Joensuu kuuluu Pohjois-Karjalan maakuntaan. Joensuussa on kartalla 508 kohdetta 45 kategoriassa. Eniten kartalla on urheilu ja liikunta (169), retkeily (110) ja kulttuuri ja historia (67). Keskustasta lyhin matka on Vapaudenpatsas (0.0 km) ja pisin Tsiikonkoski (67.1 km); mediaanietäisyys on 6.3 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat kiipeilypaikat (8) ja kalastuspaikat (6) – niitä on 3,0-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Vesi on maiseman perusaines: koskia ja vesiputouskohteita on kartalla 34. Historiallisesti merkittävin vesirakennelma on Höytiäisen kanava, jonka järvien välinen putouskorkeus on nykyisin 11,7 metriä. Kanava-alue sopii kävelykohteeksi, ja sen tarina aukeaa paikan päällä. Koskikohteet ovat näyttävimmillään keväällä sulamisvesien aikaan, jolloin virtaamat ovat suurimmillaan.
Järvenlaskujen historiaan liittyy myös Alimmainen Sarvinki: järvellä toteutettiin tiettävästi Suomen alueen ensimmäinen järvenlasku, joka päättyi onnettomasti. Tällaiset kohteet ovat maksuttomia ulkokohteita, joissa liikutaan omaan tahtiin ja jälkiä jättämättä. Vesihistorian kohteet sopivat hyvin automatkan varrelle, sillä ne eivät vaadi aukioloaikojen seuraamista.
Joensuun taidemuseon kokoelmien vanhimmat esineet ovat 3 000 vuoden takaa, joten museokierros kattaa huomattavan aikajänteen. Näyttämötaiteen historiaa kantaa Kaupunginteatteri, jonka näyttelijät ottivat haltuunsa elokuussa 1971, kun johtokunnan ja henkilökunnan välinen kiista ohjelmistovallasta kärjistyi.
Musiikkielämällä on kaksi erilaista päänäyttämöä. Carelia-sali toimii yliopiston juhlatilana ja on lähteen mukaan kaupungin merkittävin konserttisali. Ilosaarirock Stadion puolestaan suunniteltiin alusta asti myös konserttien ja muiden yleisötilaisuuksien näyttämöksi, joten urheilukenttä ja festivaalipaikka ovat sama kohde. Kirkoista Pielisensuun kirkon pohjakerrokseen tehtiin tilat seurakunnan toimistolle, diakoniatoimistolle, työntekijöille sekä lasten ja nuorten kerhoille.
Retkeilijän klassikko on Kolvananuuron luontopolku, joka sopii päiväretkeilyyn ja on viitoitettu. Opastus reitille lähtee valtatieltä 6 sekä Joensuu-Lieksa-tieltä, joten kohde on helppo löytää autolla. Maastoon kannattaa varata kunnolliset kengät ja eväät, ja päiväretken pituus mitoitetaan valoisan ajan mukaan erityisesti syksyllä ja talvella.
Laavuverkosto tukee lyhyempiäkin retkiä: 38 laavua ja autiotupaa tarjoavat taukopaikan ilman ennakkovarauksia tai maksuja. Jokamiehenoikeudet ohjaavat käyttöä, eli tulta tehdään vain merkityillä paikoilla, ja omat roskat viedään pois. Päiväretkelle riittävät säänmukainen vaatetus, juomapullo ja istuinalusta, ja märässä maastossa vedenpitävät kengät ovat hyvä valinta.
Talvella latuja on kartalla 35 ja luistelupaikkoja 34, joten liikuntakausi ei katkea lumen tuloon. Latujen kunto elää sään mukaan, ja ajantasainen tilanne kannattaa varmistaa ylläpitäjän kanavista. Luisteluun pääsee monin paikoin yleisövuoroilla ilman omaa seuraa. Muut talvikauden lajit ja varustevinkit löytyvät talviaktiviteettien oppaasta.
Kesällä painopiste siirtyy veteen ja rannoille. Uimarantoja on 30, ja niiden varustelu, kuten laiturit ja pukukopit, selviää kohteen tiedoista. Vesillä liikkujaa palvelevat satamakohteet: esimerkiksi Kaupungintalon rannan laituripaikoilla on alueella 3 kylkikiinnityspaikkoja pienemmille veneille. Kevät ja syksy sopivat luontopolkuihin ja museokierroksiin, kun kohteissa on väljää ja maasto on avoin.
Maksuton päivä syntyy helposti: laavut, rannat, kanava-alue ja luontopolut eivät vaadi pääsylippuja. Lasten kanssa toimivat lyhyet etapit, kuten ranta tai laavu, ja retket mitoitetaan jaksamisen mukaan. Sadepäivänä museo ja hallit pitävät ohjelman kasassa. Liikuntapaikkojen vuorokäytännöt ja aukiolot vaihtelevat ylläpitäjän mukaan, joten ne kannattaa aina tarkistaa kohteen tiedoista ennen matkaa, jotta käynti ei mene hukkaan.
Kaupunkiin tutustuvan toimiva päiväohjelma yhdistää museon, teatteritalon ohittavan kävelyn ja illan rantamaisemassa. Pidemmällä vierailulla ohjelmaan mahtuvat retki Kolvananuuroon ja kanava-alueen kierros. Suodata kartalta oma kategoriasi, katso mitkä kohteet osuvat reitillesi ja rakenna päivä niiden ympärille.
Kuntosaliverkosto palvelee myös matkailijaa: 47 salin jäsenyys- ja kertamaksukäytännöt vaihtelevat, joten käytännöt kannattaa tarkistaa kohteen tiedoista. Ulkoilupainotteisen loman ja sisäliikunnan voi näin yhdistää saman viikon ohjelmaan vuodenajasta riippumatta.
Kartalla on 508 kohdetta Joensuussa, 45 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Kuntosalit (47), Nähtävyydet (47), Hiihtoladut (40). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.
Joensuu on kartalla 508 käyntikohteen kaupunki, ja kohteet jakautuvat 45 kategoriaan. Kärjessä ovat kuntosalit (47 kohdetta) ja nähtävyydet (47), ja niiden perässä tulevat jalkapallokentät (40), laavut ja autiotuvat (38) sekä hiihtoladut (40). Vesiluontoa edustavat kosket ja vesiputoukset (34) sekä uimarannat (30), ja talvikautta luistelukentät ja kaukalot (34).
Kartta vastaa kysymykseen, mitä tehdä ja minne mennä. Se kattaa käyntikohteet, eli museot, luontokohteet, liikuntapaikat ja nähtävyydet, mutta ei ravintoloita tai menovinkkejä. Kohteista 175 on kirjoitettu tarkempi kuvaus. Jokaisen kohteen sivulta näet sijainnin kartalla ja saatavilla olevat perustiedot, joten retken voi suunnitella etukäteen kotisohvalta.
Kategoriajakauma kertoo tasapainoisesta kaupungista: liikuntapaikkoja, luontokohteita ja kulttuuria on suunnilleen samassa suhteessa. Tälle sivulle on nostettu kohteita, joista on olemassa varmennettua taustatietoa, ja loput löytyvät kartalta suodattamalla.