Kokemäki kuuluu Satakunnan maakuntaan. Kokemäellä on kartalla 115 kohdetta 27 kategoriassa. Eniten kartalla on luonto (35), urheilu ja liikunta (34) ja retkeily (13). Keskustasta lyhin matka on E.N. Setälä (0.1 km) ja pisin Valkamankoski (24.1 km); mediaanietäisyys on 5.6 km. Suhteessa kohdemääräänsä täällä korostuvat kosket ja vesiputoukset (30) ja urheilukentät (6) – niitä on 2,3-kertainen osuus koko maan kohteisiin verrattuna.
Kokemäki on 6 766 asukkaan kaupunki Satakunnassa, ja sen 480 neliökilometrillä on kartalla 115 kohdetta. Koskia on 30, nähtävyyksiä 12, kuntosaleja kahdeksan sekä uimarantoja ja jalkapallokenttiä seitsemän kumpiakin.
Kokemäenjoki halkoo kunnan, ja se selittää sekä koskien määrän että sen, miksi seudun asutushistoria ulottuu pronssikaudelle asti.
Pyhän Henrikin kappeli on Kokemäen merkittävin kohde, ja sen rakenne on epätavallinen.
Vanhaa saarnahuonetta ympäröi tiilinen, uusgoottilaista tyyliä edustava kappeli, jonka suunnitteli arkkitehti Pehr Johan Gylich ja joka valmistui vuonna 1857.
Kyseessä on siis suojarakennus: 1800-luvun tiilikappeli rakennettiin vanhan puurakennuksen ympärille säilyttämään se. Ratkaisu on Suomessa harvinainen, ja se kertoo, että kohteen arvo tunnistettiin jo 1850-luvulla — aikana, jolloin vanhoja rakennuksia yleensä purettiin.
Suojatun rakennuksen nurkkasalvokset ovat Suomessa harvinaista tyyppiä. Salvos on hirsinurkan liitostapa, ja sen tyyppi on rakennushistorian tutkijalle sama asia kuin sormenjälki — se ajoittaa ja paikantaa rakennuksen.
Nykyinen lankkulattia on vasta 1950-luvulta, eli sisätiloja on uusittu myöhemmin.
Kokemäen kirkko sijaitsee keskustaajamassa Tulkkilassa, ja kirkonseutu kuuluu Museoviraston merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.
Kirkon tornin kullattu pallo kunnostettiin vuonna 1932, ja samalla paikattiin sisällissodan luodinreikiä.
Luodinreiät tornin pallossa kertovat siitä, että vuoden 1918 taistelut käytiin myös Kokemäellä ja että kirkontorni oli tähtäyspiste. Neljätoista vuotta sodan jälkeen tehty korjaus ajoittuu aikaan, jolloin sodan jälkiä alettiin siivota näkyvistä.
Orjapaasi on kallio, joka nousee noin 30 metriä ympäristöstään. Laelta avautuu näköala Kokemäenjoen halkomalle peltoaukealle.
Kallion korkeimmalla kohdalla on ollut pronssikautinen röykkiöhauta. Röykkiöhaudat sijoitettiin tyypillisesti korkeille paikoille, jotka näkyivät kauas — hauta oli tarkoitettu näkyväksi merkiksi maisemassa, ei piiloon.
Nimi Orjapaasi esiintyy asiakirjoissa ensimmäisen kerran 1700-luvun lopulla. Nimen tausta on tuntematon, mutta se on ollut käytössä vähintään kaksisataa vuotta.
Kolmenkymmenen metrin nousu peltoaukean laidalla on Satakunnan tasaisessa maisemassa merkittävä maamerkki — juuri siksi paikka valittiin haudalle.
Koskenperkaaja-veistoksen suunnitteli kuvanveistäjä Heikki Häiväoja, ja se muistutti siitä, että ensimmäiset koskenperkaustyöt tehtiin Kokemäenjoessa.
Muistomerkki purettiin 6. syyskuuta 2023 huonon kuntonsa vuoksi. Kunnostuksen oli arvioitu maksavan noin 54 000 euroa.
Tieto on syytä tietää ennen matkaa: kohdetta ei ole enää paikalla. Purkupäätöksen tausta on julkisen taiteen tavallinen ongelma — ulkoveistos vaatii huoltoa, ja kun kustannus ylittää kunnan kynnyksen, teos poistetaan.
Koskenperkaus itsessään on Kokemäenjoen historian keskeinen aihe: joen koskia perattiin tulvien torjumiseksi ja uiton mahdollistamiseksi, ja työ muutti jokimaiseman pysyvästi.
Pitkäjärven vapaa-ajankeskus on Koomankankaalla Pitkäjärven rannalla, ja sen suorituspaikat kattavat useita lajeja: jäähalli, kaksi tenniskenttää, pesäpallokenttä, jalkapalloilijoiden maapohjahalli sekä yhdistetty yleisurheilu- ja jalkapallokenttä.
Maapohjahalli on jalkapallossa erikoisuus: se on katettu harjoitustila, jonka pinta on hiekkaa tai maata eikä tekonurmea. Halvempi rakentaa ja ylläpitää, ja se mahdollistaa talviharjoittelun pienelläkin budjetilla.
Samalla alueella toimii SFC Pitkäjärvi, SF-Caravan Kokemäen Seudun ylläpitämä leirintäalue Urheilutiellä. Saunavuoroja on tarjolla vapusta juhannukseen ilmoitettuina päivinä, ja leirintämaksu maksetaan ilmoittautuessa.
Järilän valaistu latu on neljä kilometriä ja kokonaan valaistu; siihen kuuluu lenkkejä 1–4 kilometriä, eli matkan voi valita kunnon mukaan. Ladulla on molempien hiihtotapojen urat.
Kauvatsan valaistu latu on 1,5 kilometriä ja vuodelta 1995, ja Tulkkilan liikuntapuiston latu on kilometrin mittainen ja vuodelta 1977. Molemmat ovat kokonaan valaistuja ja maksuttomia.
Kolme valaistua latua kolmessa eri taajamassa on tietoinen ratkaisu: jokaisessa kylässä on oma arki-iltalenkki eikä yhtä keskitettyä latua.
Kartalla on 115 kohdetta Kokemäellä, 27 eri kategoriassa. Luku on kohteiden määrä tässä palvelussa, ei virallinen kokonaismäärä.
Suurimmat kategoriat ovat Kosket ja vesiputoukset (30), Nähtävyydet (12), Kuntosalit (8). Kaikki kategoriat näkyvät tältä sivulta ja kartalta.
Kohteen omalta sivulta. Tältä sivulta pääset jokaisen kohteen sivulle, jossa on yhteystiedot ja linkki kohteen omille sivuille silloin kun sellainen on tiedossa.
On. Kartta ja kaikki kohdesivut ovat vapaasti käytettävissä, eikä palvelu vaadi rekisteröitymistä tai tunnusta.
Isoluoto on kapea saari: 200 metriä pitkä ja 10–30 metriä leveä.
Saareen liittyy avoin historiallinen kysymys. Christian Lovén esitti vuonna 1996, että saari voisi olla vuonna 1395 mainittu Aborch, joka olisi rakennettu vuoden 1367 jälkeen.
Aborch on keskiaikaisissa asiakirjoissa mainittu linnoituspaikka, jonka sijaintia ei ole varmuudella tunnistettu. Lovénin ehdotus on tulkinta eikä todistettu tosiasia — ja juuri siksi kohde on kiinnostava: sen merkitys on yhä tutkimuksen kohteena.