Kyyjärvi kuuluu Keski-Suomen maakuntaan. Kyyjärvellä on kartalla 29 kohdetta 18 kategoriassa. Eniten kartalla on urheilu ja liikunta (10), retkeily (9) ja luonto (4). Keskustasta lyhin matka on Tuliharjun pyöräilyreitin opastuspiste (0.2 km) ja pisin Lapin Sormi (10.7 km); mediaanietäisyys on 1.1 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat laavut & autiotuvat (5) – niitä on 2,3-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Kyyjärvi on 1 174 asukkaan kunta Keski-Suomessa, ja sen 448 neliökilometrillä on kartalla 29 kohdetta. Laavuja on viisi, jalkapallokenttiä kolme sekä kirkkoja, pyöräilyreittejä ja ulkokuntoilupaikkoja kaksi kutakin.
Kunnan ulkoilupaikat on koottu yhdelle alueelle, ja sitä on rakennettu järjestelmällisesti viime vuosina.
Harsun kuntoportaat Harsunkankaantie 60:ssä ovat puiset, maksuttomat ja rakennettu vuonna 2019. Portaat ovat kunnan omistamat ja kunnan liikuntatoimen ylläpitämät.
Kuntoportaat ovat tehokkain yksittäinen kestävyysharjoituspaikka, jonka kunta voi rakentaa. Nousu kuormittaa reisiä ja pakaroita ja nostaa sykkeen nopeasti, eikä laitteita tarvita.
Puurakenteinen portaikko on talvella liukas, ellei sitä hiekoiteta — pakkassäällä kannattaa varautua.
Harsunkankaan laavu on siirretty samaan paikkaan, ja siitä on kirjattu tarkka tilanne: uusi sijainti kuntoportaiden lähellä — penkit, tulipaikka ja puuliiteri valmiina. Kohteessa on käymälä, ja käyttö on maksutonta.
Laavun siirtäminen kuntoportaiden viereen on toiminnallisesti järkevä ratkaisu. Yksi paikoitusalue, yksi käymälä ja yksi ylläpidettävä alue palvelevat sekä kuntoilijaa että retkeilijää.
Puuliiteri valmiina on laavukohteessa se yksityiskohta, joka ratkaisee käytön. Ilman puita tulipaikka on koriste.
Harsunkangas–Oikari-monikäyttöreitti on kymmenen kilometriä pitkä hakepintainen reitti, jonka varrella on kaksi taukopaikkaa. Reitti on rakennettu vuonna 2025.
Vuonna 2025 valmistunut reitti on kunnan uusin ulkoilurakenne — käytännössä vasta käyttöön otettu.
Monikäyttöreitti tarkoittaa reittiä, joka palvelee useaa liikkumismuotoa: kävelyä, juoksua ja maastopyöräilyä. Se edellyttää leveämpää pohjaa kuin pelkkä polku ja sitä, ettei reitillä ole portaita tai jyrkkiä kalliokohtia.
Hakepohja on monikäyttöreitille hyvä valinta. Se joustaa jalan alla, kestää pyörän renkaan eikä muutu mudaksi sateella — mutta se vaatii täydennystä muutaman vuoden välein, koska hake maatuu.
Kymmenen kilometriä on kolmen tunnin kävely tai tunnin maastopyöräilylenkki.
Kyyjärvi DiscGolfPark on 22-väyläinen ja 2 463 metriä pitkä, ja radalla on paljon korkeuseroja. Heittopaikat ovat tekonurmea, rata on vuodelta 2014 ja käyttö on maksutonta.
Kaksikymmentäkaksi väylää on Suomen mittakaavassa poikkeuksellinen määrä — vakiokoot ovat 9 ja 18. Alle 1 200 asukkaan kunnassa se tarkoittaa yhtä väylää jokaista 53 asukasta kohti.
Kahden ja puolen kilometrin rata 22 väylällä tarkoittaa keskimäärin 112 metrin väyliä, eli hieman tavallista harrasterataa pidempiä.
Merkintä ”paljon korkeuseroja” kannattaa lukea ennen lähtöä. Mäkinen rata on fyysisesti raskaampi kiertää, ja heiton arviointi vaikeutuu: alamäkeen kiekko lentää selvästi pidemmälle kuin arvaisi, ylämäkeen se pysähtyy nopeasti.
Täysi 22 väylän kierros mäkisessä maastossa on parin tunnin urakka. Kannattaa varata aikaa enemmän kuin tavalliselle 18 väylän radalle.
Vanha Vitonen -polku on viisi kilometriä pitkä hakepintainen luontopolku, ja käyttö on maksutonta.
Polun tausta on kirjattu selvästi: kyseessä on vanha polkuverkosto, joka hankkeella merkattiin maastoon vuonna 2021.
