Friskalan kartano

Kuvaus

Wikipedian mukaan tämä on saaren ainoa historiallinen herraskartano. Vaiheet ulottuvat 1400-luvulle, ja omistajina ovat olleet Turun tuomiokirkko sekä suvut De la Gardie, Fleming, Finck, Frese, Kurck, Posse ja Tavast.

Uusi omistaja otti tilan yksityiskäyttöön vuonna 2021. Seutu tunnettiin alun perin Ravas-nimellä, ja Friiskylä tai Friskala vakiintui vasta 1400-luvun perustamisen jälkeen. Nimi juontuu saksalaisperäisestä Fresen eli Friskin suvusta, joka oli varhaisia omistajia.

Vuodesta 1938 omistajana oli Ab Friskala Gård. Nykyisen päätalon runkona on 1803 rakennettu yksikerroksinen nelilapekattoinen hirsitalo, jota laajennettiin Gregori Aminoffin aikana. Laajennuksen piirsi arkkitehti Alexander Nyström ja se valmistui 1905.

Puisto on 1700-luvulta, joskin se oli päässyt villiintymään. Tila on säterivapautta nauttinut rälssitila, ruotsiksi Friskala herrgård. Vanhin rakennus on toinen siipirakennuksista, ja sen kellarinoven yläpuolella lukee vuosiluku 1754.

Kaupunki lunasti tilan 1965, ja sen jälkeen paikalla toimi muun muassa ratsupoliisiasema. Omistus siirtyi 1994 Marjut Ahonen Invest Oy:lle, ja noin 500 neliön päärakennus palveli sadan hengen juhlatilana, jossa vietettiin esimerkiksi häitä. Ympäristön uudet kadunnimet on otettu tilan entisiltä omistajilta.

Kartanon edustan Friskalanlahti on Natura 2000 -kohde ja FINIBA-verkoston lintujen pesimäalue, jolla on todettu pesivän jopa viitisenkymmentä lajia. Säterivapaus oli voimassa 1500-luvun puolivälistä vuoteen 1666, jolloin Jöns Kurck lahjoitti tilan kirjanpitäjälleen eliniäksi. Keskiajalla tila oli jaettu kolmeen osaan.

Rakennukset kiertävät pihaa neliön muodossa, ja keskellä kasvaa 300-vuotias tammi. Navetta on vuodelta 1938 ja sen perustus on betonia.