Teuva kuuluu Etelä-Pohjanmaan maakuntaan. Teuvalla on kartalla 90 kohdetta 26 kategoriassa. Eniten kartalla on urheilu ja liikunta (28), luonto (18) ja retkeily (17). Keskustasta lyhin matka on Teuvan tori (0.1 km) ja pisin Viiatin monttu (22.4 km); mediaanietäisyys on 6.5 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat ampumaradat (5) ja kirkot & katedraalit (6) – niitä on 3,7-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Teuva on 4 758 asukkaan kunta Etelä-Pohjanmaalla, ja sen 555 neliökilometrillä on kartalla 90 kohdetta. Koskia on 15, nähtävyyksiä yhdeksän ja hiihtolatuja seitsemän.
Kunnassa on kaksi kohdetta, jotka ovat kumpikin valtakunnallisesti merkittäviä: monumentti, jonka mitat on johdettu yhdestä urheiluvälineestä, ja alttaritaulu, jollaista sen tekijä ei maalannut toista.
Teuvan kirkosta on kirjattu tieto, joka tekee siitä kansallisesti merkittävän taidekohteen.
Alttaritaulun Kymmenen neitsyttä maalasi Tove Jansson vuonna 1953, ja se jäi hänen ainoaksi alttaritaulukseen.
Tove Jansson tunnetaan maailmalla muumeista, mutta hän oli koulutukseltaan ja ammatiltaan kuvataiteilija. Sarjakuvat ja lastenkirjat olivat vain osa hänen työtään.
Alttaritaulu on kuitenkin poikkeus hänenkin tuotannossaan. Kirkkotaide oli oma alansa, jossa tilaukset menivät vakiintuneille kirkkotaiteilijoille — ja se, että Jansson teki vain yhden, tekee tästä teoksesta ainutkertaisen.
Aihe on Matteuksen evankeliumin vertaus kymmenestä neitsyestä: viisi otti lamppuihinsa öljyä mukaan ja viisi ei, ja kun sulhanen viipyi, vain varautuneet pääsivät häihin.
Vertaus on alttaritauluaiheena harvinainen. Se ei kuvaa Kristusta lainkaan vaan kymmentä odottavaa hahmoa — mikä antaa maalarille aivan toisenlaisen tehtävän kuin ristiinnaulitseminen tai ylösnousemus.
Aihe sopii myös Janssonin osaamiseen: se on kertova, hahmovetoinen ja perustuu ilmeisiin ja asentoihin.
Urkujen historia on sekin kirjattu: vanhemmat, 32-äänikertaiset urut teki Kangasalan urkutehdas vuonna 1953, ja nykyiset urut ovat 19-äänikertaiset.
Kolmenkymmenenkahden äänikerran soitin on maaseurakunnan kirkoksi hyvin suuri — se on kaupunkikirkon mittaluokkaa. Sama vuosi 1953 sekä uruille että alttaritaululle kertoo, että kirkkoa kalustettiin tuolloin kokonaisuutena.
Kirkko on toimiva seurakuntatila, ja alttaritaulun näkee vain aukioloaikoina. Käynti kannattaa ajoittaa etukäteen tarkistettuun aikaan.
Maailman suurin keihäs nousi paikalleen vuonna 2000 Pauli Nevalan 60-vuotispäivän kunniaksi. Nevala voitti keihäänheiton olympiakullan vuonna 1964.
Monumentin korkeus on yli 24 metriä, ja sen mittasuhteet on johdettu Nevalan olympiakeihäästä — kyseessä ei siis ole tyylitelty veistos vaan tarkka suurennos oikeasta välineestä.
Kahdenkymmenenneljän metrin keihäs on maamerkki, joka näkyy kauas Pohjanmaan lakeudelle. Se on myös kunnianosoitus, jollaisia suomalaiset urheilijat saavat harvoin: useimmiten olympiavoittajaa muistetaan patsaalla, ei hänen välineensä suurennoksella.
Simo Korpelan synnyinkoti muistuttaa toisenlaisesta paikallisesta suuruudesta: Korpela on maan huomattavimpia hengellisiä runoilijoita.
Kohteen kuvaus kertoo myös taustan: perhe muutti Teuvan kirkonkylään vuonna 1870, ja perhe oli vähävarainen — toimeentulo ei perustunut pelkkään maatalouteen. Teuva-Seura on pystyttänyt paikalle muistokiven.
Kulttuuritalo Orrela on rakennus, jonka käyttötarkoitus on vaihtunut useasti. Paikalle rakennettiin alun perin rippikoulutupa vuonna 1899, ja laajennus valmistui 1916; talossa pidettiin myös kuntakokouksia.
Teuvan kunta hankki talon omistukseensa 1959 ja kunnosti sen 2000-luvulla. Rippikoulutuvasta kuntakokousten kautta kulttuuritaloksi on kaari, joka kertoo suomalaisen maalaiskunnan julkisen tilan historiasta tiiviisti.
Teuvan helluntaiseurakunnasta on kirjattu yksityiskohta, joka kertoo pienten seurakuntien todellisuudesta.