Nimi viittaa reitin mittaan: vitonen on viiden kilometrin lenkki, ja ”vanha” kertoo, että reitti on ollut olemassa jo pitkään ennen kuin se merkittiin.
Vanhan reitin merkitseminen uudelleen on aliarvostettu ulkoilurakentamisen muoto. Polku on jo maastossa — se on kuljettu auki vuosikymmenten aikana — mutta ilman merkintöjä sitä ei uskalla kulkea kukaan, joka ei tunne aluetta.
Merkinnät, opasteet ja karttaan vieminen muuttavat paikallisten polun kaikkien käytettäväksi. Se on huomattavasti halvempaa kuin uuden reitin rakentaminen.
Hakepinnoite kertoo, että polkua on samalla kunnostettu eikä vain merkitty: hake on tuotu paikalle ja levitetty, mikä tekee pohjasta kuivemman ja tasaisemman.
Viisi kilometriä on hyvä puolentoista tunnin retki.
Kyyjärven kirkko on kunnan ainoa kirkko. Sen ja kellotapulin suunnitteli arkkitehti Veikko Larkas, ja rakensi rakennusmestari Frans Henriksson Perhosta. Kirkko valmistui vuonna 1953.
Suunnittelusta on kirjattu epätavallinen yksityiskohta: suunnittelun apuna käytettiin Värtsilän kirkon piirustuksia.
Toisen kirkon piirustusten hyödyntäminen oli sodan jälkeisessä Suomessa käytännöllinen ratkaisu. Rakennusmateriaaleista oli pulaa, rahaa oli vähän ja rakennettavaa paljon — uuden suunnitelman teettäminen alusta asti oli kallista ja hidasta.
Valmiiden piirustusten käyttäminen pohjana nopeutti prosessia ja alensi kustannuksia. Sama ratkaisu näkyy 1950-luvun kouluissa, seurantaloissa ja asuintaloissa: tyyppipiirustukset olivat aikakauden rakentamisen perusta.
Vuonna 1953 valmistunut kirkko edustaa sodanjälkeistä pelkistettyä rakentamista. Se ei ole koristeellinen, mutta se on rakennettu kestämään.
Kyyjärven helluntaiseurakunnalla on rukousiltoja tiistaisin kello 18 ja tilaisuuksia sunnuntaisin, joissa vuorottelevat sana, ehtoollinen ja vierailevat puhujat.
Toimintaan kuuluu myös ruokajakelu, joka toimii säännöllisesti.
Seurakuntien ruokajakelu on pienissä kunnissa merkittävä sosiaalinen palvelu. Se perustuu kauppojen hävikkiruokaan ja vapaaehtoistyöhön, ja se tavoittaa usein niitä, jotka eivät hakeudu virallisten palvelujen piiriin.
Kartalla on 29 kohdetta Kyyjärvellä, 18 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Laavut & autiotuvat (5), Jalkapallokentät (3), Pyöräilyreitit (2). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.
Kyyjärven koulukeskuksen toimintapuisto on valaistu ja maksuton, ja kohteessa on leikkipaikka. Puisto on vuodelta 2011 ja päiväsaikaan koulujen käytössä.
Valaistu lähiliikuntapaikka on pimeällä kaudella ratkaiseva. Marraskuusta helmikuuhun valaisematon kenttä on käytännössä pois käytöstä koulupäivän jälkeen.
Kirkonkylän jalkapallokenttä on 120 × 70 metriä nurmea ja vuodelta 1989.
Sata kaksikymmentä metriä on jalkapallokentäksi tavallista pidempi: virallinen enimmäismitta on 105 metriä. Ylimääräinen pituus on käytännössä turva-aluetta pelialueen ulkopuolella, tai kenttä on mitattu koko nurmialueen mukaan.
Joka tapauksessa kenttä on täysimittainen ja väljä, ja siihen mahtuu tarvittaessa kaksi pienpelikenttää rinnakkain.
Kalliorannan uimapaikka on vuodelta 1974, ja kohteessa on suihku. Suihku sijaitsee leirintäalueen yhteydessä.
Suihku uimapaikan yhteydessä on harvinaisempi varuste kuin pukukoppi. Se on erityisen hyödyllinen järvivedessä uimisen jälkeen, ja se tekee rannasta käyttökelpoisen myös työmatkan varrella.
Palvelukeskuksen kuntosali on 60 neliötä ja vuodelta 1977.
Kuudenkymmenen neliön sali on pieni: se palvelee muutamaa käyttäjää kerrallaan. Sijainti palvelukeskuksen yhteydessä kertoo käyttötarkoituksesta — sali palvelee myös ikääntyneiden kuntoutusta ja liikuntaryhmiä.
Aukioloajat kannattaa tarkistaa kunnalta, sillä palvelukeskuksen tilat ovat päivisin muussa käytössä.