Mynämäki kuuluu Varsinais-Suomen maakuntaan. Mynämäessä on kartalla 76 kohdetta 27 kategoriassa. Eniten kartalla on urheilu ja liikunta (24), luonto (17) ja kulttuuri ja historia (10). Keskustasta lyhin matka on Mynämäen kirkko (0.0 km) ja pisin Lammenrahkan luontopolku (22.8 km); mediaanietäisyys on 6.6 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat lintutornit (5) – niitä on 5,2-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Mynämäki on 7 515 asukkaan kunta Varsinais-Suomessa, ja sen 520 neliökilometrillä on kartalla 76 kohdetta. Nähtävyyksiä on kahdeksan, koskia seitsemän, kuntosaleja ja jalkapallokenttiä kuusi kumpiakin ja lintutorneja viisi.
Mynämäki on Suomen vanhinta asutusaluetta, ja se näkyy asiakirjoissa: kunnan kartanoiden historia alkaa 1200-luvulta.
Saaren kartano sijaitsee Mietoisten Saaren kylässä Mietoistenlahden rannalla.
Kartano mainitaan ensi kerran Turun tuomiokirkon mustassakirjassa vuonna 1295, kun Ison-Saaren tila siirtyi Turun piispalle.
Turun tuomiokirkon Mustakirja on Suomen keskiajan tärkein asiakirjakokoelma — kirjuriluettelo kirkon omaisuudesta, lahjoituksista ja oikeuksista. Siinä mainitseminen vuonna 1295 tarkoittaa, että tila oli olemassa ja merkittävä jo silloin.
Seitsemänsataakolmekymmentä vuotta dokumentoitua historiaa on Suomen oloissa poikkeuksellisen pitkä ketju. Vain harvasta suomalaisesta rakennuspaikasta on kirjallista tietoa 1200-luvulta.
Lehtisten kartano Mynäjoen varrella on nuorempi mutta yhtä hyvin dokumentoitu. Ensimmäinen tunnettu omistaja oli vuonna 1583 kuollut valtaneuvos Herman Pietarinpoika Fleming, joka osti vuonna 1575 seitsemän maatilaa Tiirolan, Uhlun ja Rantavakkisten kylistä.
Seitsemän tilan ostaminen kerralla kertoo, miten kartanot syntyivät: ne koottiin ostamalla talonpoikaistiloja yhteen. Flemingit olivat Ruotsin valtakunnan mahtisukuja, ja valtaneuvos oli kuninkaan lähin neuvonantajapiiri.
Mietoisten kirkon vanhinta esineistöä ovat noin 1500-luvun koivupuinen krusifiksi ja 1200-luvun hiekkakivinen kasteallas, jotka lienevät Hietamäen kappelista.
Kahdeksansataa vuotta vanha kivinen kasteallas on Suomen vanhinta säilynyttä kirkkoesineistöä. Hiekkakivi oli keskiajalla arvokas materiaali, joka piti tuoda kaukaa — Suomen kallioperä on graniittia, joka on liian kovaa hienoon veistoon.
Koivupuinen krusifiksi on niin ikään harvinaisuus: puiset kirkkoveistokset ovat palaneet, lahonneet tai hävitetty uskonpuhdistuksessa, ja 1500-luvulta säilyneitä on vähän.
Esineet ovat siis vanhempia kuin kirkko, jossa ne nyt ovat — ne on siirretty aiemmasta kappelista. Kirkon ensimmäiset urut hankittiin 1860 ja korvattiin uusilla 1973.
Karjalan kirkko määriteltiin Museoviraston vuoden 2009 inventoinnissa valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Alttaritaulu on ilmeisesti 1700-luvulta ja tuntemattoman taiteilijan tekemä, ja urut rakensi K. G. Wickström vuonna 1894.
Aarlahden uimaranta sijaitsee Aarlahden virkistysalueella, ja siellä on palvelu, joka on Suomessa harvinaistunut.
Alueella on kaikille avoin sauna touko-syyskuun ajan, ja sen voi lämmittää tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin kello 12–20.
Yleinen, kaikille avoin uimarantasauna on 1900-luvun kuntapalvelu, jollaisia on jäljellä vähän. Sen idea on yksinkertainen: uimaranta ilman saunaa on kesäpäivän paikka, uimaranta saunan kanssa on koko illan paikka.
Ilmoitetut lämmityspäivät ja kellonajat ovat olennaista tietoa. Sauna ei ole aina lämmin, vaan se lämmitetään kolmena päivänä viikossa — ja saunan sulkeuduttua syyskuussa ranta on pelkkä uimapaikka.
Asemanseudun luontopolku on neljän kilometrin viitoitettu reitti, jolla on kaksi taukopaikkaa. Käyttö on maksutonta.
Reitti vie kolmeen erilaiseen kohteeseen: Linnavuorelle, Kurasmäen tammimetsän lehtojensuojelualueelle ja Rauasvuorelle.
Tammimetsä on Varsinais-Suomen erikoisuus. Tammi kasvaa Suomessa vain lounaisrannikolla, ja se on siellä pohjoisimmalla levinneisyysalueellaan koko Euroopassa. Lehtojensuojelualue tarkoittaa, että metsä on suojeltu nimenomaan rehevän lehtoluontonsa vuoksi.
Linnavuori on muinaislinnan paikka — rautakautinen pakopaikka tai puolustusvarustus korkealla kalliolla. Yhdellä neljän kilometrin lenkillä siis nähdään muinaishistoriaa ja Suomen harvinaisinta metsätyyppiä.
Mynämäen Urheilukeskus on monipuolinen kokonaisuus. Siellä on 18-väyläinen frisbeegolfrata, 8-ratainen yleisurheilukenttä ja nurmipintainen jalkapallokenttä sekä lisäksi hiekkapintainen kenttä, jota käytetään jalkapallossa ja pesäpallossa.
Mynämäen yleisurheilukenttä on 100 × 70 metriä nurmea, sisärata 400 metriä, kaksi pituushyppypaikkaa ja kahdeksan juoksurataa. Kenttä on vuodelta 1974 ja peruskorjattu 2013.
Kahdeksan rataa on kilpailukenttien mitoitus — kuusi riittää useimpiin kilpailuihin, kahdeksan mahdollistaa isommat kisat. Kaksi pituushyppypaikkaa tarkoittaa, että kaksi sarjaa voi hypätä yhtä aikaa.
Peruskorjaus 2013 on tärkeä tieto: 1970-luvulla rakennettu kenttä on käytännössä uusittu, joten pinnat ovat nykyaikaiset.
Kartalla on 76 kohdetta Mynämäessä, 27 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Nähtävyydet (8), Kosket ja vesiputoukset (7), Kuntosalit (6). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.
Laurin koulun minikoripallokenttä on 27 × 16 metriä asfalttia koulun pihalla. Käyttö on maksutonta ja paikka on päiväsaikaan koulujen käytössä.
Kentän valaistus tulee pihavalaistuksesta — eli varsinaista kenttävalaistusta ei ole, mutta pihalamput riittävät iltapeliin. Rehellinen merkintä, joka kertoo mitä odottaa.
Pyhän koulun luistelukenttä on 52 × 30 metriä kivituhkaa ja valaistu. Kenttä on vuodelta 1978 ja maksuton.
Lemmi-Caravan Caravantiellä on matkailuajoneuvoille suunnattu leirintäkohde.