Kinnula kuuluu Keski-Suomen maakuntaan. Kinnulassa on kartalla 38 kohdetta 14 kategoriassa. Eniten kartalla on luonto (14), retkeily (13) ja urheilu ja liikunta (5). Keskustasta lyhin matka on Uimahalli Heikinhalli (0.1 km) ja pisin Pitkäjärven laavu (17.6 km); mediaanietäisyys on 7.7 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat vesiputoukset & kosket (13) ja laavut & autiotuvat (8) – niitä on 3,0-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Kinnula on 1 523 asukkaan kunta Keski-Suomessa, ja sen 460 neliökilometrillä on kartalla 38 kohdetta. Koskia ja vesiputouksia on 13, laavuja kahdeksan, jalkapallokenttiä kolme sekä hiihtolatuja ja vaellusreittejä kaksi kumpiakin.
Kahdeksan laavua ja kolmetoista koskea kertovat, että Kinnula on retkeilykunta. Sen tärkein reitti ei kuitenkaan ole päämäärä vaan yhdystie.
Nielujärven polku on kymmenen kilometriä pitkä, ja se on rakennettu vuonna 2001.
Reitin tehtävä on kirjattu selvästi: se yhdistää Peuranpolun pohjoisesta Koirajoen polkuun etelässä.
Peuranpolku on Keski-Suomen ja Pohjanmaan halki kulkeva kaukovaellusreitti, joka on nimetty metsäpeuran mukaan. Se on satojen kilometrien mittainen reitistö, jota kuljetaan useassa päivässä.
Yhdyspolku on tällaisen reitistön aliarvostetuin osa. Se ei ole itsessään elämyksellinen määränpää, mutta ilman sitä reitit olisivat erillisiä pätkiä.
Kymmenen kilometrin yhdysosuus tarkoittaa käytännössä, että vaeltaja voi kulkea Peuranpolulta Koirajoen polulle poistumatta merkityltä reitiltä. Se muuttaa kahden reitin summan verkostoksi.
Päiväretkeläiselle kymmenen kilometriä on hyvä matka: noin kolmen tunnin kävely maastossa, tai edestakaisena viiden kilometrin lenkki.
Nielujärven lintutorni on rakennettu vuonna 1997, ja käyttö on maksutonta.
Kohteesta on kirjattu käytännön tieto, joka kannattaa lukea: lintutornin läheisyydessä, 300 metriä etelään, sijaitsee laavu.
Lintutorni ja laavu kolmensadan metrin päässä toisistaan on toimiva pari. Lintutornissa ei ole mukava viettää tuntikausia — se on tuulinen, kylmä ja ahdas. Laavu antaa paikan, jossa voi keittää kahvit ja lämmitellä havaintojen välissä.
Hirvaankierroksen kota on samalla alueella Nielujärventien varrella.
Lintutornissa käynti kannattaa ajoittaa. Parhaat havainnot tehdään keväällä muuttoaikaan huhti–toukokuussa ja aamuvarhaisella, jolloin linnut ovat aktiivisimmillaan ja vesi tyyni.
Kiikarit ovat välttämättömät. Ilman niitä järvellä olevat linnut ovat pelkkiä pisteitä, eikä tornista ole hyötyä.
Torni kannattaa lähestyä rauhallisesti ja hiljaa. Vesilinnut lähtevät liikkeelle äänestä helpommin kuin näköhavainnosta.
Kinnulan frisbeegolfrata on 18-väyläinen ja 1 974 metriä, heittopaikat tekonurmea ja käyttö maksutonta. Rata on rakennettu vuonna 2010 ja sittemmin peruskorjattu.
Radasta on kirjattu kaksi vastakkaiselta kuulostavaa tietoa: kohde on valaistu, mutta ei talvikäytössä.
Yhdistelmä on käytännössä johdonmukainen. Valaistus palvelee syksyn ja kevään iltoja, jolloin pimeys tulee aikaisin mutta maa on sula. Talvella lumi peittää korit ja väylät, kiekot katoavat hankeen, eikä rataa voi pelata valaistuksesta huolimatta.
Merkintä on siis palvelus pelaajalle: valaistu rata houkuttelisi kokeilemaan talvellakin, ja tieto säästää turhalta matkalta.
Radalla on paljon korkeuseroja, mikä muuttaa pelin luonteen. Alamäkeen heitetty kiekko lentää selvästi pidemmälle kuin arvaisi, ylämäkeen taas pysähtyy nopeasti.
Vajaan kahden kilometrin rata 18 väylällä tarkoittaa keskimäärin 110 metrin väyliä — hieman tavallista harrasterataa pidempiä.
Ulkoilualueen latu on maksuton, ja siinä on sekä perinteisen hiihtotavan ura että luisteluhiihtoura. Latu on vuodelta 1987.
