Nähtävyydet ja kohteet Outokummussa

Outokumpu on 6 409 asukkaan kaupunki Pohjois-Karjalassa, ja sen 446 neliökilometrillä on kartalla 70 kohdetta. Koskia on seitsemän sekä jalkapallokenttiä ja uimarantoja kuusi kumpiakin, kirkkoja viisi.

Outokumpu on kaivoskaupunki, jonka nimi tunnetaan maailmalla. Kaupungin koko historia rakentuu yhden malmiesiintymän ympärille.

Outokummun kaivoksen Keretin kaivos avattiin vuonna 1954, ja se oli tuolloin Euroopan toiseksi suurin kuparikaivos.

Kaivoksen löytymiseen liittyy geologian historian kannalta merkittävä yksityiskohta: tämä oli Suomessa ensimmäinen kaivos, jonka malmi paikannettiin lohkare-etsinnällä.

Lohkare-etsintä on menetelmä, jossa jäätikön kuljettamia malmilohkareita seurataan vastavirtaan kohti niiden lähdettä. Mannerjäätikkö kuljetti kiviainesta luoteesta kaakkoon, joten malmia sisältävä irtolohkare kertoo, että kalliossa oleva esiintymä on jossain luoteispuolella.

Menetelmä vaatii geologian ymmärrystä ja järjestelmällistä maastotyötä, ja se on suomalaisen malminetsinnän klassinen keino — juuri jäätikön muokkaaman maaperämme ansiosta se toimii täällä paremmin kuin useimmissa maissa.

Kaivos synnytti yhtiön, josta tuli kansainvälinen teräsjätti — Outokumpu on yksi harvoista suomalaisista paikannimistä, joka tunnetaan maailmalla yritysnimenä.

Kaivostoiminnan jäljet näkyvät maastossa yhä: Keretin rikastushiekka-altaiden päällä on nykyään uutta käyttöä. Rikastushiekka-altaat ovat kaivosten pysyvin ympäristöjälki, ja niiden jälkikäyttö on kaivoskaupunkien tyypillinen kysymys.

Särkiselän luontopolku on Outokummun paras retkeilykohde, ja sen maasto on erikoinen.

Harjut ovat kapeita ja korkeita, ja luontopolut kiertävät harjujen päällä järvien ympäri.

Kapean harjun päällä kulkeva polku on maisemallisesti poikkeuksellinen: vettä on molemmilla puolilla, ja näkymä avautuu kahteen suuntaan yhtä aikaa. Harjut ovat jäätikön sulamisvesien kasaamia sora- ja hiekkaselänteitä, ja Pohjois-Karjalassa ne ovat usein juuri tällaisia — kapeita ja korkeita.

Reitistön varustus on laaja: tulipaikkoja, kaksi kotaa, esteetön Salmen keittokatos ja kolme laavua — Ravinkaita, Paloniemi ja Mustantammi.

Esteetön keittokatos on retkeilyreitistössä merkittävä. Se tarkoittaa, että ainakin yksi tulipaikka on saavutettavissa pyörätuolilla tai rollaattorilla — harjupoluilla itsellään se ei ole mahdollista.

Kolme nimettyä laavua ja kaksi kotaa tarkoittavat, että reitistössä voi liikkua koko päivän ja aina on suoja lähellä.

Matovaaran kilpahiihtokeskuksessa on viisi kilometriä reittiä, ja koko matka on valaistu. Ladulla on sekä perinteisen hiihtotavan ura että luisteluhiihtoura, ja käytettävissä ovat käymälä, pukutilat ja suihku.

Suihku ladun päässä erottaa kilpahiihtokeskuksen tavallisesta ladusta: harjoituksen voi tehdä kesken päivän ja jatkaa siitä eteenpäin.

Matovaaran valaistu latu on sama viiden kilometrin kokonaan valaistu reitti kivituhkapohjalla. Kivituhka tarkoittaa, että latu aukeaa vähällä lumella ja toimii kesällä kuntoratana.

Mustikkakorpi–Mustantammi-latu tarjoaa pidempiä vaihtoehtoja: matkavaihtoehtoja ovat 4,5 kilometriä, 7,3 kilometriä ja siitä ylöspäin. Ladulla voi hiihtää sekä perinteistä että vapaata hiihtotapaa.

Useampi merkitty matkavaihtoehto samalla reitistöllä on hiihtäjälle tärkein yksittäinen ominaisuus — matkan valitsee lähtiessä eikä kesken lenkin.

Matovaaran urheilukentän nurmikenttä on 105 × 70 metriä nurmea, ja katsomossa on 800 paikkaa. Kohteessa on käymälä, ja päiväsaikaan kenttä on koulujen käytössä.

Kahdeksansadan paikan katsomo on kilpakentän mitoitus. Se on yli kymmenesosa kaupungin väkiluvusta — eli kenttä on rakennettu aikana, jolloin paikallinen urheilu keräsi yleisöä.

Kentällä on myös yleisurheilun kenttälajien suorituspaikkoja, joten alue palvelee useampaa lajia.

Salmijärven ampumarata on Outokummun Riistanhoitoyhdistyksen omistama ampumaurheilukeskus, ja sen ratavalikoima on laaja.

Radalla on trap-, skeet- ja jokamiehen haulikkoradat, hirvirata, 23-paikkainen luodikkorata sekä 10-paikkainen 150 metrin rata.

Kolme erillistä haulikkorataa on huomionarvoista. Trap ja skeet ovat olympialajeja omine sääntöineen, ja jokamiehen haulikkorata on vapaamuotoisempi harjoituspaikka. Niiden rakentaminen erikseen tarkoittaa täysimittaista haulikkokeskusta.

Sadanviidenkymmenen metrin rata on pitkä matka: se on tarkkuuskiväärin ja pitkän matkan ammunnan harjoituspaikka, jollaisia on Suomessa vähän.

Outokummun ortodoksisen kirkon alakerrassa on noin 50-paikkainen seurakuntasali keittiö- ja wc-tiloineen, ja salia vuokrataan myös yksityistilaisuuksiin.

Salissa on lähes 600 niteen kirjasto, jossa on laajasti ortodoksista kirjallisuutta.

Kuudensadan niteen erikoiskirjasto on pienelle seurakunnalle merkittävä kokoelma. Ortodoksista kirjallisuutta suomeksi on rajallisesti, joten tällainen kirjasto on aidosti harvinainen aineisto.

Kuusjärven kirkko on kausikohde: talvisin kirkko on pois käytöstä, kesäisin siellä pidetään jumalanpalveluksia ja konsertteja.

Kesäkirkko on tavallinen ratkaisu vanhoissa puukirkoissa, joita on kallista lämmittää talvella. Se on syytä tietää etukäteen — talvella ovet ovat kiinni.

Kirkkopuiston sankarihautojen patsaan suunnitteli Gunnar Finne, yksi 1900-luvun alkupuolen tunnetuimmista suomalaisista kuvanveistäjistä.

Outokummun evankelis-luterilaisen kirkon urut rakensi Kangasalan urkutehdas vuonna 1956, ja niissä on 20 + 2 äänikertaa. Vuoden 2000 maalaus- ja saneeraustyön laati arkkitehti Aulis Jääskeläinen.

• Kuusjärven kirkko on suljettu talvisin.
• Harjupolut ovat kapeita ja korkeita — vain Salmen keittokatos on esteetön.
• Ampumaradalla noudata radan omia turvallisuusohjeita.
• Kaivosalueella liiku vain merkityillä alueilla.
• Koulujen kentät ovat päiväsaikaan koulujen käytössä.