Villilän kartano

Kuvaus

Villilän elokuvastudiot ovat toimineet alueella vuodesta 2003. Majoitus- ja ravintolatilojen vuokralaiseksi tuli vuoden 2018 alussa muusikko Sani Aartela.

Wikipedian mukaan tilan navetta oli valmistuessaan Suomen suurin: pituutta sillä on yli 60 metriä ja leveyttä 21 metriä. Kunta osti kartanon takaisin vuonna 2002 ja kunnosti tiloihin elokuvakeskuksen. Kaksikerroksisessa empiretyylisessä päärakennuksessa on 17 huonetta, ja se valmistui vuonna 1852.

Suunnittelijana oli Carl Ludvig Engelin oppilas Anders Fredrik Granstedt, joka kuoli kolme vuotta ennen valmistumista. Varhaisin maininta paikasta on 1450-luvulta, jolloin Kokemäen Villiön kylän väki perusti sinne torpan. 1600-luvun alussa kolmesta verotilasta muodostui kartano, joka annettiin 1638 läänityksenä maaherra Michell von Jordanille, ja Jordanin suku piti sitä hallussaan vuoteen 1788.

Sen jälkeen omistus oli Avellan-suvulla vuoteen 1888, jolloin kartano myytiin Frans Stefanus Pohjalalle. Satakunnan maanviljelysseuran karjatalouskoulu aloitti kartanossa vuonna 1905. Kansalaissodan jälkeen tilan maista lohkottiin 20 torppaa ja sittemmin 12 asutustilaa.

Emma Grönlundlin kuoltua 1969 kartano siirtyi Nakkilan kunnalle 1971, ja kunta myi sen konepajalle 1976. Puiston laati 1930-luvulla Saksassa opiskellut puutarha-arkkitehti Paul Olsson, ja se uusittiin 1980-luvulla. Muita rakennuksia ovat Sigurd Frosteruksen ja Ole Gripenbergin vuonna 1925 suunnittelema kaksikerroksinen talli, punatiilinen vuoden 1864 navetta sekä karjatalouskoulun asuntolatalo.

Alueella on lisäksi Ola Gripenbergin piirtämä viljamakasiini vuodelta 1925 ja Uno Sjöstömin suunnittelemat autotalli sekä pumppuhuone vuodelta 1922.