Ilomantsi kuuluu Pohjois-Karjalan maakuntaan. Ilomantsissa on kartalla 170 kohdetta 30 kategoriassa. Eniten kartalla on retkeily (59), luonto (45) ja kulttuuri ja historia (19). Keskustasta lyhin matka on Seniori ja leikkipuisto (0.1 km) ja pisin Laamankoski (52.7 km); mediaanietäisyys on 18.6 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat laavut & autiotuvat (35) ja kosket ja vesiputoukset (40) – niitä on 2,8-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Ilomantsi sijaitsee Pohjois-Karjalassa, aivan Venäjän vastaisella rajaseudulla, ja etäisyys näkyy suoraan tarjonnassa: kartalta löytyy 169 kohdetta kahdeksassa kategoriassa, ja kärjessä ovat vesiputoukset ja kosket, joita on 40, sekä laavut ja autiotuvat, joita on 35. Yhdessä nämä kaksi kategoriaa muodostavat yli 70 kohteen verkoston, joka on rakennettu pitkän retkeilypäivän ympärille: vesi ja tauko, vesi ja tauko. Nähtävyyksiä on 16, vaellusreittejä 11 ja kirkkoja niin ikään 11, joten myös kulttuurihistoria kulkee mukana.
Rajaseutu näkyy myös nimissä ja kohteissa: alueen historiassa yhdistyvät karjalainen kulttuuri, rautaruukin teollisuushistoria ja sotienaikainen rajavartiointi. Ilomantsissa luonto ja historia kulkevat siksi rinnakkain koko käynnin ajan.
Maasto on laaja ja harvaan asuttu: metsät, järvet ja suot vuorottelevat, ja etäisyydet kohteiden välillä ovat pidempiä kuin eteläisen Suomen kaupunkiseuduilla. Ilomantsissa matka itsessään on siksi osa retkeä, ei pelkkä siirtymä kahden pysähdyksen välillä.
Petkeljärven kansallispuisto tarjoaa alueen tunnetuimman pitkän reitin: Taitajan taival on 31 kilometrin mittainen ja maakunnan vanhin retkeilyreitti, ja se alkaa Petraniemestä ja päättyy Mekrijärven kylään. Reitin pituus tekee siitä koko päivän tai yön yli kestävän vaelluksen, ei nopean iltalenkin.
Teretin lintutorni Teretinniemellä on toinen puiston tuntumassa oleva kohde; sen omistaa valtio, ja torni sopii lyhyemmäksi pysähdykseksi pidemmän vaelluksen varrella. Puiston järvimaisema, kirkasvetiset lammet ja vanha metsä tekevät alueesta yhden kunnan tunnetuimmista retkikohteista jo pelkän maiseman puolesta. Alue rajautuu myös laajempaan järviverkostoon, joten meloen liikkuva retkeilijä pääsee samasta lähtöpisteestä pitkälle ilman, että joutuu ajamaan paikasta toiseen.
Möhkön ruukki muistuttaa, että Ilomantsissa on ollut myös raskasta teollisuutta: näyttelytiloina toimivat päärakennus Pytinki ja ruukin aikainen kaupparakennus Ambari. Asesepän paja puolestaan toimii vuonna 1790 valmistuneessa pajarakennuksessa, jonka rakensi Kainuusta muuttanut seppä Moilanen. Kaksi kohdetta yhdessä avaavat näkymän elinkeinoihin, joiden varaan rajaseudun asutus aikanaan rakentui.
Kartalla on 170 kohdetta Ilomantsissa, 30 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Kosket ja vesiputoukset (40), Laavut & autiotuvat (35), Nähtävyydet (16). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.
Oikoladut-hiihtoladun käyttö on maksutonta, ja reitin pituus on 0,39 kilometriä, joten se sopii myös lyhyeen harjoituslenkkiin. Kuuksenvaaran pallokenttä osoitteessa Kuuksenvaarantie 20 on niin ikään vapaasti käytettävissä. Uimarantoja on 8, ja ne löytyvät sivulta uimarannat Ilomantsissa.
Suurin osa laavuista ja autiotuvista on niin ikään maksuttomia taukopaikkoja, ja niitä riittää pitkin retkeilyreittejä niin, että pidemmälläkin vaelluksella pääsee säännöllisesti suojaan ja tulille.
Kesällä Taitajan taipaleen kaltaiset pitkät reitit ja vesiputousten katselu ovat parhaimmillaan, kun vedet ovat sulana ja päivät pitkiä. Talvella painopiste siirtyy hiihtoladuille, joita on 7, ja lumipeitteinen metsä tekee laavuretkistäkin toisenlaisen kokemuksen. Ruhkarannan lomakylä, joka sijoittuu Ilomantsin kuntaan koordinaateissa 62,65 ja 31,06, toimii tukikohtana kummalle tahansa kaudelle.
Syksyllä ruska värittää laajat metsäalueet ja tekee vesiputousten ympäristöstä erityisen näyttävän, kun taas kevät sopii parhaiten koskien seuraamiseen, koska virtaama on silloin voimakkaimmillaan. Alkukesän valoisat yöt puolestaan pidentävät retkipäivää huomattavasti, mikä sopii hyvin pitkille vaelluksille.
Ensikertalaiselle Petkeljärven kansallispuisto on luonteva aloitus, koska sieltä pääsee sekä lyhyelle rantareitille että pidemmälle Taitajan taipaleelle oman ajan mukaan. Historiasta kiinnostuneelle Ilomantsin kirkko sopii hyvin: vuoden 1933 remontissa sen keskiosaa nostettiin ja tornia laajennettiin viipurilaisen arkkitehti Juhani Viisteen suunnitelmien mukaan. Lähialueen toinen kirkko, Kivilahden rajaseutukirkko, on puinen ja torniton pitkäkirkko vuodelta 1954, pinta-alaltaan 134 neliötä ja istumapaikoiltaan 120 hengelle; sen suunnitteli arkkitehti Toivo Pelli.
Koska kunta on laaja ja kohteet sijaitsevat kaukana toisistaan, kannattaa etukäteen valita yksi alue kerrallaan, esimerkiksi Petkeljärven seutu tai Möhkön ympäristö, sen sijaan että yrittäisi nähdä kaiken samalla päivällä.
Käynti Ilomantsissa poikkeaa selvästi lyhyestä kaupunkilomasta: pitkät välimatkat ja väljä asutus tarkoittavat, että päivän ohjelma kannattaa suunnitella yhden tai kahden ison kokonaisuuden ympärille eikä pienten pysähdysten ketjuksi. Se sopii hyvin retkeilijälle, joka etsii tilaa ja hiljaisuutta, mutta vaatii hieman enemmän ennakkosuunnittelua kuin tiiviisti rakennettu kaupunkiseutu.