Heinävesi kuuluu Pohjois-Karjalan maakuntaan. Heinävedellä on kartalla 115 kohdetta 28 kategoriassa. Eniten kartalla on retkeily (35), luonto (21) ja urheilu ja liikunta (15). Keskustasta lyhin matka on Saimaa by Cycle Bikepacking: Heinäveden kierros (0.1 km) ja pisin Louhikoski (23.7 km); mediaanietäisyys on 12.2 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat kalastuspaikat (6) ja leirintäalueet (5) – niitä on 8,0-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Heinävesi on 2 888 asukkaan kunta Pohjois-Karjalassa, ja sen pinta-ala on 1 030 neliökilometriä. Kartalla nähtävyyksiä on 18, koskia 18 ja laavuja 14.
Alle kolmen tuhannen asukkaan kunnassa on kaksi ortodoksista luostaria, ja molemmat ovat Suomen ortodoksisen kirkon keskeisiä paikkoja. Ne eivät ole täällä sattumalta vaan sodan seurauksena.
Valamon luostari siirtyi Heinävedelle Laatokan Valamosta. Evakuoinnin päivämäärä on tarkasti tiedossa: siviiliväestön evakuointi alkoi talvisodan syttymisen jälkeen 10. joulukuuta 1939, ja ensimmäisenä evakuoitiin poikakodin asukkaat ja noviisit.
Alkuvaiheen vaatimattomuudesta kertoo yksi yksityiskohta: luostarin ensimmäinen kirkko koottiin kahdesta entisestä aitasta. Nykyinen kokonaisuus on rakennettu vaiheittain sen jälkeen.
Valamon luostarin pääkirkon suunnitteli arkkitehti Ivan Kudrjavzev, ja se on rakennettu 1500–1600-lukujen henkeen. Vieressä kohoaa kellotorni, jossa on 14 kelloa. Uudistuksessa ei poistettu ainuttakaan vanhaa ikonia — ratkaisu, joka kertoo siitä, että esineistö oli evakuoitu mukana ja sen säilyttäminen oli tärkeämpää kuin arkkitehtoninen yhtenäisyys.
Lintulan luostari Palokissa on Pohjoismaiden ainoa ortodoksinen nunnaluostari.
Sen historia kertoo Karjalan monikulttuurisuudesta: Palokkiin muuttaneista 34 sisaresta suurin osa oli venäläisiä, mutta mukana oli myös ukrainalaisia, karjalaisia ja yksi virolainen. Luostari tunnetaan kynttilöistään.
Kaksi luostaria samassa kunnassa, molemmat evakuoituina, tekevät Heinävedestä Suomen ortodoksisuuden keskuspaikan — ja kartalla se näkyy suoraan.
Luostarivaellus on 40 kilometrin retkeilyreitti, jolla on neljä taukopaikkaa. Käyttö on maksutonta.
Huomioi kuitenkin yksi asia: reitistä on poistettu ylläpidosta osuus Varistaipale–taivalkota–Karvio. Se tarkoittaa, ettei kyseistä pätkää huolleta eikä sen kunnosta ole takeita — reittisuunnitelma kannattaa tehdä tämä tieto mielessä.
Iso-Pyylin autiotupa on reitin varrella. Tuvan huoltaminen on haasteellista maastollisista syistä, ja siksi käyttäjiä kehotetaan huolehtimaan polttopuista omatoimisesti. Kaukana tiestä oleva autiotupa toimii vain, jos jokainen kävijä huolehtii siitä.
Heinäveden kirkko on yksi Suomen suurimmista. Kellotorni on 45 metriä korkea, ja siinä on kaksi kelloa vuosilta 1765 ja 1906 — eli kellot ovat kirkkoa vanhempia ja peräisin eri vuosisadoilta.
Alttaritaulu Kristus Getsemanessa valmistui 1893, ja se jäi tekijänsä Kortmanin ainoaksi alttaritauluksi.
Vierunvuoren kalliomaalaus on Vierunsalmessa Ruokoveden ja Koloveden välillä. Sen löysi Ari Lyytikäinen vuonna 1975.
Kohteelle pääsee kahdella tavalla: helpoin tulotapa on vene, mutta perille voi myös kävellä metsäautotietä ja metsän halki noin kilometrin verran. Vaihtoehto kävellen tekee kohteesta saavutettavan myös ilman venettä — mikä ei ole itsestäänselvyys saaristomaisilla vesireiteillä.
Kartalla on 115 kohdetta Heinävedellä, 28 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Kosket ja vesiputoukset (18), Nähtävyydet (18), Laavut & autiotuvat (14). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.
Laavut, autiotuvat ja Luostarivaellus ovat maksuttomia, samoin kalastuspaikat, joita on kuusi. Heinävesi Frisbeegolf on 622 metrin yhdeksän väylän rata, jolla on paljon korkeuseroja; se on maksuton ja päiväsaikaan koulujen käytössä.
Camping Karvio Pohjois-Heinävedellä sijaitsee Varkaus–Joensuu-tien varressa kuohuvan Karvionkosken äärellä. Paikalle pääsee myös veneellä vesireittejä pitkin, ja kosken kuohuja voi ihailla aivan kanavan kupeesta.