Uusikaupunki kuuluu Varsinais-Suomen maakuntaan. Uudessakaupungissa on kartalla 153 kohdetta 35 kategoriassa. Eniten kartalla on urheilu ja liikunta (68), kulttuuri ja historia (28) ja retkeily (16). Keskustasta lyhin matka on Uudenkaupungin tori (0.0 km) ja pisin Pamprinniemen luontopolku (20.5 km); mediaanietäisyys on 2.2 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat frisbeegolfradat (6) ja museot (7) – niitä on 2,2-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Uusikaupunki on 14 938 asukkaan kaupunki Varsinais-Suomessa, ja sen 503 neliökilometrillä on kartalla 153 kohdetta. Kirkkoja on 11 — poikkeuksellisen paljon, ja neljä niistä on historiallisesti merkittäviä puukirkkoja 1600- ja 1700-luvuilta.
Pyhämaan uhrikirkko on neljästä merkittävin. Torniton pitkäkirkko rakennettiin vuosina 1647–1652, ja sen maalaukset ovat kirkon tunnetuin piirre ja merkittävä osa maan 1600-luvun taidehistoriaa.
Suomessa on säilynyt hyvin vähän 1600-luvun kirkkomaalauksia, ja Pyhämaan kokonaisuus on niistä keskeisimpiä. Sakaristo, asehuone ja kellotapuli purettiin 1800-luvulla, mutta itse kirkko maalauksineen säilyi.
Uudenkaupungin vanha kirkko eli Nystads gamla kyrka rakennettiin vuosina 1623–1629. Alkuperäisessä asussaan se oli vaatimaton: vain muutama pieni ikkuna, maalattia eikä välikattoa. Ikkunoita suurennettiin myöhemmin.
Piilokirkko Putsaaressa on pieni puinen saarnahuone, ja sen seinissä on puumerkkejä ja vuosilukuja — vanhimmat vuodelta 1684. Ensimmäinen kirjallinen maininta rakennuksesta on kirkkoherra Johan Höckertin muistiinpanoissa vuodelta 1753.
Seinään kaiverretut puumerkit ja vuosiluvut ovat harvinaista aineistoa: ne ovat tavallisten ihmisten jättämiä jälkiä, eivät virallista dokumentaatiota. Nimi "piilokirkko" viittaa saariston syrjäiseen sijaintiin.
Lokalahden kirkon suunnitteli sama Johan Höckert, ja se valmistui puisena tornittomana pitkäkirkkona vuonna 1763. Kirkkoa korjattiin 1859–1869 Georg Theodor Chiewitzin suunnitelman mukaan ja myöhemmin vielä 1894 ja 1925.
Uudenkaupungin automuseo sijaitsee Valmet Automotiven autotehtaan vieressä, mikä on koko museon idea. Aloitteen museon perustamisesta teki vuonna 1982 Saab-Valmetin silloinen toimitusjohtaja Juhani Linnoinen, ja autotehdas lupautui vuokraamaan osan alueestaan museota varten.
Autotehdas on Uudenkaupungin suurin työnantaja ja kaupungin identiteetin ydin. Museo tehtaan kupeessa tarkoittaa, että paikallista teollisuushistoriaa esitellään siellä missä se yhä tapahtuu.
Kasarminlahden esteetön luontolava on kaupungin omistama ja liikuntatoimen ylläpitämä. Kohteessa on esteetön kompostikäymälä.
Luontolava on lintutornin matalampi vaihtoehto. Torniin noustaan portaita, mutta lava on maan tasossa — ja juuri siksi se voi olla esteetön.
Ratkaisu toimii lintuvedellä hyvin. Matalalla rannalla katsomiseen ei tarvita korkeutta: vesilinnut ovat vedenpinnassa, ja niitä katsotaan vaakasuoraan.
Esteetön käymälä on kokonaisuuden kannalta olennainen. Esteetön reitti, jonka päässä ei ole käymälää, rajaa käynnin lyhyeksi — ja juuri sitä esteettömyydellä pyritään välttämään.
