Tohmajärvi kuuluu Pohjois-Karjalan maakuntaan. Tohmajärvellä on kartalla 62 kohdetta 22 kategoriassa. Eniten kartalla on urheilu ja liikunta (16), luonto (13) ja retkeily (8). Keskustasta lyhin matka on Saimaa by Cycle Gravel: Kirkkoniemen kierros (0.2 km) ja pisin Tohisevankoski (20.7 km); mediaanietäisyys on 8.9 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat uimarannat ja uimapaikat (5) – niitä on 1,8-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Tohmajärvi on 4 066 asukkaan kunta Pohjois-Karjalassa Venäjän rajalla, ja sen 838 neliökilometrillä on kartalla 62 kohdetta. Koskia on yhdeksän, jalkapallokenttiä kuusi sekä nähtävyyksiä ja uimarantoja viisi kumpiakin.
Tohmajärvi on rajaseutua, ja se näkyy kunnan kirkoissa: toinen on maakunnan vanhin, toinen rakennettiin korvaamaan menetetty.
Tohmajärven kirkko on maakunnan vanhin puukirkko, ja sen pinta-ala on 576 neliömetriä.
Alttaritaulun Ristiinnaulittu teki Mikael Toppelius vuonna 1783.
Toppelius oli Pohjois-Suomen merkittävin kirkkomaalari, ja hänen työnsä koristavat kymmeniä kirkkoja. Vuoden 1783 taulu on hänen uransa keskivaiheilta — hän jatkoi työtään aina vuoteen 1821 asti.
Se, että pohjoissuomalaisen maalarin työ päätyi Pohjois-Karjalaan, kertoo kirkkomaalarin ammatin luonteesta: työ oli kiertävää, ja tilauksia otettiin vastaan sieltä mistä niitä tuli.
Kirkon urut ovat 17+2-äänikertaiset ja Kangasalan urkutehtaan vuonna 1956 rakentamat.
Värtsilän kirkko on puinen torniton pitkäkirkko, joka valmistui vuonna 1950. Sen suunnitteli arkkitehti Veikko Larkas.
Kirkko rakennettiin korvaamaan alueluovutuksissa Neuvostoliitolle menetetty kirkko.
Värtsilä oli sotia edeltäneellä ajalla merkittävä teollisuuspaikkakunta, jonka läpi raja vedettiin. Suurin osa taajamasta jäi rajan taakse, ja Suomen puolelle jääneelle väestölle rakennettiin uusi kirkko.
Vuonna 1950 valmistunut kirkko kuuluu siis jälleenrakennuskauteen — aikaan, jolloin luovutetun alueen seurakunnat rakensivat itselleen uudet tilat rajan tälle puolen.
Alttaritaulussa on erikoinen yksityiskohta: Ristiinnaulittu-alttaritaulun on maalannut tuntematon venäläinen taiteilija.
Venäläisen taiteilijan maalaama alttaritaulu suomalaisessa luterilaisessa kirkossa on harvinaisuus, ja rajaseudulla se on samalla luonteva: taide, kauppa ja työvoima liikkuivat rajan yli vuosisatojen ajan.
Tornittomuus on 1950-luvun kirkkoarkkitehtuurin tyypillinen piirre — se oli sekä taloudellinen että tyylillinen valinta.
Saarion voimalaitos lukeutuu Suomen vanhimpiin voimalaitoksiin, ja se valmistui vuonna 1908.
Museon arvo on koneistossa: alkuperäiset koneistot ovat yhä tallella.
Tämä on teollisuusmuseoissa harvinaista. Voimalaitosten koneistot vaihdetaan tehokkaampiin sitä mukaa kuin tekniikka kehittyy, ja vanhat turbiinit ja generaattorit päätyvät romuksi. Sadan vuoden takainen alkuperäinen laitteisto paikallaan on siis poikkeus.
Voimalaitos kunnostettiin museoksi vuonna 1991, ja se on rakennettu aiemman myllyn paikalle.