Ensimmäinen kokoaikainen saarnaaja saatiin palkkalistoille vasta vuonna 1986.
Sitä ennen toiminta oli kokonaan vapaaehtoisten varassa: saarnaajat olivat maallikoita, jotka tekivät työnsä oman ansiotyönsä ohella.
Vapaakirkollisissa yhteisöissä tämä oli sääntö eikä poikkeus. Toisin kuin luterilaisella seurakunnalla, niillä ei ole kirkollisveroa — kaikki rahoitus tulee jäsenten kannatuksesta.
Seurakunta on mukana Helluntaikirkon hankkeessa, jonka kautta voidaan antaa pientä taloudellista apua ruokalahjakorttina.
Ruokalahjakortti avustusmuotona on käytännöllinen ja säilyttää saajan yksityisyyden: apu käytetään kaupassa kuten mikä tahansa maksuväline.
Teuvan vapaaseurakunta on pieni seurakunta keskellä Etelä-Pohjanmaan lakeuksia, ja se toimii Suupohjan alueella.
Kolme eri kristillistä yhteisöä — luterilainen seurakunta, helluntaiseurakunta ja vapaaseurakunta — alle 4 800 asukkaan kunnassa kertoo Etelä-Pohjanmaan uskonnollisesta perinteestä, jossa herätysliikkeet ja vapaakirkolliset suunnat ovat olleet vahvoja.
Kino-Kuva Porvarintiellä on elokuvateatteri, jonka toimintaa pyörittää Teuvan Nuorisoseura ry. Nuorisoseuran ylläpitämä elokuvateatteri on esimerkki siitä, miten pienen kunnan kulttuuripalvelut säilyvät järjestötyön varassa.
Tanssilava Kaarihovin tiloissa ja ulkoalueilla voi järjestää perhejuhlia ja muita tapahtumia. A-oikeuksin varustettu Kantrihovi ja kahvila-grilli tarjoavat juomia ja ruokaa, ja lähialueelta löytyy vuokrattavia hirsihuviloita ja aamiaismajoitusta.
Parran Matkaparkki on väljästi ja vihreästi rakennettu alue matkailuajoneuvoille; se toimii kesäisin, ja paikkavaraukset tehdään matkaparkki.com-palvelun kautta.
Kartalla on 90 kohdetta Teuvalla, 26 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Kosket ja vesiputoukset (15), Nähtävyydet (9), Hiihtoladut (7). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.
Parran valaistu latu Parrantiellä on viisi kilometriä pitkä ja viisi metriä leveä, ja koko matka on valaistu. Ladulla voi hiihtää sekä perinteisellä että vapaalla hiihtotavalla, ja varrella on yksi taukopaikka.
Viiden metrin leveys on huomattava: se mahtuu kahdelle perinteisen hiihtotavan uralle ja luistelu-uralle rinnakkain, eikä ohittaminen edellytä uralta poistumista.
Samalta osoitteelta lähtee myös retkeilyreitti Parra–Suksenjärvi–Sivi, joka on 15,2 kilometriä ja maksuton. Sama lähtöpiste palvelee siis sekä talven hiihtäjää että kesän vaeltajaa.
Pappilankankaan pururata on kolme kilometriä, ja koko matka on valaistu. Ladulla on sekä perinteisen hiihtotavan ura että luisteluhiihtoura, ja sen pinta on haketta.
Hakepohja tekee reitistä ympärivuotisen. Kesällä se on pehmeä juoksualusta, joka säästää niveliä ja kuivuu nopeasti sateen jälkeen; talvella se on tasainen pohja, jolle latu syntyy ohuellakin lumella.
Kaksi kokonaan valaistua latua — Parran viisi kilometriä ja Pappilankankaan kolme — tarkoittaa, että Teuvalla voi hiihtää arki-iltana kahdeksan kilometriä pelkästään valaistulla pohjalla.
Vapaa-ajankeskus Parran frisbeegolfrata on 18-väyläinen ja 1 550 metriä, maastoltaan tasainen ja heittopaikoiltaan tekonurmea. Rata on rakennettu vuonna 2008, ja käyttö on maksutonta.
Vuonna 2008 rakennettu rata on suomalaisittain varhainen: frisbeegolf yleistyi maassa laajemmin vasta 2010-luvulla.
Tasainen 18 väylän rata keskimäärin 86 metrin väylillä on aloittelijaystävällinen. Kiekot eivät katoa, väylät näkyvät kokonaan ja kierros kestää noin tunnin.
Rata sijaitsee samalla Parran alueella kuin valaistu latu ja retkeilyreitti, eli yksi pysäköinti palvelee kolmea eri harrastusta ja kaikkia vuodenaikoja.
Teuvan keskustan kaukalo on 61 × 30 metriä asfalttia, valaistu ja maksuton. Paikka on päiväsaikaan koulujen käytössä.
Kuusikymmentäyksi kertaa 30 metriä vastaa virallista jääkiekkokaukalon mittaa, joten kaukalossa voi pelata täysimittaista peliä.
Asfalttipohja tekee siitä ympärivuotisen: kesällä siinä pelataan katukoripalloa ja sählyä ja rullaluistellaan.