Kompostikäymälä on lisäksi ympäristöratkaisu: se ei vaadi vesijohtoa eikä viemäriä, mikä tekee sen rakentamisen mahdolliseksi rantaluontokohteeseen.
Kasarminlahden retkeilyreitti kuuluu samaan kokonaisuuteen, ja siinäkin on käymälä. Käyttö on maksutonta.
Lintujen katselu kannattaa ajoittaa kevätmuuton aikaan huhti–toukokuussa tai syysmuutolle elo–syyskuussa, aamuvarhaisella ja tyynellä säällä. Kiikarit ovat välttämättömät.
Rannalla liikutaan rauhallisesti ja hiljaa: vesilinnut lähtevät liikkeelle äänestä helpommin kuin näköhavainnosta.
Oinassaaren laavu Oinassaarentie 166:ssa on kuvattu mukavaksi retkikohteeksi niin autoilijalle, veneilijälle kuin hyväkuntoiselle pyöräilijällekin.
Kolmen saapumistavan mainitseminen kertoo kohteen sijainnista: se on saavutettavissa maitse mutta matka on pitkä, ja vesitse tullen se on luontevampi.
Määre ”hyväkuntoiselle pyöräilijälle” on rehellinen varaus. Se tarkoittaa, ettei matka ole lyhyt eikä helppo.
Pietolan jalkapallokenttä on 97 × 64 metriä tekonurmea, ja kohteessa on käymälä ja pukutilat. Kenttä on valaistu ja päiväsaikaan koulujen käytössä.
Tekonurmen täyteaineeksi on kirjattu bioflex, ja se on nykyaikaisen kenttärakentamisen kannalta olennainen valinta.
Tekonurmella on nukan välissä täyteainetta, joka pitää korret pystyssä ja vaimentaa iskuja. Perinteisesti se on ollut kumirouhetta — usein murskattua rengasmateriaalia.
Kumirouheen ongelma on, että se kulkeutuu kentältä ympäristöön kenkien ja veden mukana, ja siitä on tullut merkittävä mikromuovin lähde. Euroopan unionissa kumirouheen käyttöä on rajoitettu.
Biopohjaiset täyteaineet — kuten korkki, kookos tai muut kasvipohjaiset materiaalit — ovat vastaus tähän. Ne hajoavat luonnossa eivätkä lisää mikromuovikuormaa.
Pelaajalle ero tuntuu jonkin verran: biotäyte on tyypillisesti hieman pehmeämpi ja lämpenee auringossa vähemmän kuin musta kumi.
Yhdeksänkymmentäseitsemän kertaa 64 metriä on lähes täysimittainen kenttä, ja valaistus tekee siitä käytettävän myös syksyn ja kevään pimeinä iltoina.
Tekonurmen etu on kausi: se on pelikunnossa heti roudan sulettua ja kestää käyttöä huomattavasti luonnonnurmea enemmän.
Wintterin yleisurheilutila on kumirouhepintainen, valaistu ja varustettu käymälällä. Paikka on päiväsaikaan koulujen käytössä.
Sisäyleisurheilutila ratkaisee pohjoisen ilmaston perusongelman: ulkokenttä on käyttökelpoinen vain touko–syyskuun, ja loput seitsemän kuukautta harjoittelu on tehtävä sisällä.
Ilman sisätilaa yleisurheilun harjoituskausi rajoittuisi kesään — mikä tarkoittaisi, ettei lajia voisi harrastaa tavoitteellisesti.
Synteettinen pinnoite on sisätilassa sama kuin ulkoradalla: se joustaa, palauttaa energiaa ja kestää piikkarit.
Wintterin kuntosali on samassa keskuksessa: 129 neliötä ja 20 kuntolaitetta.
Kaksikymmentä laitetta 129 neliöllä on tiivis mutta toimiva kokonaisuus. Laitemäärä kattaa kaikki päälihasryhmät, eikä harjoitusohjelmaa tarvitse rakentaa puutteiden ympärille.
Seikowin liikuntasali on 14 metriä pitkä ja 10 metriä leveä eli 140 neliötä. Salissa voi pelata koripalloa, lentopalloa, sulkapalloa ja lasten sählyä.
