Nähtävyydet ja kohteet Kuortaneella

Kuortane on 3 381 asukkaan kunta Etelä-Pohjanmaalla, ja sen 462 neliökilometrillä on kartalla 115 kohdetta. Laavuja on 23, hiihtolatuja 13 sekä koskia ja jäähalli- ja luistelupaikkoja yhdeksän kumpiakin.

Kuortane tunnetaan urheiluopistostaan, ja se selittää osan liikuntapaikoista. Kunnan kartan kiinnostavin osa on kuitenkin reitistö, joka on kokoonsa nähden poikkeuksellisen laaja.

Kuuden Tähden Reitistön Kuortaneen osuus on 56,3 kilometriä, josta valaistua viisi kilometriä. Pinta on soraa, ja käyttö on maksutonta.

Reitistö palvelee kolmea lajia: pyöräilyä, patikointia ja hiihtoa. Sorapohjainen reitti toimii kaikissa kolmessa, koska pohja on tasainen kesällä ja pitää lumen talvella.

Yli viidenkymmenen kilometrin reitistö kolmentuhannen asukkaan kunnassa tarkoittaa noin 17 metriä reittiä asukasta kohti. Reitistö ei siis ole rakennettu paikallisia varten yksin, vaan se on matkailurakenne.

Kuortaneenjärven järvilatu on 29 kilometriä pitkä ja kaksi metriä leveä.

Järvilatu on erikoinen rakenne, koska sen ylläpito riippuu asioista, joihin kukaan ei voi vaikuttaa. Rekisteri sanoo tämän suoraan: ladun ylläpidossa huomioidaan jään kantavuus, kosteus sekä yleinen säätilanne.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että latu ei ole olemassa joka talvi eikä koko talvea. Tarkista tilanne ennen lähtöä, äläkä oleta ladun olevan ajettuna sen perusteella, että se on kartalla.

Kahdenkymmenenyhdeksän kilometrin latu järven jäällä on maisemallisesti aivan eri kokemus kuin metsälatu: näkymä on auki koko matkan, mutta myös tuuli.

Kaatialan louhos sijaitsee Lentilässä lähellä Alavuden ja Kuortaneen rajaa, osoitteessa Louhostie 339.

Louhos on kirkasvetinen, ja se on tuttu paikka kahdelle eri harrastajaryhmälle: sukeltajille ja malminharrastajille. Kävijöitä arvioidaan olevan vuosittain useita tuhansia.

Yhdistelmä on looginen. Vanha kivilouhos täyttyy pohjavedellä, joka on kirkasta, koska siinä ei ole humusta eikä juuri planktonia — juuri sitä sukeltajat etsivät. Samaan aikaan louhoksen kivissä ja kaivosjätteessä on mineraaleja, joita ei muualta löydy.

Louhoksella on kota, mutta muista, että vanha louhos on jyrkkäreunainen ja syvä. Sukeltaminen vaatii asianmukaisen koulutuksen ja parin.

Rumavuoren näkötorni pystytettiin vuonna 2005, ja sen korkeus on 20 metriä. Ylös noustaan metallitikkaita pitkin, ja selkeällä säällä näkymä kantaa kauas.

Metallitikkaat portaiden sijaan on olennainen tieto: nousu vaatii käsivoimaa ja päättäväisyyttä, eikä se sovi kaikille. Kahdenkymmenen metrin tikasnousu on korkeampi kuin useimmat näkötornit.

Kohteessa noudatetaan roskatonta retkeilyä, eli omat roskat viedään pois.

Jäkälämäen kota sijaitsee Kuortaneen korkeimmalla kohdalla, 204 metrin korkeudessa merenpinnasta, aivan Kuortaneen, Lehtimäen ja Töysän rajapyykin tuntumassa.

Kahtasataaneljää metriä ei pidä verrata Lapin tuntureihin vaan Etelä-Pohjanmaan lakeuteen: seudun maasto on pääosin alle sadan metrin korkeudella, joten ero ympäristöön on suuri.

Paikalle pääsee kävellen, pyöräillen tai suksilla Valkealammen reitistöä pitkin — eli kohde on saavutettavissa ympäri vuoden.

Isonvihan ja Suomen sodan muistomerkki muistaa taistelua, joka käytiin Kuhan kyläaukealla 31. elokuuta 1808.

Kyseessä oli yksi Suomen sodan taisteluista, ja Venäjän joukkojen ylipäällikkönä toimi kreivi Kamenski. Suomen sota päätti Ruotsin vallan Suomessa, ja Etelä-Pohjanmaan taistelut kesällä 1808 olivat sen ratkaisevaa vaihetta.

Muistomerkki kattaa kaksi eri aikakautta — isonvihan ja Suomen sodan — eli se muistaa sadan vuoden välein tapahtuneita miehityksiä samalla kivellä.

Kuortaneen kirkko valmistui vuonna 1777, ja sen rakensi Antti Hakola. Kirkko on seurakunnan järjestyksessään toinen: lähes samalla paikalla oli aiemmin vuonna 1654 rakennettu tornillinen pitkäkirkko.

Hakola kuului pohjalaisiin kirkonrakentajiin, joiden työ määritti koko maakunnan kirkkokuvan 1700-luvulla. Kirkko sijaitsee osoitteessa Kirkkotie 23.

Kortesmäen ulkoilureitti on 3,2 kilometriä, josta valaistua kilometri, ja sillä on peräti seitsemän taukopaikkaa. Reitti on maksuton, ja Kortesmäen ympärille rakennetaan yhtenäistä ulkoilureittiä.

Rantareitti Kirkkotiellä on kunnan ylläpitämä. Huomaa yksi rajoitus: pyöräily ei ole suositeltavaa pitkoksen kohdalla.

Ampumaradan ulkoilu- ja hiihtomaasto on 10 kilometriä, josta valaistua 3,2 kilometriä, ja siinä on molempien hiihtotapojen urat sekä käymälä.

Ilkka-Areenan tekonurmipohjainen kenttäalue on jaettu kahteen osaan, joita voidaan vuokrata yksittäin tai koko halli kerralla. Päädyssä on erillinen verryttelyalue.

• Järvilatu riippuu jäätilanteesta — tarkista aina ennen lähtöä.
• Louhos on syvä ja jyrkkäreunainen; sukellus vaatii koulutuksen ja parin.
• Näkötorniin noustaan metallitikkaita — nousu ei sovi kaikille.
• Rantareitin pitkososuudella pyöräily ei ole suositeltavaa.
• Retkikohteissa noudatetaan roskatonta retkeilyä.