Anolan kartano

Kuvaus

Kohde kuuluu Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. 1870-luvulla puisto muutettiin englantilaistyyliseksi maisemapuutarhaksi ruotsalaisen puutarhurin Knut Forsbergin suunnitelmien pohjalta.

Vanhin säilynyt kauppakirja on vuodelta 1488, jolloin Alissa Henrikintytär Horn myi kartanon turkulaiselle raatimiehelle Laurens Jönssonille. Suvun tunnetuin edustaja oli kuningas Sigismundin kannattaja, sotapäällikkö Axel Kurck, joka käytti virallisena nimenään Kurck till Anolaa. Muita merkittäviä rakennuksia ovat harmaakivestä ja tiilestä tehdyt karjasuojat ja meijeri.

Saaressa on myös perhehauta, johon on haudattu Waldemar von Frenckell, hänen puolisonsa ja neljä pienenä kuollutta lasta. Konkurssin myötä kartano ja Leineperin ruukki siirtyivät velkojen panttina asessori Jonas Beckmanille. Kokemäenjoen rannalla oleva tila on käsittänyt enimmillään noin 5 000 hehtaaria, ja alue ulottui kuntarajalta Viikkalaan.

Vuosina 1500–1700 omistajana oli Kurkien suku. Tarinan mukaan vuosina 1577–1630 tilan omistanut Kurck hirtätti nuijasodan aikana kapinallisten puolelle siirtyneitä sotilaita joenrannan puuhun. Kurkien jälkeen kartano oli muutaman vuoden Posse-suvulla, kunnes 1706 omistajaksi tuli Tukholman pormestari Olof Törnflycht.

Nuorempi Hastfereista perusti myös Leineperin ruukin. Rahaongelmien vuoksi kartano myytiin 1871 Tampereen paperitehtaan omistajalle Frans von Frenckellille. Vuosina 1936–1978 omistaneen vuorineuvos Rafael von Frenckellin tuttaviin kuului marsalkka Mannerheim, joka vietti kartanossa 80-vuotispäiviään 1947.

Vuodesta 1978 omistajina ovat olleet Asta ja Christel von Frenckell. Edeltävän empiretyylisen päärakennuksen oli teettänyt Johan Grönfelt 1840-luvulla. Tiilinen kaksikerroksinen talo on arkkitehti Jarl Eklundin suunnittelema.

Wikipedian mukaan se on toiseksi viimeinen Suomeen rakennettu kartanon päärakennus. Kokemäenjokeen rajoittuva puisto on alkujaan 1600-luvulta. Nykyisen muotonsa puisto sai puutarha-arkkitehti Paul Olssonin 1930-luvun suunnitelmasta.

Saareen johtaa kartanon mailta yksityinen, vuonna 1958 rakennettu silta. Kartano on Anolan kylässä ja kuului alun perin Ulvilaan. Vuonna 1596 Kurck kukisti Ulvilan taistelussa Pentti Poutun johtaman nuijamiesosaston, joka oli tullut taivuttelemaan häntä puolelleen.

Nykyisen päärakennuksen rakennutti Rafael von Frenckell vuonna 1938.