Nähtävyydet ja kohteet Reisjärvellä

Reisjärvi on 2 598 asukkaan kunta Pohjois-Pohjanmaalla, ja sen 474 neliökilometrillä on kartalla 55 kohdetta. Koskia on 12, jalkapallokenttiä kuusi, laavuja viisi sekä jäähalli- ja luistelupaikkoja neljä.

Reisjärven halki kulkee yksi Suomen tunnetuimmista kaukovaellusreiteistä.

Peuran polun Reisjärven osuus on 20 kilometriä pitkä, ja reitin leveys on yksi metri. Reitti on valtion omistama ja maksuton, ja se on ajoitettu vuoteen 1983.

Peuran polku on Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan halki kulkeva kaukovaellusreitti, ja se on nimetty metsäpeuran mukaan. Reitti kulkee alueella, jolla metsäpeurakanta elää — laji, joka hävisi Suomesta 1900-luvun alussa ja palasi Kainuun ja Suomenselän kautta.

Metrin leveys kertoo, millainen reitti on: se on polku, ei väylä. Kaksi ihmistä ei mahdu kävelemään rinnakkain, eikä reitille pääse pyörällä tai lastenvaunuilla.

Kahdenkymmenen kilometrin osuus on kokonaisen päivän matka. Peuran polku on kokonaisuudessaan huomattavasti pidempi, ja Reisjärven osuus on osa sitä — reitti jatkuu naapurikuntiin.

Yli neljäkymmentä vuotta vanha valtion reitti on Suomen retkeilyreitistön perusrakennetta: 1980-luvun alku oli aikaa, jolloin pitkiä vaellusreittejä merkittiin järjestelmällisesti.

Iso-Hiisijärven polku on 1,4 kilometriä pitkä, ja se on polku Iso-Hiisijärven vuokratuvalle. Kohde on rakennettu vuonna 2021.

Suolla polulla on pitkospuut.

Vuokratupa on maksullinen ja etukäteen varattava tupa, joka on varausaikana vain varaajan käytössä. Se on eri asia kuin autiotupa, joka on kaikille avoin.

Reilun kilometrin polku tuvalle on hyvä mitta: matka on kannettavissa varusteiden kanssa mutta riittävän pitkä, että tupa on rauhassa.

Vuonna 2021 rakennettu polku on tuore — pitkospuut ovat hyvässä kunnossa, mikä ei ole itsestäänselvyys suoreiteillä.

Reisjärven kirkko on pitäjän toinen kirkko: ensimmäinen pystytettiin jo 1620-luvulla.

Vuosikymmen kertoo paljon. 1620-luku oli Ruotsin suurvalta-ajan alkua, jolloin kirkollista hallintoa laajennettiin järjestelmällisesti sisämaahan. Kirkon rakentaminen tarkoitti, että alueella oli riittävästi asutusta oman seurakunnan perustamiseksi.

Edeltäjä oli suorakaiteen muotoinen eikä siinä ollut tornia.

Tornittomuus oli 1600-luvun puukirkoissa tavallista: kellot ripustettiin erilliseen tapuliin, eikä tornia tarvittu. Suorakaiteen muoto taas oli yksinkertaisin ja halvin rakentaa.

Vanhan paikalle nousi uusi kirkko Anton Wilhelm Arppen suunnitelmien mukaan.

Uuden kirkon rakentaminen vanhan paikalle on Suomessa tavallista ja merkityksellistä: kirkonmäki on pyhitetty paikka, jolla on hautausmaa, eikä sitä siirretä ilman painavaa syytä.

Petäjämäen ulkoilukeskuksen frisbeegolfrata on 18-väyläinen ja 1 488 metriä pitkä, tekonurmiheittopaikoilla ja maksuttomana. Radalla on jonkin verran korkeuseroja, ja se on peruskorjattu vuonna 2017.

Räisälänmäen frisbeegolfrata on 16-väyläinen ja 1 130 metriä pitkä, maastoltaan tasainen.

Radalla on käytäntö, joka kannattaa tietää: rata on yleisessä käytössä, mutta oppilaitoksen oma käyttö on etusijalla.

Merkintä on rehellinen ja hyödyllinen. Rata sijaitsee oppilaitoksen alueella, ja opetuskäyttö menee vapaa-ajan pelaamisen edelle. Käytännössä se tarkoittaa, että arkipäivisin rata voi olla varattu.

Kuusitoista väylää on epätavallinen määrä — kilpailumitta on 18. Se kertoo, että rata on rakennettu maaston ja tontin ehdoilla eikä kaavan mukaan.

Petäjämäen latu on 5,3 kilometriä, ja koko matka on valaistu. Ladulla on kaksi taukopaikkaa, ja se on vuodelta 1989.

Yli viisi kilometriä täysin valaistua latua 2 598 asukkaan kunnassa on merkittävä perusrakenne — se kattaa arki-illan lenkin kokonaan.

Kaksi taukopaikkaa viiden kilometrin ladulla on tiheästi. Se tekee ladusta toimivan myös lasten kanssa ja pidemmällä oleskelulla.

Latu ja 18 väylän frisbeegolfrata sijaitsevat samassa ulkoilukeskuksessa, joten sama alue palvelee kesällä ja talvella.

Leppälahden jalkapallokenttä on 110 × 60 metriä nurmea ja vuodelta 1997.

Sadankymmenen metrin pituus on hieman enemmän kuin kansainvälinen 105 metriä — kenttä on siis täysimittainen ja väljä.

Niemenkartanon pallokenttä on selvästi pienempi, 80 × 35 metriä kivituhkaa, ja se on rakennettu vuonna 1991.

Kahdeksankymmenen metrin kenttä on junioreiden ja koululiikunnan mitta. Kaksi eri kokoista kenttää kattaa sekä aikuisten pelit että lasten harjoittelun.

Molemmat ovat päiväsaikaan koulujen käytössä.

Niemenkartanon alue on kunnan liikuntakeskittymä, ja kaikki sen kohteet on rakennettu 1990-luvun alussa.

Niemenkartanon kuntosali on 90 neliötä ja vuodelta 1990. Paikka on päiväsaikaan koulujen käytössä.

Niemenkartanon luistelukenttä on 34 × 25 metriä kivituhkaa ja vuodelta 1991.

Kolmenkymmenenneljän metrin jää on pieni mutta riittävä luisteluun ja lasten peliin — se ei ole kaukalo vaan avoin jää.

Kuntosali, luistelukenttä ja pallokenttä samalla alueella, kaikki 1990–1991 rakennettuja, kertovat yhdestä hankkeesta: kunta rakensi liikuntakeskuksensa kerralla.

Reisjärven yleisurheilun harjoitusalueella on yleisurheilun suorituspaikkoja, kiertävä juoksurata ja juoksusuora. Kentän mitat ovat 105 × 45 metriä.

Erillinen juoksusuora kiertävän radan lisäksi on hyödyllinen: pikajuoksun harjoittelu tehdään suoralla, eikä kaarteita tarvita.

Merkintä harjoitusalueeksi kertoo, ettei kenttä täytä kilpailukentän vaatimuksia — mutta harjoitteluun ja koululiikuntaan se riittää.

• Peuran polku on metrin levyinen polku — ei sovi pyörälle tai lastenvaunuille.
• Iso-Hiisijärven tupa on vuokratupa; varaa etukäteen.
• Räisälänmäen radalla oppilaitoksen käyttö on etusijalla.
• Koulujen kentät ja kuntosali ovat päiväsaikaan koulujen käytössä.
• Kirkko on toimiva seurakuntatila; aukiolot vaihtelevat.