Rantasalmi kuuluu Etelä-Savon maakuntaan. Rantasalmella on kartalla 78 kohdetta 30 kategoriassa. Eniten kartalla on retkeily (23), urheilu ja liikunta (19) ja kulttuuri ja historia (10). Keskustasta lyhin matka on Kirkonkylän yhdyslatu (0.2 km) ja pisin Hauki (23.0 km); mediaanietäisyys on 6.0 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat leirintäalueet (8) ja hiihtoladut (8) – niitä on 8,2-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Rantasalmi on 3 297 asukkaan kunta Etelä-Savossa, ja sen 560 neliökilometrillä on kartalla 78 kohdetta. Kunta rajautuu Linnansaaren kansallispuistoon, ja se määrittää suuren osan sen matkailusta.
Sammakkoniemen leirintäalue toimii Linnansaaren kansallispuiston pääporttina. Kansallispuisto koostuu sadoista saarista ja suurista selistä, joten sinne mennään vesitse — ja leirintäalue on se paikka, josta matka useimmiten alkaa.
Pyyvilän kartanon maihin rajoittuu sama kansallispuisto satoine saarineen. 1700-luvun maalaiskartano on entisöity, ja majoitus on Pieni Raudanveden rannalla. Kartano tarjoaa siis vaihtoehdon leirintäalueelle samalle vesialueelle.
Jumikkalan kartanolla on paikka Suomen koulutushistoriassa. Viipurin triviaalikoulu siirrettiin vuonna 1748 Rantasalmelle Jumikkalan kartanoon ja vuonna 1788 edelleen Kuopioon.
Neljäkymmentä vuotta oppikoulua pienessä savolaiskunnassa on seuraus rajanmuutoksista: Viipuri jäi Ruotsin menettämälle alueelle, ja koulu piti siirtää. Kuopion lyseon juuret ovat siis Rantasalmella. Nykyisin kartanon tiloja vuokrataan tilaisuuksiin, esimerkiksi häihin, syntymäpäiviin ja kokouksiin.
Rantasalmen kirkossa oli ennen uudelleenrakentamista 2 500 istumapaikkaa, ja Hans Heinrichin uruissa oli 37 äänikertaa. Kirkko oli mahdollisesti paikkamäärältään suurin Stenbäckin suunnittelemista 35 kirkosta.
Kahden ja puolen tuhannen istumapaikan kirkko kunnassa, jossa on nyt 3 297 asukasta, kertoo 1800-luvun väestömäärästä ja kirkossakäynnin asemasta. Luku on vaikea hahmottaa nykypäivästä käsin.
Järvikylpylässä on kuusi saunaa, ja ne ovat yhteiskäytössä — saunassa ollaan siis uima-asussa. Valikoima on epätavallisen laaja: hamamissa on lämmitetyt penkit ja miedompi lämpö, höyrysaunassa marmoripenkit, ja saunoista perinteikkäin on uppotukkisauna.
Kuusi erilaista saunaa saman katon alla tarkoittaa, että samalla käynnillä voi kokeilla useaa saunatyyppiä. Uppotukkisauna viittaa vedestä nostettuun tukkiin rakennusmateriaalina — vanha savolainen tapa hyödyntää uiton jäljiltä pohjaan jääneitä puita.
Ruutanaharjun alueelle on koottu kunnan liikuntapaikkoja usealle vuodenajalle.
Ruutananharjun frisbeegolfrata on 18-väyläinen ja 2 288 metriä, heittopaikat tekonurmea ja käyttö maksutonta. Rata on vuodelta 2016.
Yli kahden kilometrin rata 18 väylällä tarkoittaa keskimäärin 127 metrin väyliä — selvästi tavallista harrasterataa pidempiä. Pitkillä väylillä heiton pituus ratkaisee, ja kierros vie noin puolitoista tuntia.
Ruutanaharjun pallokenttä on 110 × 70 metriä kivituhkaa, kohteessa on käymälä ja käyttö on maksutonta. Kenttä on vuodelta 2009.
Sadankymmenen metrin pituus ylittää jalkapallokentän virallisen enimmäismitan (105 metriä), joten ylimääräinen tila on pelialueen ulkopuolista.
Kivituhka kestää käyttöä huomattavasti nurmea paremmin: se ei kulu urille eikä vaadi lepojaksoja, ja se on käytettävissä heti roudan sulettua.
Latu, rata ja kenttä samalla alueella tarkoittavat, että yksi pysäköinti ja yksi ylläpidettävä alue palvelevat ympäri vuoden.
Rantasalmen keskusurheilukentän nurmikenttä on 105 × 70 metriä nurmea, ja katsomossa on 80 paikkaa. Kenttä on rakennettu 1983 ja peruskorjattu 2018.
