Nähtävyydet ja kohteet Pihtiputaalla

Pihtipudas on 3 739 asukkaan kunta Keski-Suomessa, ja sen 1 075 neliökilometrillä on kartalla 130 kohdetta. Koskia on 20, laavuja 18, hiihtolatuja 15 ja ulkokuntoilupaikkoja 14.

Pihtipudas tunnetaan koko Suomessa sanonnasta, jossa asia selitetään niin, että Pihtiputaan mummokin ymmärtää. Kunnan oma kartta on kuitenkin kaikkea muuta kuin yksinkertainen — siellä on kohteita, joita ei löydy muualta.

Suurijärven autio- ja varaustuvan käyttö on maksutonta, ja varustelu on poikkeuksellinen.

Paikalla on tulipaikka ja puucee, puuvarasto ja aitta — ja lisäksi rantasauna, laituri ja soutuvene.

Tämä on kartan mittakaavassa harvinaista. Useimmissa autiotuvissa on tulipaikka ja käymälä; sauna ja vene ovat vuokramökkien varustelua. Maksuton tupa, jossa on molemmat, tarkoittaa käytännössä mökkilomaa ilman vuokraa.

Ylläpito tapahtuu yhteistyössä Alvajärven Maamiesseuran kanssa. Se selittää tason: kylätoiminta pitää paikkaa yllä, ja siksi varustelu on parempi kuin viranomaisylläpidossa yleensä. Vastuu on käyttäjällä — puut on jätettävä seuraavalle ja paikka siivottava.

Kärväskylän hiihtolatu on 3,9 kilometriä pitkä perinteisen hiihtotavan latu, ja sen ylläpitäjäksi on merkitty nimeltä yksi henkilö, Veijo Koljonen. Rekisterissä on jopa päivätty kuntoilmoitus: latu on ajettu ja hiihdettävässä kunnossa.

Nimetty ylläpitäjä ja päivätty kuntotieto ovat pienen kunnan latuverkoston todellisuus. Latu ei ole kaupungin liikuntatoimen tuote vaan yhden ihmisen työtä, ja siksi sen kunto myös ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Ritovuoren valaistu latu on toisenlainen: viisi kilometriä, sekä perinteisen että luisteluhiihdon urat, käymälä ja ulkokuntoilulaitteet. Käyttö on maksutonta.

Koliman hiihtolatu Niemenharjuntiellä on rekisteröidyn yhdistyksen omistama perinteisen hiihtotavan latu, jonka varrella on yksi taukopaikka.

Koliman rantaraitti on 1,4 kilometriä kivituhkaa, ja se kulkee rannassa Putaanlahden Natura-suojelualueen kupeessa Putaanportissa. Käyttö on maksutonta.

Kivituhkapintainen raitti Natura-alueen vieressä on hyvä ratkaisu: kulku ohjautuu pois herkältä alueelta, mutta maisema on silti nähtävissä.

Louhurannan luontopolku on kilometrin mittainen. Louhurannan luonnonsuojelualue on noin kahdeksan hehtaarin laajuinen lehtometsä ja rantalouhikko.

Lehtometsä on Suomen rehevin metsätyyppi ja Keski-Suomessa harvinainen — havumetsävaltaisessa maisemassa kahdeksan hehtaarin lehto on selvä poikkeus. Rantalouhikko taas on kivikkoa, joka on syntynyt kallion rapautumisesta ja jään työstä.

Kilometrin polku riittää kahdeksan hehtaarin alueeseen: kohde katsotaan läpi, ei ohitse.

Niemenhäikän uimaranta on pieni mutta täysin varusteltu: pukukopit, puucee, veneenlaskuluiska, pieni laituri ja hyppytorni. Käyttö on maksutonta.

Hyppytorni pienellä uimarannalla on nykyään harvinaisuus — moni kunta on purkanut torninsa vastuukysymysten takia. Veneenlaskuluiska samassa paikassa tarkoittaa, että ranta palvelee myös kalastajia ja veneilijöitä.

Niemenharjun Matkailukeskus on Pihtiputaan tunnetuin matkailukohde, ja se on tehnyt selvän valinnan koiranomistajien suhteen: ravintolaan saa tuoda koiran mukanaan, ja pihalta löytyy iso koirapuisto.

Koira ravintolaan ja oma koirapuisto ovat yhdistelmä, joka ratkaisee autolla matkustavan koiranomistajan ongelman: koiraa ei tarvitse jättää autoon tauon ajaksi.

Modernit mökit sijaitsevat karavaanarialueella ja niitä vuokrataan kesäkaudella. Karavaanarialueen palvelurakennus on rakennettu lammen rannalle.

Pihtiputaan kirkon vaiheet alkoivat vuonna 1780, jolloin pihtiputaalaiset saivat Porvoon hiippakunnan tuomiokapitulilta luvan rakentaa hautausmaansa yhteyteen rukoushuoneen.

Kirkkoa alettiin rakentaa talkoovoimin kirkonrakentaja Simon Silvénin johdolla. Talkoorakentaminen ammattimaisen kirkonrakentajan johdolla oli 1700-luvun tavallinen malli: pitäjä antoi työn ja puut, mestari toi osaamisen.