Ispoisten kartano

Kuvaus

Vuonna 1988 kartanon yhteyteen rakennettiin uusi vanhainkoto, ja kartanoa kunnostettiin. Toisen teorian mukaan nimi juontuu Katariina Jagellonicasta, sillä Katarina-nimisiä naisia on ollut muissakin omistajaperheissä.

Erik Rafael Ahlströmin omistuksessa 1910-luvulla tilalle perustettiin puutarha ja päärakennusta laajennettiin. Ahlströmin jälkeen kartano vaihtoi omistajaa muutaman liikemiehen kautta, kunnes Turun kaupunki osti sen vuonna 1951. Nykyinen päärakennus on vuodelta 1784, mutta kartanon historia juontaa juurensa ainakin 1400-luvulle.

Rakennus toimi vanhainkotina 1950-luvun lopulta vuoteen 2012, ja vuodesta 2015 siellä on toiminut päiväkoti Vilske. 1400–1700-luvuilla kartano oli rälssitila, jonka asukkaat hoitivat tilanomistajan karjaa. Vuosina 1658–1676 kartanoa hallitsi valtaneuvos ja amiraali Lorentz Creutz, jolla oli useita muitakin maatiloja.

Vuonna 1723 omistus siirtyi laamanni Simon Lilliegrenille, jonka vuoden 1736 perukirjassa mainitaan ensi kertaa nimi Katariinanlaakso. Nimen on arveltu viittaavan laamannin puolisoon Katarina von Bergiin, jonka mukaan lehtometsäalue olisi nimetty. Vuonna 1742 kartanon isännäksi tuli Akatemian professori Henrik Hassel, jonka puolisokin oli nimeltään Katarina.

Hasselin omistusaikaa kutsutaan kartanon ”akatemian kaudeksi” siellä vierailleiden professorien ja akateemisten vieraiden vuoksi. Tuolloin rakennukseen muurattiin useita kaakeliuuneja ja asennettiin seinäpaneeleja. Vuonna 1957 kaupunki vaihtoi kartanon Pelastusarmeijan säätiön kanssa Ruissalossa sijaitsevaan huvilaan, ja kartanosta tuli vanhainkoti.

Vanhainkotitoiminta päättyi vuonna 2012, ja säätiö myi rakennuksen 2015 Nina ja Rami Arvosen perustamalle kiinteistöyhtiölle.