Myllyn paikalle rakennettu voimalaitos on Suomessa toistuva kuvio. Sama koski, joka pyöritti jauhinkiviä satoja vuosia, valjastettiin sähköntuotantoon 1900-luvun alussa — voimanlähde pysyi samana, käyttötarkoitus muuttui.
Vuosi 1908 asettaa laitoksen Suomen sähköistämisen alkuvaiheeseen: maaseudun sähköistyminen alkoi juuri tällaisista pienistä paikallisista voimaloista.
Kemien luontopolku on 5,5 kilometriä pitkä, ja sen varrella on 15 rastitaulua. Käyttö on maksutonta, ja polku on vuodelta 1983.
Reitistä on kirjattu selvä varaus: suuria korkeuseroja.
Se on syytä ottaa huomioon. Viisi ja puoli kilometriä mäkisessä maastossa vie selvästi enemmän aikaa ja voimia kuin sama matka tasamaalla, eikä reitti sovi kaikille.
Viisitoista rastitaulua 5,5 kilometrillä tarkoittaa taulua noin 370 metrin välein — tiheä opastus, joka tekee polusta itseopastavan.
Polun ylläpitäjä on Tohmajärvi-Seura ry. Kotiseutuyhdistyksen ylläpitämä yli neljäkymmentä vuotta vanha luontopolku kertoo pitkäjänteisestä talkootyöstä: taulut on uusittava, polku raivattava ja merkinnät maalattava vuosittain.
Karelianpolut / Piilovaara Trail on lyhyempi ja monikäyttöisempi: kolme kilometriä maastopyöräilyyn, kävelyyn ja polkujuoksuun.
Vaativuustasoksi on merkitty keskivaativa, sopii myös aloittelijalle — hyödyllinen ja rehellinen luonnehdinta, joka kertoo että reitti on teknisesti vaihteleva mutta ei pelottava.
Tohmajärvellä on rakennettu kuntosaleja poikkeuksellisen tuoreeseen tahtiin.
Liikuntahallin uusi kuntosali ja ryhmäliikuntatila on vuodelta 2021, ja se on kunnan omistama ja teknisen toimen ylläpitämä.
Värtsilän kuntosali eli KisaGym on vielä uudempi: rakennusvuodeksi on kirjattu 2024. Se sijaitsee osoitteessa Rajantie 690 ja on rekisteröidyn yhdistyksen omistama ja ylläpitämä.
Kaksi uutta kuntosalia kolmen vuoden sisällä on pienelle kunnalle merkittävä panostus — ja kertoo siitä, että liikuntapalveluja pidetään väestön pysymisen kannalta tärkeinä.
Yhdistyksen ylläpitämä sali kylässä on eri asia kuin kunnan sali: se syntyy paikallisesta tahdosta ja pysyy pystyssä jäsenmaksuilla ja talkootyöllä.
Kartalla on 62 kohdetta Tohmajärvellä, 22 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Kosket ja vesiputoukset (10), Jalkapallokentät (6), Uimarannat ja uimapaikat (5). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.
Kemien liikuntahallin frisbeegolfrata on 18-väyläinen ja 1 456 metriä pitkä, tekonurmiheittopaikoilla ja maksuttomana. Radalla on jonkin verran korkeuseroja, ja se on vuodelta 2012 ja peruskorjattu 2021.
Peruskorjaus lähes kymmenen vuotta rakentamisen jälkeen on frisbeegolfradoilla tarpeen: korit ruostuvat, heittopaikat kuluvat ja väylät kasvavat umpeen.
Kemien valaistu latu on 1,8 kilometriä ja kokonaan valaistu. Latu on vuodelta 1982 ja peruskorjattu 2015, ja se on päiväsaikaan koulujen käytössä.
Patsolan valaistu latu on 1,4 kilometriä ja kokonaan valaistu, molempien hiihtotapojen urilla ja maksuttomana.
Tikkalan koulun kaukalo Särkilahdentiellä on 45 × 20 metriä hiekkaa ja valaistu. Kaukalo on vuodelta 1997 ja kunnan omistama.