Pyhäranta kuuluu Varsinais-Suomen maakuntaan. Pyhärannassa on kartalla 30 kohdetta 16 kategoriassa. Eniten kartalla on urheilu ja liikunta (9), vesi ja rannat (8) ja kulttuuri ja historia (6). Keskustasta lyhin matka on Rohdaisten koulun liikuntasali (0.3 km) ja pisin Kukolan leirialue (13.6 km); mediaanietäisyys on 7.2 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat uimarannat ja uimapaikat (7) – niitä on 5,2-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Pyhäranta on 1 930 asukkaan kunta Varsinais-Suomen rannikolla, ja sen 144 neliökilometrillä on kartalla 30 kohdetta. Uimarantoja on seitsemän, jäähalli- ja luistelupaikkoja kolme sekä ampumaratoja, kuntosaleja ja hiihtolatuja kaksi kutakin.
Kunnan liikuntapaikkoja yhdistää kaksi asiaa: frisbeegolfia on poikkeuksellisen paljon, ja moni kohde on kyläyhdistysten varassa.
Kirikallio DiscGolfPark on 19-väyläinen ja 1 448 metriä, ja radalla on jonkin verran korkeuseroja. Rata on rakennettu vuonna 2013 ja peruskorjattu 2021.
Pyhäranta DiscGolfPark on 18-väyläinen ja 1 738 metriä, maastoltaan tasainen. Rata on rakennettu vuonna 2020 ja laajennettu 18-väyläiseksi vuonna 2021.
Yhteensä 37 väylää alle 2 000 asukkaan kunnassa on huomattava määrä. Se tarkoittaa noin yhtä väylää jokaista 52 asukasta kohti.
Radat ovat pelillisesti erilaisia, ja ero on suurempi kuin väylämäärä antaa ymmärtää.
Kirikalliossa on 19 väylää 1 448 metrillä eli keskimäärin 76 metrin väyliä. Ne ovat lyhyitä, mutta korkeuserot tekevät heiton arvioinnista vaikeaa: alamäkeen kiekko lentää pidemmälle kuin luulisi, ylämäkeen lyhyemmälle.
Pyhäranta DiscGolfParkissa väylät ovat keskimäärin 97 metriä ja maasto tasainen. Siellä ratkaisee heiton pituus ja suoruus, ei maaston lukeminen.
Kaksi eriluonteista rataa on pelaajalle parempi kuin kaksi samanlaista: sama päivä voi sisältää kaksi erilaista kierrosta.
Molemmat radat on kunnostettu tai laajennettu vuonna 2021, mikä kertoo, että lajiin on kunnassa panostettu tietoisesti eikä sattumalta.
Pyhärannan seitsemän uimarannan ylläpito jakautuu kolmella eri tavalla, ja se näkyy suoraan rekisterissä.
Varvinrannan uimarannassa on pukutilat, sauna ja laituri, ja käyttö on maksutonta. Ranta on vuodelta 1974.
Ratkaiseva tieto on ylläpitäjä: rantasaunaa ylläpitää Nälkloukkan kyläyhdistys.
Kyläyhdistyksen ylläpitämä maksuton rantasauna on nykyään harvinaisuus. Sauna vaatii puita, siivousta, vesihuoltoa ja vuorojen sopimista — kaikki talkootyötä.
Käyttäjän kannalta se tarkoittaa kahta asiaa. Ensinnäkin vuorot ja lämmitysajat kannattaa tarkistaa yhdistykseltä, sillä sauna ei ole lämmin joka päivä. Toiseksi tilat on jätettävä siistiksi — järjestely jatkuu vain niin kauan kuin käyttäjät toimivat oikein.
Santtion ranta Santtionranta 16:ssa on niin ikään rekisteröidyn yhdistyksen omistama ja ylläpitämä, ja käyttö on maksutonta. Rannalla on laituri, ja se on vuodelta 1978.
Lahdenvainion uimaranta Salinranta 25:ssä on sen sijaan kunnan omistama ja kunnan teknisen toimen ylläpitämä, ja sielläkin on rantasauna. Ranta on vuodelta 1974.
Kolme rantaa kolmella eri ylläpitomallilla kertoo, miten pienen rannikkokunnan palvelut on koottu: osa kunnalta, osa kylistä.
Merenrantakunnassa uimaranta on myös turvallisuuskysymys. Meressä on virtauksia ja pohja muuttuu nopeasti — merkitty uimaranta on aina turvallisempi kuin satunnainen rantakallio.
