfrata on vastakohta: kuusi väylää, 333 metriä, tasainen maasto ja kivituhkapinta. Se on maksuton ja päiväsaikaan koulujen käytössä.
Kaksi rataa kattavat molemmat päät: aloittelijan lyhyt tasainen rata ja kokeneen pitkä mäkirata.
Joroisten latuverkosto rakennettiin kerralla: kaikki kolme latua on merkitty rakennetuiksi vuonna 1982.
Maaveden kuntolatu on pisin, 3,5 kilometriä, josta valaistua 1,5 kilometriä.
Kaitaisten valaistu latu on 1,8 kilometriä ja kokonaan valaistu, ja Kerisalon valaistu latu 0,9 kilometriä ja niin ikään kokonaan valaistu.
Kaikilla kolmella on perinteisen hiihtotavan ura, ja kaikki ovat maksuttomia.
Kolme latua kolmessa kylässä samana vuonna kertoo yhdestä päätöksestä: kunta rakensi latuverkkonsa kerralla eikä vähitellen. 1980-luvun alku oli suomalaisen kuntaliikunnan rakentamisen huippuaikaa, ja monen pikkukunnan liikuntapaikat ovat yhä siltä vuosikymmeneltä.
Se selittää myös, miksi kaikki kolme ovat perinteisen hiihtotavan latuja: luisteluhiihto yleistyi Suomessa vasta 1980-luvun puolivälissä, eli ladut rakennettiin juuri ennen sitä.
Urheilukeskus Elon liikuntasali sopii muun muassa sulkapalloon, koripalloon, salibandyyn ja kiipeilyyn.
Kiipeily samassa salissa palloilulajien kanssa tarkoittaa käytännössä kiipeilyseinää salin päädyssä. Se on pienelle paikkakunnalle järkevä ratkaisu: oma kiipeilyhalli ei olisi kannattava, mutta seinä monitoimisalissa on.
Kesäisin yhteydessä toimii myös tennis- ja padelkenttiä, ja kuntosali on hyvin varusteltu.
Kausiluonteinen tennis ja padel yhdistettynä ympärivuotiseen saliin tekee keskuksesta monikäyttöisen — mutta huomaa, että osa palveluista on suunnattu ensisijaisesti resortin vieraille. Tarkista käyttömahdollisuudet etukäteen.
Kartalla on 84 kohdetta Joroisissa, 29 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Nähtävyydet (9), Kosket ja vesiputoukset (8), Jalkapallokentät (6). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.
Ladut, frisbeegolfradat ja koulujen liikuntapaikat ovat maksuttomia.
Kuvansin jääkiekkokaukalo on 58 × 29 metriä asfalttia, valaistu ja vuodelta 1986. Paikka on päiväsaikaan koulujen käytössä.
Mitat ovat lähes viralliset (60 × 30), ja asfalttipohja on ulkokaukalolle paras mahdollinen: jää jäätyy tasaiseksi ohuemmalla vesimäärällä, ja kesällä sama pohja palvelee rullaluistelua ja pallopelejä.
Joroisten lähiliikuntapaikka on hiekkatekonurmipäällysteinen monipeliareena, valaistu ja vuodelta 2012.
Rauhaniemen lenkki on 20,7 kilometrin pyöräreitti vuodelta 2018. Kahdenkymmenen kilometrin lenkki on hyvä iltapäivän mitta: se ehtii viedä maaseudulle mutta ei vaadi koko päivää.