Louhisaari

Kuvaus

Yhdessä Askaisten kirkon kanssa kohde on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Linnantuvassa on rakennuksen ainoa alkuperäinen, 1600-luvulta säilynyt avotakka.

Kansallismuseon mukaan tämä ja Pernajan Sarvilahti ovat maan ainoat kartanorakennukset, jotka edustavat hollantilaista klassismia. Päätilan pinta-ala oli 1930-luvulla noin 770 hehtaaria. Sisäänkäynnin näyttävän kiviportaalin teki tukholmalainen kivenhakkaaja Johan Wendestam.

Vuonna 1932 maata oli 759,5 hehtaaria: puutarhaa 2,5, peltoa 341,3, metsää 358,2 ja luonnonniittyä 57 hehtaaria. Päärakennus ja sivurakennukset valmistuivat vuonna 1655, ja restauroitu päärakennus sivurakennuksineen avattiin museoksi sisustettuna 1. kesäkuuta 1967. Rakennuttajana oli kenraalikuvernööri Herman Klaunpoika Fleming, joka teetti 1650-luvulla myös Askaisten kirkon.

Rakennuksia ympäröi englantilaistyylinen puisto, ja lähteen mukaan kokonaisuus on yksi maan parhaiten säilyneistä kartanomiljöistä. Omistus oli Flemingeillä noin 1450–1791 ja Mannerheimeilla 1795–1903, ja paikka on marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin syntymäkoti. Vuonna 1961 kohde siirtyi valtiolle ja Muinaistieteellisen toimikunnan eli nykyisen Museoviraston hallintaan.

Patronaattioikeudet päättyivät vuonna 1910, lähteen mukaan viimeisenä Suomen kartanoista. Torppia oli vuonna 1900 kahdeksantoista. Kotieläiminä pidettiin 23 hevosta, 110 lehmää, viittä sonnia, 23 sikaa, kahta lammasta ja 105 kanaa.

Kunniapiha on ranskalaisten esikuvien tapaan karu ja täysin ilman istutuksia. Tiilestä muurattu kolmikerroksinen kivilinna on rapattu ja kalkittu valkoiseksi, ja kivijalan ylin osa on suorakulmaiseksi hakattua hiekkakiveä. Paanukatto on korkea hollantilaiskatto eli aumakatto kaartuvin lappein.

Portaalin kivi on gotlantilaista harmaanvihreää hiekkakiveä ja yläosan kirjoituslaatta punaista kalkkikiveä.