Pyhärannan Kievarissa on kolmetoista erikokoista kesämökkiä, ja ne on vastikään remontoitu.
Erikokoiset mökit tarkoittavat, että sekä pariskunta että isompi seurue löytävät sopivan — eikä pienen porukan tarvitse maksaa isosta mökistä.
Leirintäpaikoista on kirjattu tarkat käytännöt: matkailuautoille ja -vaunuille paikat löytyvät tasaiselta nurmelta, ja telttailija valitsee paikkansa vapaasti laajalta nurmialueelta.
Tasainen nurmi on vaunupaikkana merkittävä etu. Kalteva paikka tarkoittaa vaunun tasaamista kiiloilla, ja pahimmillaan se vaikuttaa jääkaapin toimintaan.
Telttailijalle on kirjattu vielä yksi käytännön tieto: auton voi ajaa aivan telttapaikalle.
Tämä on pieni yksityiskohta, joka muuttaa retken. Monilla leirintäalueilla auto on jätettävä pysäköintialueelle, ja teltta, patjat, ruoat ja lasten tavarat on kannettava. Kun auton saa ajaa perille, purku vie viisi minuuttia.
Se on erityisen merkityksellistä lapsiperheelle ja iäkkäämmille matkailijoille.
Kirikallion latu on 1,7 kilometriä, ja siinä on sekä perinteisen hiihtotavan ura että luisteluhiihtoura.
Ylläpito on jaettu: latua huoltaa Ihoden Kiri, ja kunnossapidosta vastaa kunnan tekninen toimi.
Työnjako on käytännöllinen ja yleinen. Kunta hoitaa pohjan — raivauksen, ojituksen ja rakenteet — ja seura ajaa ladun sitä mukaa kun lunta tulee.
Latukoneen ajaminen vaatii nopeaa reagointia lumisateen jälkeen, ja se onnistuu paikalliselta seuralta paremmin kuin kunnan työvuorolistalta.
Rohdaisten latu on kaksi kilometriä, ja sen pinta on sahanpuru. Ladulla on molempien hiihtotapojen urat, käyttö on maksutonta ja paikka on päiväsaikaan koulujen käytössä.
Sahanpurupohja on kuntoradan vanha ja toimiva ratkaisu. Se joustaa askeleen alla, kuivuu nopeasti sateen jälkeen ja muodostaa talvella tasaisen pohjan, jolle latu syntyy ohuellakin lumella.
Ominaisuus on Varsinais-Suomen rannikolla ratkaiseva. Meri pitää talvet leutoina, lunta tulee vähän ja se sulaa nopeasti — pohjan laatu määrää hiihtokauden pituuden.
Reilan koulun kaukalo on 56 × 28 metriä hiekkaa, valaistu ja maksuton. Kaukalo on vuodelta 1987 ja päiväsaikaan koulujen käytössä.
Viisikymmentäkuusi kertaa 28 metriä on lähellä virallista jääkiekkokaukalon mittaa (60 × 30), joten Reilassa voi pelata lähes täysimittaista peliä.
Rohdaisten kaukalo Leiritiellä on pienempi: 46 × 23 metriä hiekkaa ja valaistu. Kaukalo on kunnan omistama, mutta ylläpitäjäksi on merkitty yksityinen yhdistys.
Sama malli toistuu siis kaukaloissakin: kunta omistaa rakenteen, yhdistys pitää sen käytössä.
Neljäkymmentäkuusi kertaa 23 metriä on kyläkaukalon mitta. Siinä luistellaan ja pelataan pienpeliä.
Hiekkapohja on molemmissa syy siihen, että jää saadaan aikaan: hiekka jäätyy tasaisesti ja läpäisee veden, joten pinta ei jää epätasaiseksi.
Rohdaisten urheilukentän nurmikenttä on 100 × 55 metriä nurmea, rakennettu 1990 ja peruskorjattu 2008. Paikka on päiväsaikaan koulujen käytössä.
Sata kertaa 55 metriä on täysimittainen jalkapallokenttä. Peruskorjaus vuonna 2008 tarkoittaa, että kentän pohja ja nurmi on uusittu — luonnonnurmikenttä kuluu ja urautuu, ja korjaamaton kenttä muuttuu epätasaiseksi.
Kartalla on 30 kohdetta Pyhärannassa, 16 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Uimarannat ja uimapaikat (7), Luistelukentät ja kaukalot (3), Ampumaradat (2). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.