Lenkkien pituudet on kirjattu: 2 kilometriä, 3 kilometriä ja 5 kilometriä.
Rekisterin kokonaispituudeksi on merkitty neljä kilometriä, mikä on ristiriidassa viiden kilometrin lenkin kanssa. Merkinnät kannattaa siis lukea suuntaa-antavina — käytännössä ladulla on kolme eri mittaista lenkkiä ja pisin niistä on noin viisi kilometriä.
Kolmen lenkin porrastus on hyvin mitoitettu. Kahden kilometrin lenkki on lasten ja aloittelijan matka, kolme kilometriä on arki-iltalenkki ja viisi kilometriä harjoittelumatka.
Molempien hiihtotapojen urat vaativat leveämmän pohjan ja kalliimman latukoneen kuin pelkkä perinteinen ura. Se on 1 523 asukkaan kunnassa merkittävä panostus.
Kinnulan kirkon alttaritaulun Jeesuksen ylösnousemus maalasi Esko Töyrylä vuonna 1950.
Urkujen tilanne on kirjattu poikkeuksellisen ajankohtaisena: 11-äänikertaiset urut valmisti Kangasalan urkutehdas vuonna 1964, ja ne on päätetty korvata uusilla.
Kuudenkymmenen vuoden ikä on urkujen elinkaaressa se vaihe, jossa perusteellinen korjaus tai uusiminen tulee eteen. Ilmalaatikot, nahkatiivisteet ja koneisto kuluvat, ja jossain vaiheessa korjaaminen maksaa yhtä paljon kuin uusi soitin.
Yhdentoista äänikerran soitin on maaseurakunnan kirkoksi pieni mutta riittävä virsisäestykseen.
Kirkon korjaushistoriasta on kirjattu kaksi ajankohtaa: vuoden 1916 korjauksen suunnitteli Yrjö Sadeniemi, ja toinen korjaus tehtiin vuonna 1974.
Se, että 1916 korjaukselle on nimetty suunnittelija, kertoo hankkeen luonteesta: kyse ei ollut pelkästä huollosta vaan arkkitehdin suunnittelemasta muutoksesta.
Kinnulan helluntaiseurakunta toimii osoitteessa Rikantie 14.
Uimahalli Heikinhalli sijaitsee osoitteessa Jääjoentie 2.
Uimahalli alle 1 600 asukkaan kunnassa on merkittävä palvelu. Uimahallit ovat kalliita ylläpitää: vesi on lämmitettävä, ilmanvaihto on tehokas ja henkilökuntaa tarvitaan aina, kun allas on auki.
Käytännössä se tarkoittaa, että halli palvelee myös naapurikuntien asukkaita — Keski-Suomen pohjoisosassa välimatkat ovat pitkiä, ja lähin vaihtoehto voi olla kymmenien kilometrien päässä.
Uimahallin olemassaolo vaikuttaa suoraan siihen, opitaanko kunnassa uimaan. Koulujen uimaopetus vaatii altaan, ja ilman sitä opetus jää kesän uimarantojen varaan.
Aukioloajat ja maksut kannattaa tarkistaa etukäteen — pienten kuntien hallit ovat usein auki rajatuin vuoroin.
Kinnulan kahdeksasta laavusta osa on merkitty kartalle nimellä ja sijainnilla.
Pitkäjärven laavu sijaitsee Pitkäjärvellä ja Ahvenlammen laavu Koirasalmentien varrella.
Laavu on kolmiseinäinen katos, jonka avoin sivu käännetään tulipaikkaa kohti. Se suojaa sateelta ja tuulelta mutta ei pidä lämpöä — talviyöpyminen vaatii kunnon makuupussin ja kokemusta.
Laavujen ylläpito perustuu siihen, että käyttäjät toimivat oikein: roskat viedään pois, puita jätetään seuraavalle ja tuli sammutetaan kunnolla.
Kahdeksan laavua 460 neliökilometrin alueella tarkoittaa taukopaikkaa harvakseltaan mutta kattavasti — retkeä suunnitellessa etäisyydet kannattaa tarkistaa kartalta etukäteen.
Muholan jalkapallokenttä on 105 × 50 metriä nurmea ja vuodelta 1998.
Sadanviiden metrin pituus on täysimittaisen jalkapallokentän maksimimitta, mutta 50 metrin leveys on selvästi vaadittua kapeampi — virallinen leveys on 64–68 metriä.
Kapea ja pitkä kenttä muuttaa pelin: laitapeli katoaa ja peli pakkautuu keskelle. Se on tavallinen ratkaisu, kun kenttä on tehty sille paikalle, joka oli käytettävissä.
Kartalla on 38 kohdetta Kinnulassa, 14 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Vesiputoukset & kosket (13), Laavut & autiotuvat (8), Jalkapallokentät (3). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.