Liperi kuuluu Pohjois-Karjalan maakuntaan. Liperissä on kartalla 154 kohdetta 30 kategoriassa. Eniten kartalla on retkeily (64), urheilu ja liikunta (36) ja kulttuuri ja historia (15). Keskustasta lyhin matka on Tori (0.3 km) ja pisin Kiukoonkoski (20.3 km); mediaanietäisyys on 12.3 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat pyöräilyreitit (11) ja hiihtoladut (22) – niitä on 4,5-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Liperi on 11 969 asukkaan kunta Pohjois-Karjalassa, ja sen 727 neliökilometriä on kartalla vahvasti liikuntapainotteista: 152 kohteesta 23 on laavuja, 23 hiihtolatuja, 22 uimarantoja ja 11 pyöräilyreittejä. Yhdistelmä ei ole sattumaa. Liperissä on yksi maakunnan merkittävimmistä ulkoilukeskuksista, ja sen ympärille on rakennettu poikkeuksellisen järjestelmällinen reittiverkosto.
Pärnävaaran valaistu latu kuuluu Pohjois-Karjalan suurimpaan hiihtokilpailukeskukseen. Hoidettuja latuja on kymmeniä kilometrejä, joista viisi kilometriä on valaistua, ja alueella toimii kahvila sekä suksihuoltoa ja hiihtovarusteita myyviä yrityksiä. Maastopyöräilyyn on runsaasti luonnonvaraisia polkuja ja asfaltoitu viiden kilometrin osuus.
Pärnävaaran kuntoladun kuvaus kertoo alueen historian tiiviisti. Korkein kohta yltää 166,4 metriin merenpinnasta. Aiemmin täällä oli kolmen rinteen laskettelukeskus, joka lopetettiin kannattamattomana 1990-luvun alussa — ja tilalle kasvoi jotain, joka on osoittautunut kestävämmäksi. Pärnävaaralla on isännöity SM-hiihtokilpailut kahteen otteeseen, juostu Jukolan viesti vuosina 1982 ja 2000 sekä järjestetty pyöräsuunnistuksen MM-kilpailut.
Tavalliselle retkeilijälle tämä tarkoittaa yhtä konkreettista asiaa: reitit on rakennettu ja huollettu kilpailutason vaatimuksilla, mutta ne ovat maksutta kaikkien käytössä silloin kun kilpailuja ei ole.
Liperin reittiverkosto on nimeltään Kinttupolut, ja se on merkitty maastoon ja opastauluihin väreillä. Reitit on tarkoitettu maastopyöräilyyn, kävelyyn ja polkujuoksuun, ja ne on luokiteltu vaikeuden mukaan — harvinaisen selkeästi suomalaiseksi reittiverkostoksi.
Helpoimmat ovat Pahakala Trail (9,5 km, luonnontilaista polkua ja hiekkatietä, kaksi taukopaikkaa ja käymälä) ja Yhdysreitti (9,5 km violetilla merkittynä, latupohjaa ja hiekkatietä). Keskivaativia ovat Jyri Trail (16 km, verkoston pisin) ja Pärnä Trail (4 km, lyhyt mutta vaativampi). Vaativimmat ovat Surmilampi Trail (6,5 km, kolme taukopaikkaa) ja Pesävaara Trail (7,5 km, punaisella merkitty).
Verkoston hyöty on siinä, että sama lähtöpiste palvelee eri kuntoisia liikkujia: nelikilometrinen ja kuudentoista kilometrin reitti lähtevät samalta suunnalta, joten seurue voi jakautua ja tavata myöhemmin. Käymälä löytyy useimmilta reiteiltä, mikä ei ole itsestäänselvyys maastopyöräreitistöissä.
Liperin kirkolla on epätavallisen dramaattinen syntyhistoria. Ensimmäinen puukirkko valmistui 1640-luvulla, ja venäläiset polttivat sen 1656 ruptuurisodan aikana. Senaatti epäsi myöhemmin luvan uudelle puukirkolle, joten Liperiin nousi maakunnan ensimmäinen kivikirkko — pakon sanelema ratkaisu, josta tuli aluehistoriallinen ensimmäinen.
Sisällä on Emil Ruokolaisen maalauksia, ja urkuparvella maakunnan ensimmäiset urut: 16-äänikertaiset Zachariassen-urut vuodelta 1879. Kirkko on siis kolmesti ensimmäinen omalla alueellaan.
Ylämyllyllä on Liperin toinen selvä erikoisala. Wanha automuseo on Pohjois-Karjalan Automobiilikerhon ylläpitämä; kerho perustettiin 1978 ja järjestää museon ohella vuotuiset Susirajan Rompepäivät. Näyttelyautot ovat pääosin paikallisten harrastajien omistuksessa, mikä tekee kokoelmasta elävän eikä staattisen.
Ylämyllyn kartingradalla järjestetään kesäisin koko perheelle tarkoitettuja tutustumiskertoja säävarauksella. Rataa ylläpitävä seura on harjoittanut autourheilua vuodesta 1962, ja rata on käytössä vain kesäkaudella. Frisbeegolfia varten kunnassa on muun muassa Kasaman frisbeegolfrata.
Kartalla on 154 kohdetta Liperissä, 30 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Laavut & autiotuvat (23), Hiihtoladut (22), Uimarannat ja uimapaikat (11). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.
Talvi on Pärnävaaran vahvin kausi: valaistu latu tekee myös pimeästä iltapäivästä käyttökelpoisen, ja kilpailukeskuksen palvelut ovat silloin auki. Kesä kuuluu Kinttupoluille ja pyöräilylle, ja karting- sekä museokohteet toimivat vain lämpimänä kautena. Uimarantoja on 11, joten heinäkuussa vesille pääsee lähes mistä tahansa kunnan osasta.
Syksy on polkujuoksijan aikaa: sama reittiverkosto, vähemmän väkeä ja ruska Pohjois-Karjalassa. Laavuja on 23, joten taukopaikkaa ei tarvitse etsiä kaukaa mihinkään vuodenaikaan.