Isojoki kuuluu Etelä-Pohjanmaan maakuntaan. Isojoella on kartalla 61 kohdetta 16 kategoriassa. Eniten kartalla on luonto (24), urheilu ja liikunta (13) ja retkeily (10). Keskustasta lyhin matka on Maailman suurin perunankuorimaveitsi (0.0 km) ja pisin Pitkäkoski (14.7 km); mediaanietäisyys on 8.4 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat vaellus- ja retkeilyreitit (6) ja kosket ja vesiputoukset (20) – niitä on 2,9-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Isojoki on 1 771 asukkaan kunta Etelä-Pohjanmaalla, ja sen 642 neliökilometrillä on kartalla 61 kohdetta. Koskia on 20 sekä kuntosaleja, nähtävyyksiä ja vaellusreittejä kuusi kutakin.
Isojoen kartan hallitsee yksi maastonmuoto: Lauhanvuori, Länsi-Suomen korkein kohta Lapin eteläpuolella. Sen ympärille on rakennettu reitistöjä, jotka ovat kunnan kokoon nähden poikkeuksellisia.
Latureitistö Isojoki–Kangasjärvi–Lauhanvuori–Lauhansarvi on 72,4 kilometriä pitkä, ja käyttö on maksutonta.
Seitsemänkymmentäkaksi kilometriä latua 1 771 asukkaan kunnassa tarkoittaa noin 41 metriä latua jokaista asukasta kohti. Se on Suomen mittakaavassa erittäin korkea luku.
Verkosto on jaettu selkeisiin lenkkeihin: Lauhansarven lenkit ovat 1,3 km ja 21 km, Lauhanvuoren lenkit 5 km ja 10 km, ja koko alueen lenkki on 35 km.
Jako kattaa koko skaalan. Reilun kilometrin lenkki on lapsen ensimmäinen hiihtomatka; 35 kilometrin kierros on kokonaisen päivän vaellushiihto.
Kahdenkymmenenyhden kilometrin Lauhansarven lenkki on retkiladun mitta: se vie useita tunteja, ja sille lähtiessä on varattava eväät ja lämmintä.
Näin laaja verkosto ei ole yhden kunnan aikaansaannos vaan kansallispuiston ja matkailualueen yhteinen rakenne.
Luontoreitit Lauhanvuori–Lauhansarvi kattavat kesällä 22 kilometriä. Käyttö on maksutonta.
Reitit on jaettu kolmeen: 2,3 kilometriä Lauhansarvessa sekä 10,5 ja 11,6 kilometriä Lauhansarven ja Lauhanvuoren välillä. Kansallispuiston alueella reittejä ylläpitää valtio.
Lauhanvuori on Länsi-Suomen korkein kohta Lapin eteläpuolella, ja sen ympärille perustettiin kansallispuisto suojelemaan alueen soita, lähteitä ja vanhoja metsiä.
Vuori on geologisesti erikoinen: se on hiekkakivikallio, jonka rinteillä on jääkauden jälkeisiä muinaisrantoja ja pirunpeltoja — kivikoita, jotka syntyivät aaltojen huuhdellessa hienon aineksen pois.
Lauhanvuoren näkötorni on valtion omistama, rakennettu vuonna 2004 ja maksuton.
Näkötorni on Lauhanvuorella olennainen: itse vaara on laakea ja metsäinen, joten maisema avautuu vasta puiden latvojen yläpuolelta. Ilman tornia korkein kohta ei näyttäisi miltään.
Selkeällä säällä tornista näkyy laakea eteläpohjalainen ja satakuntalainen maisema kymmenien kilometrien päähän.
Kansallispuistojen maastopyöräilyreitin Isojoen osuus on 30 kilometriä, ja reitti jatkuu Kauhajoen puolelle, jolloin kokonaispituus on noin 105 kilometriä. Käyttö on maksutonta.
Sadan kilometrin maastopyöräreitti kahden kunnan alueella on Suomen mittakaavassa merkittävä kokonaisuus. Se on selvästi enemmän kuin yhden päivän matka — kyseessä on monipäiväinen bikepacking-reitti.
Nimi kertoo idean: reitti yhdistää kansallispuistoja. Se tarkoittaa, että matkan varrella on valmiita taukopaikkoja, laavuja ja opastusta.
Kolmenkymmenen kilometrin Isojoen osuus on hyvä päiväretki niille, jotka eivät aja koko reittiä.
Riemupuiston kuntoilualueilla on fitness-alue ja seniorialue sekä leikkipaikka. Käyttö on maksutonta, ja alue on rakennettu vuonna 2021.
Kahden erillisen alueen rakentaminen samaan puistoon on harkittu ratkaisu. Fitness-laitteet on mitoitettu lihaskuntoharjoitteluun, seniorilaitteet tasapainoon ja liikkuvuuteen — ne ovat eri laitteita, eivät sama laite kevyemmällä vastuksella.
Leikkipaikka samassa puistossa täydentää kokonaisuuden: kolme sukupolvea mahtuu samaan puistoon yhtä aikaa.
Monitoimiareena on 450 neliötä hiekkatekonurmea ja aidattu. Käyttö on maksutonta ja paikka on päiväsaikaan koulujen käytössä.
Kohteesta on kirjattu tärkeä tieto: areenalle on esteetön kulku.
Esteetön kulku pelialueelle on harvinaisempaa kuin luulisi. Useimmat aidatut monitoimiareenat on rakennettu portaan tai reunuksen taakse — esteetön sisäänkäynti tarkoittaa, että kentälle pääsee myös pyörätuolilla.
Kartalla on 61 kohdetta Isojoella, 16 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Kosket ja vesiputoukset (20), Kuntosalit (6), Nähtävyydet (6). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.
Isojoen frisbeegolfrata on 18-väyläinen ja 1 726 metriä pitkä, tekonurmiheittopaikoilla ja maksuttomana. Rata on vuodelta 2011 ja peruskorjattu 2022.
Yli kymmenen vuoden jälkeen tehty peruskorjaus on frisbeegolfradalla tarpeen: korit ruostuvat, heittopaikat kuluvat ja väylät kasvavat umpeen.
Vanhakylän pallokenttä on mitoiltaan poikkeuksellinen: 121 × 51 metriä nurmea. Kenttä on vuodelta 1986 ja maksuton.
Sadankahdenkymmenenyhden metrin pituus on selvästi enemmän kuin jalkapallokentän 105 metriä, kun taas 51 metrin leveys on selvästi vähemmän kuin 68 metriä. Mitat viittaavat pesäpalloon tai monikäyttöiseen kyläkenttään, jonka muodon on määrännyt maasto.
Kärjenkosken pallokenttä on 63 × 50 metriä nurmea ja vuodelta 1989 — kylän oma pienpelikenttä.
Paasitien asuntoalueen lentopallokenttä on 22 × 16 metriä hiekkaa ja vuodelta 1987. Asuinalueen oma lentopallokenttä on hyvä esimerkki lähiliikuntapaikasta ennen kuin termi keksittiin.
Vanhakylän kuntolatu on 0,8 kilometriä ja kokonaan valaistu, perinteisen hiihtotavan latu vuodelta 1981.
Alle kilometrin valaistu latu on arki-illan lenkki ja lasten harjoituspaikka — täysin eri käyttötarkoitus kuin 72 kilometrin retkilatuverkostolla.