Valamon luostarin pääkirkko

Kuvaus

Uudistuksessa ei poistettu ainuttakaan vanhaa ikonia. Suunnittelijana toimi arkkitehti Ivan Kudrjavzev.

Kirkko on rakennettu 1500–1600-lukujen henkeen, ja ikonostaasissa yhdistyy vanhaa ja uudempaa ikoniperinnettä. Uusi pääkirkko on pyhitetty Kristuksen kirkastumisen muistolle. Rakennusvuodet olivat 1975–1976, ja kirkon vihki arkkipiispa Paavali 5. kesäkuuta 1977.

Tyylillisesti rakennus nojaa pohjoisvenäläiseen kivikirkkoarkkitehtuuriin, ja pääosina ovat alttari, kirkkosali ja eteinen. Samaa tyyliä noudattavat myös julkisivun väri ja materiaali sekä yhden kupolin ratkaisu. Kesäkirkon sali on neliömäinen; ikonostaasin takaa löytyy pyöreä absidi, jonka kummallakin puolella on pienet puolipyöreät aputilat, ja salin keskellä kohoaa korkeakaulainen sipulikupoli.

Talvikirkko toimii pääkirkon yhteydessä ja on nimetty luostarin pyhittäjäisien Sergei ja Herman Valamolaisen mukaan; sen praasniekkaa vietetään joka vuosi syyskuun yhdentenätoista päivänä. Puisen ikonostaasin suunnittelu alkoi 2007 johtavan ikonitaiteilijan Dimitri Mironenkon johdolla. Kuvaseinä on tyyliltään vanhavenäläinen, ja aiheet ovat lainaa Laatokan Valamon vanhoista kirkoista.

Veistotyö valmistui syksyn 2009 ja kevätalven 2010 välillä Kurskin alueella, Shigrin Pyhän Kolminaisuuden luostarin puutyöverstaalla. Tammesta ja lehmuksesta tehty seinä, petsattuna keskiruskeaksi, saapui Heinävedelle maaliskuun 2010 alussa. Kuvaseinällä on yhä Konevitsan Jumalanäidin ikoni 1400-luvun lopulta tai 1500-luvun alusta, ja se lukeutuu luostarin pääikoneihin.

Vastaavalla kunniapaikalla on vuoden 1878 Valamon Jumalanäiti -ikoni, ihmeitätekevänä kunnioitettu. Alarivin ikonit sekä pyhä portti hopeariisoineen tulevat Laatokan Valamon edellisen pääkirkon kuvaseinästä. Uusia ikoneja maalattiin kuvaseinään 22 kappaletta.