Sadanneljänkymmenen neliön sali on pieni liikuntasaliksi: se on käytännössä yhden pelikentän kokoinen. Neljän lajin luettelo kertookin lajeista, jotka mahtuvat pieneen tilaan — täysimittaista koripalloa tai lentopalloa siinä ei pelata.
Lasten sähly on mainittu erikseen juuri siksi: aikuisten sählykenttä olisi liian iso, mutta lasten peliin tila riittää.
Pohitullin palloiluhalli eli Uusikaupunki Areena on kunnostettu vaiheittain: kesällä 2005 uusittiin äänentoisto, kesällä 2006 vaihdettiin areenan parketti, ja syksyllä 2008 asennettiin uusi tulostaulu sekä korien yläpuolelle pienet näytöt.
Uudenkaupungin helluntaiseurakunnan toimintakeskus on keltaisessa puutalossa aivan keskustassa osoitteessa Ylinenkatu 13, ja tilaisuudet ovat avoimia.
Kartalla on 153 kohdetta Uudessakaupungissa, 35 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Jalkapallokentät (16), Jäähallit & luistelu (13), Kirkot & katedraalit (11). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.
Hallun latu on 0,8 kilometriä ja kokonaan valaistu, ja siinä on sekä perinteisen hiihtotavan ura että luisteluhiihtoura. Käyttö on maksutonta.
Alle kilometrin valaistu lenkki on lapsen ensimmäinen hiihtomatka ja aikuisen nopea iltalenkki. Varsinais-Suomen rannikolla hiihtokausi on lyhyt, joten lyhyt mutta valaistu latu on käytännöllisin ratkaisu.
Kalannin tenniskenttä 1 on asfalttipintainen ulkokenttä, valaistu ja maksuton. Paikka on päiväsaikaan koulujen käytössä.
Maksuton ja valaistu tenniskenttä on harvinaisuus — useimmissa kunnissa tenniskentät ovat seuran hallinnassa ja vuoro maksaa.
Asfaltti on tenniskentän pintana nopea: pallo pomppaa matalasti ja kimpoaa vauhdikkaasti, mikä suosii syöttöä ja lyhyitä pisteitä.
Lokalahden ulkokuntoilulaitteet ovat kivituhkapohjalla, valaistuja ja maksuttomia, ja niitä on neljä. Alueella on lisäksi leikkipaikka.
Ulkokuntolaitteet ja leikkipaikka samassa on perheen kannalta toimiva yhdistelmä: vanhempi ehtii kuntoilla, kun lapsella on tekemistä vieressä.
Pyhämaan pallokenttä on 30 × 30 metriä, valaistu ja varustettu pukutiloilla. Käyttö on maksutonta.
Kolmekymmentä kertaa 30 metriä on neliönmuotoinen pienpelikenttä — mitoitettu lasten peliin ja välituntikäyttöön.
Uudenkaupungin torilla on myyntiä yleensä maanantaista lauantaihin, ja aukioloajat ovat maanantaista torstaihin sekä lauantaisin kello 7–14, perjantaisin pidempään.
Tori on kaupungin vanhin kauppapaikka ja edelleen kohtauspaikka. Aamuseitsemältä alkava myyntiaika on perinne ajalta, jolloin tuoretavara tuotiin torille aamulla ja parhaat ostettiin ensimmäisenä.
Kasarminlahden laavu on osa Kasarminlahden ulkoilureitistöä keskustan eteläpuolella, kävelymatkan päässä keskustasta. Lähin pysäköintialue on terveyskeskuksen P-alue. Laavu kävelymatkan päässä kaupungin keskustasta on harvinaisuus.
Pamprinniemen luontopolku Pyhämaan Kettelissä on noin neljä kilometriä ja sijaitsee seurakunnan maalla. Polku on käytettävissä ympäri vuoden suotuisissa olosuhteissa, mutta huomioi että polulle johtava Hauintie on yksityistie.
Ulkokuntoilupaikkoja on 11. Hakametsän koulun lähiliikuntapaikka on 324 neliötä, valaistu ja varustettu leikkipaikalla; päiväsaikaan se on koulujen käytössä.