Sata viisi kertaa 70 metriä on täysimittainen jalkapallokenttä. Katsomo tarkoittaa, että kentällä pelataan otteluita eikä vain harjoitella.
Peruskorjaus vuonna 2018 on luonnonnurmikentällä olennainen: nurmi kuluu maalialueilta ja keskikentältä, ja korjaamaton kenttä muuttuu vuosien mittaan epätasaiseksi.
Parkunmäen yleisurheilun harjoitusalue on 80 × 58 metriä nurmea ja sen sisäradan pituus on 300 metriä. Kenttä on vuodelta 1962.
Kolmensadan metrin sisärata poikkeaa kilpailukentän 400 metristä, joten kenttä on harjoitusalue. Yli kuusikymmentä vuotta käytössä ollut kenttä on kunnan liikuntahistorian vanhimpia rakenteita.
Rantasalon koulun kaukalo on 42 × 24 metriä hiekkaa, valaistu ja varustettu pukutiloilla. Paikka on päiväsaikaan koulujen käytössä.
Pukutilat kaukalon yhteydessä ovat talvella ratkaisevat. Ilman niitä luistimet vaihdetaan hangessa, ja lasten kanssa se rajaa käyntiajan lyhyeksi.
Tiemassaaren tenniskenttä on asfalttipintainen, 24 × 11 metriä, valaistu ja maksuton. Kenttä on vuodelta 2004.
Maksuton ja valaistu tenniskenttä on harvinaisuus — useimmissa kunnissa tenniskentät ovat seuran hallinnassa ja vuoro maksaa.
Varpasharjun ampumarata on 100 metriä pitkä, ja siinä on kaksi ampumapaikkaa. Radalla ammutaan kiväärillä ja pienoiskiväärillä, ja rata on vuodelta 1980.
Kaksi ampumapaikkaa on pieni mitoitus: rata on tarkoitettu kohdistukseen ja harjoitteluun, ei kilpailuihin. Sadan metrin matka on metsästysammunnan perusmitta.
Tuusmäen tunnelilava on tanssilava, jonka alueeseen kuuluu myös Maamiesseurantalo. Paikassa järjestetään tapahtumia ympäri vuoden: kesäisin tansseja Tunnelilavalla, lisäksi gospel-tilaisuuksia.
Rantasalmen moottorirata antaa selkeän ohjeen: kauempaa tulevaa kehotetaan varmistamaan radan kunto etukäteen, sillä auraus voi olla tekemättä tai kunnostustyöt kesken. Koko alue on vuokrattavissa esimerkiksi leirityksiin päiväksi tai viikonlopuksi sopimuksen mukaan.
Kartalla on 78 kohdetta Rantasalmella, 30 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Leirintäalueet (8), Hiihtoladut (8), Nähtävyydet (8). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.
Maastohiihto- ja kuntoilukeskus Harjupirtissä on 7,5 kilometriä reittiä, josta 6,5 kilometriä on valaistua. Ladulla on sekä perinteisen hiihtotavan ura että luisteluhiihtoura.
Sama reitistö on kirjattu myös nimellä Ruutanaharjun ladut: 7,5 kilometriä, josta valaistua 6,5 kilometriä, molemmilla hiihtotavoilla.
Tiemassaaren valaistu latu on 1,3 kilometriä ja valaistu koko matkaltaan; sekin palvelee molempia hiihtotapoja ja on maksuton.
Kunnan latuverkosto on poikkeuksellisen kattava. Parkumäen valaistu latu on 1,7 kilometriä ja kokonaan valaistu, ja Pirttiselän valaistu latu 1,6 kilometriä, niin ikään kokonaan valaistu.
Kolkontaipaleen latu on neljä kilometriä, josta valaistua kaksi, ja siinä on molempien hiihtotapojen urat.
Latu ja kuntopolku Kirkonkylä–Asikkala on pisin: yhdeksän kilometriä perinteisen hiihtotavan latua, joka on sittemmin peruskorjattu. Käyttö on maksutonta.
Viisi latualuetta eri puolilla kuntaa on 3 297 asukkaan kunnassa merkittävä palveluverkko. Se tarkoittaa, ettei arki-iltahiihtoon tarvitse ajaa toiselle puolelle kuntaa.
Latujen pituudet muodostavat myös järkevän porrastuksen: 1,3, 1,6 ja 1,7 kilometrin valaistut lenkit ovat arki-illan matkoja, neljä ja seitsemän ja puoli kilometriä harjoittelua, ja yhdeksän kilometriä koko päivän hiihto.
Hiekkapohjaiset ladut kuivuvat nopeasti ja muodostavat tasaisen pohjan, jolle latu syntyy ohuellakin lumella — mikä Etelä-Savossa on yhä useammin tarpeen.