Kauhajoki kuuluu Etelä-Pohjanmaan maakuntaan. Kauhajoella on kartalla 180 kohdetta 35 kategoriassa. Eniten kartalla on urheilu ja liikunta (56), luonto (44) ja kulttuuri ja historia (28). Keskustasta lyhin matka on Kauhajoen kansalaisopisto (0.1 km) ja pisin Kalliokoski (31.9 km); mediaanietäisyys on 4.7 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat tapahtumapaikat (7) ja pyöräilyreitit (6) – niitä on 2,3-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Kauhajoella yksi kategoria erottuu kartalla ylitse muiden: vesiputouksia ja koskia on peräti 36. Se on enemmän kuin mikään muu yksittäinen kategoria kunnan alueella, ja ero seuraavaan on suuri, sillä nähtävyyksiä on 14. Jalkapallokenttiä ja jäähallikohteita on kumpaakin 11, kuntosaleja niin ikään 11. Kartalla on kaikkiaan 179 kohdetta kahdeksassa kategoriassa, ja kolme suurinta kategoriaa, kosket, nähtävyydet ja jalkapallokentät, kattavat yhdessä jo yli 60 kohdetta.
Kauhajoki sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla, ja vesistöjen suuri määrä kartalla kertoo maastosta, jossa jokia ja puroja riittää. Maakunnan tasainen peltomaisema vaihtuu Kauhajoella nopeasti metsäisempään ja vesistöisempään maastoon, ja tämä vaihtelu on koko kunnan tunnusmerkki: laajat pellot antavat tilaa avoimille näkymille, kun taas jokivarret ja koskiympäristöt tuovat mukaan varjoisaa metsää ja kallioita. Retkeilijälle tämä tarkoittaa runsaasti lyhyitä, kohteesta toiseen eteneviä reissuja, joissa vettä näkee ja kuulee koko ajan.
Kauhajoelle pääsee sujuvasti sekä Seinäjoen että rannikon suunnalta, ja kunnan sisällä matkustaminen kohteesta toiseen on vaivatonta, koska suurin osa kartan paikoista sijaitsee muutaman kylän ja taajaman ympärillä. Päiväretkelle lähtevä voi hyvin yhdistää saman reissun aikana sekä koskia että jonkin kulttuurikohteen, sillä etäisyydet pysyvät kohtuullisina. Maaseutumainen kunta on rauhallinen matkakohde myös silloin, kun haluaa vain kävellä ja katsella: liikennettä on vähän, ja jokien solina kuuluu usein jo kauas ennen kuin itse putousta näkee.
Sotkan motocrossrata on noin 650 metrin mittainen maarata, joka valmistui 2012 ja oli sivujen mukaan maan ensimmäinen erityisesti moottoripyörille suunniteltu rata. Botnia Golf puolestaan sijoittui GolfDigestin vuoden 2013 kenttärankingissa hinta-laatusuhteessa Suomen toiseksi parhaaksi. Kaksi hyvin erilaista lajikohdetta osoittavat, että Kauhajoella harrastaminen ei rajoitu vain luontoreitteihin.
Eduskuntamuseo on esteetön kohde, jossa on hissi. Talon istunnoista ensimmäinen pidettiin 5.12.1939 ja viimeinen 12.2.1940. Kauhajoen kotiseutumuseo on siirtänyt alueelleen 12 rakennusta, jotka esineistöineen kuvaavat talonpoikaiselämää 1800-luvulta 1940-luvulle.
Kirkkoja on kartalla seitsemän, ja niiden joukossa on sekä perinteisiä seurakuntia että pienempiä yhteisöjä. Nummijärven kirkko on puukirkko, jonka arkkitehti Matti Visanti piirsi ja joka valmistui 1934. Kauhajoen adventtiseurakunta perustettiin 1961 ja toimii Panulan kaupunginosassa, kun taas Kauhajoen baptistiseurakunta jatkaa perinnettä, joka juontaa jo 1800-luvulle: baptisteja oli paikkakunnalla tuolloin, ja tilaisuuksia järjestettiin 1900-luvun alusta lähtien. Koko kirkkolistan näkee sivulta kirkot Kauhajoella.
Kartalla on 180 kohdetta Kauhajoella, 35 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Kosket ja vesiputoukset (36), Nähtävyydet (14), Kuntosalit (11). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.
Suuri osa kartan kohteista on tavallisia ulkoilupaikkoja, joihin pääsee ilman pääsymaksua. Kalkunmäen harjoituskenttä on kunnan omistama ja kunnan teknisen toimen ylläpitämä. Jalkapallokenttien koko listan näkee sivulta jalkapallokentät Kauhajoella. Vesiputousten ja koskien lista löytyy sivulta vesiputoukset ja kosket Kauhajoella, ja se on yksinään reilun päivän mittainen kiertoreitti, jos haluaa nähdä useamman kohteen samalla retkellä. Vaellusreitit Kauhajoella kulkevat monin paikoin juuri näiden vesistöjen varsilla.
Kevät on koskiretkeilijälle usein vilkkain aika, kun sulamisvedet nostavat virtaamaa ja putoukset näyttävät parhaimmillaan. Kesällä vesi on matalampaa ja liikkuminen rannoilla helpompaa, syksyllä taas maisema värittyy. Syksyllä maisema värittyy metsien ruskan myötä ja ilma viilenee retkeilyyn sopivaksi. Talvella osa kohteista jäätyy ja tarjoaa toisenlaisen näkymän, mutta jään päälle ei pidä mennä ilman varmuutta sen kantavuudesta. Kolme suurinta kategoriaa, kosket, nähtävyydet ja jalkapallokentät, toimivat eri vuodenaikoina eri tavoin, joten reissun kannattaa valita kohde sen mukaan, mitä vuodenaika sillä hetkellä tarjoaa. Sään vaihtelu on maaseutumaisessa kunnassa usein nopeaa, joten kerrospukeutuminen ja säänkestävät jalkineet kannattaa ottaa mukaan riippumatta siitä, mihin vuodenaikaan reissu osuu.
Jos aikaa on vain vähän, koski- ja vesiputouskohteet ovat luonteva valinta, sillä niitä on eniten ja ne ovat kunnan selvin erikoisuus. Nähtävyydet Kauhajoella kannattaa käydä läpi toisena, sillä joukossa on sekä luontokohteita että rakennettua historiaa. Perheelle sopii hyvin yhdistelmä: aamupäivä koskella, iltapäivä jalkapallokentällä tai museossa. Kartta näyttää kaikki kohteet sijainteineen, joten reitin suunnittelu etukäteen säästää aikaa itse retkellä. Autolla liikkuvalle pysäköinti onnistuu useimmilla kohteilla ilman erillistä maksua, ja monen kosken varrella on myös lyhyitä, selkeästi merkittyjä polkuja, jotka sopivat kaikenikäisille kulkijoille. Kartta ei sisällä ravintola- tai majoitustietoja, joten ruokailu ja yöpyminen kannattaa järjestää erikseen.