Kankaanpää kuuluu Satakunnan maakuntaan. Kankaanpäässä on kartalla 188 kohdetta 33 kategoriassa. Eniten kartalla on urheilu ja liikunta (64), luonto (55) ja retkeily (31). Keskustasta lyhin matka on Kankaanpään vapaaseurakunta (0.0 km) ja pisin Myllyluoman kivikautinen asuinpaikka (34.0 km); mediaanietäisyys on 7.6 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat ampumaradat (7) ja kosket ja vesiputoukset (51) – niitä on 2,5-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Kankaanpää on 12 508 asukkaan kaupunki Satakunnassa, ja sen pinta-ala on 1 021 neliökilometriä — laaja alue, johon kuuluu myös entinen Honkajoen kunta. Kartalla on 188 kohdetta, ja suurin kategoria on kosket ja vesiputoukset: niitä on 51.
Yksi luku erottuu kuitenkin kaikesta muusta. Kankaanpään valaistut ladut ovat 23 kilometriä pitkät, ja niistä valaistua on 23 kilometriä — koko verkosto. Ladulla on sekä perinteisen hiihtotavan ura että luisteluhiihtoura, taukopaikkoja on kuusi, ja käyttö on maksutonta. Kokonaan valaistu 23 kilometrin latuverkosto on mittakaava, jota harvassa tämänkokoisessa kaupungissa on. Käytännössä se tarkoittaa, että koko talvikauden voi hiihtää työpäivän jälkeen.
Kuninkaanlähde on lähde, virkistysalue ja matkailukeskus samassa paikassa. Matkailutoiminta alkoi täällä jo 1800-luvulla, mikä tekee siitä yhden Satakunnan pitkäikäisimmistä matkailukohteista.
Paikan kerrostumat ovat luettavissa rakennuksista: 1930-luvulla lähteelle rakennettiin hotelli, joka on yhä toiminnassa, ja 1960-luvulla valmistui maauimala. Lähde, hotelli ja maauimala kolmelta eri vuosikymmeneltä samalla alueella kertovat, miten suomalainen kotimaanmatkailu on muuttunut sadassa vuodessa.
Kankaanpään kaupunginmuseon perusnäyttely kertoo paikallisen lastenvaatevalmistaja Reiman vaiheista. Kokoelmissa on sekä kulttuurihistoriallista aineistoa että kuvataidetta, ja museossa järjestetään vuosittain vaihtuvia näyttelyitä kuvataiteen ja paikallishistorian aiheista.
Valtakunnallisesti tunnetun vaatemerkin synty pienessä satakuntalaisessa kaupungissa on juuri sellaista teollisuushistoriaa, joka jää helposti kertomatta. Museo on käytännössä ainoa paikka, jossa siihen pääsee käsiksi.
Kankaanpään kirkon torni on 24 metriä korkea, ja sillä on epätavallinen ominaisuus: torni on nähtävissä kiikareilla Lauhanvuoren kansallispuiston näkötornista Isojoen ja Kauhajoen rajalta — eli toisen maakunnan puolelta.
Alttaritaulun Kristuksen kirkastuminen maalasi Felix Frang vuonna 1922, ja urut on valmistanut Hans Heinrich. Honkajoella toimii lisäksi Honkajoen helluntaiseurakunta, joka perustettiin 1948; uusi kokoussali vihittiin muutostöiden valmistuttua 10. heinäkuuta 1977.
Viidentienristeyksen frisbeegolfrata on 18-väyläinen ja 2 419 metriä pitkä kilpatason rata Hämeenkankaan harjumaastossa. Harjumaasto tarkoittaa käytännössä korkeuseroja ja mäntymetsää — vaativampi ja maisemallisesti antoisampi ympäristö kuin tasainen puistorata.
Aloittelijalle ja lasten kanssa liikkuvalle Myllymäen frisbeegolfrata on parempi valinta: yhdeksän väylää, 655 metriä, keskustan tuntumassa puistoalueella. Molemmat ovat maksuttomia.
Kartalla on 188 kohdetta Kankaanpäässä, 33 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Kosket ja vesiputoukset (51), Laavut & autiotuvat (16), Luistelukentät ja kaukalot (14). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.
Käytännössä kaiken. Latujen ja frisbeegolfratojen lisäksi laavuja on 16 ja koskia 51. Kevään sulamisvesien aikaan koskikohteet ovat näyttävimmillään, ja niin suuri määrä tarkoittaa, että virtaavaa vettä löytyy lähes joka suunnalta.
Senioripuisto on suunniteltu erityisesti ikääntyneille: 1 050 neliötä hiekkatekonurmea, kymmenen kuntolaitetta ja kaksi bocciakenttää, ja alue on valaistu. Keskustan koulun lähiliikuntapaikka Kappelinkadulla on valaistu ja siinä on leikkipaikka; koulupäivinä se on ensisijaisesti koulun käytössä, muina aikoina vapaasti ja maksutta käytettävissä.
Talvella koulujen pihat muuttuvat luistelupaikoiksi. Hongon koulun luistelukenttä on 120 × 60 metriä ja valaistu, keskustan koulun kaukalo 51 × 30 metriä ja Niinisalon koulun luistelukenttä 42 × 33 metriä. Kaikki on jäädytetty talvikaudeksi ja valaistu.